Lapsi ei saanut laulaa Jouluyötä

Vierailija kirjoitti:

Mulle kristittynä hengellissisältöisten joululaulujen laulaminen on kyllä uskonnon harjoittamista, samoin kuin suvivirrenkin. Ei tunnu kivalta, kun yleinen mielipide on, että eivät ne ole uskontoa vaan perinteitä ja kulttuuria. Ja olen sitä mieltä, että niiden laulamisen tulee olla vapaaehtoista.

No kulttuuria nyt ei määritellä kenenkään yksittäisen ihmisen kokemuksen perusteella, vaan sille on olemassa ihan virallinen määritelmä. Käytännössä kaikki mitä teemme, on kulttuuria, koska

Kulttuuri tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole opettajan woke-ajattelusta, vaan siitä, että ateistihuoltajat nostavat äläkän jos lapsensa ovat tekemisissä minkään uskonnollisen sisällön kanssa. Ja he vetoavat erilaisiin tasa-arvo ohjeistuksiin ja pykäliin, joita peruskoulun ja jokaisen yksittäisen opettajan tulee noudattaa.

Opettajan arvoilla tai yksittäisten ihmisten mielipiteillä tai kokemuksilla ("silloin kun minä olin koulussa..." ) ei ole mitään merkitystä. Niitä ohjeistuksia täytyy noudattaa pilkulleen.

Ikävää, mutta totta.

Mitä nyt nopealla viiden minuutin haulla selasin perusopetuslakia niin ei siellä kyllä mitään uskonnollista sisältöä yksiselitteisesti kieltävää momenttia tai pykälää ole. Siis myöskään opetuksen ulkopuolella, kuten aamunavauksissa, juhlatilaisuuksissa tai muissa tilanteissa tapahtuvaan toimintaan viitaten.

Siellä kyllä todetaan opetuksen yhtenä tavoitteena olevan tasa-arvon edistäminen, mutta tuollaisenaan ko. momentti ei vielä anna vanhemmille virtaa kieltää koulua järjestämästä esim. tässä ketjussa käsiteltävää laulupotpuria oppilaille, joka mahd. voi sisältää myös uskonnollisia elementtejä virsien tai muiden hengellisten laulujen muodossa.

Vanhempi voi toki lakiperusteisesti kieltää lasta osallistumasta uskonnonopetukseen, mikäli opetus järjestetään koskien tiettyä uskonnollista yhdyskuntaa kuten ev.lut. kristittyjä.

T: Viidessä minuutissa juristiksi Finlexin kirjekurssilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa kuinka näissä keskusteluissa kristinuskosta tulee aina tärkeä osa kulttuuriamme. Tämä tärkeä osa ei kuitenkaan näy mitenkään tavallisessa arjessa. Rakentuukomme meidän kulttuurillinen identiteetti tapaukristinuskon varaan?

Kaikki juhlapyhämme tulevat kristinuskosta. Eikö se silloin nimenomaan ole osa kulttuuriamme? Harva näitä pyhiä enää juhlii uskonto mielessä, mutta siltä pohjalta ne ovat kuitenkin.

Ei nyt sentään ihan kaikki. Vappu ja Itsenäisyyspäivä eivät uskontoon liity mitenkään. 

Vappu on punikkien aprillipäivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen ei vieläkään ole tullut vastausta että miksi nämä kovan luokan ateistit silti viettävät joulua.

Samasta syystä kuin "kovan luokan" tapakristitytkin. Perinne ja lahjat. Aika harvassa suomalaiskodissa enää 2020-luvulla joulu on oikeasti uskonnollinen juhla. Evankeliumi saatetaan lukea muodon vuoksi ja perinteisiä joululauluja kuunnella. Siinäpä se. 

Joulua ei voi olla ilman uskoa, kristinuskoa. Ateistina et joulua vietä lainkaan, ei kuusta ei mitään, ellet ihan valheellinen ja naurettava tahdo olla. Yhtä hyvin voi kakarasi sitten laulaa hoosiannaa. :D

Yule on muinainen germaanien talvijuhla ajalta ennen kristinuskoa. Sana joulu tulee siitä eikä sillä siis ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Kristuspäivä voisi olla osuvampi jos kristillistä juhlaa haluaa viettää. Kuka sitten toisi kristuspäivän aattona ne lahjat vai toisiko mitään?

Eikös Santa viittaa pyhyyteen? Vai olenko ihan väärillä jäljillä? 

Joulupukin esikuva tosiaan on Pyhä Nikolaus. Sankt Nikolaus => Santa Claus.