Miten jakaa vauvanhoitovastuu, kun mies opiskelee?
Meillä on tämmöinen tilanne, että mies opiskelee ja minä olen omilla säästöillä hoitovapaalla. Nyt minua on alkanut ärsyttää, kun saan viikossa vain yhden illan omalle harrastukselle. Mies ei ole siis "elättäjä", joten en ihan ymmärrä miksi elämme niin kuin hän olisi kokoaikatyössä ja toisi leivän pöytään. Ideoita, miten hoitovastuuta voisi jakaa tasapuolisemmin?
Kommentit (25)
Siis sen opiskelupäivä on sen työpäivä, ja sun vauvanhoitopäivä on sun työpäivä, ja "töiden" jälkeen hoito puoliksi. Niin että molemmat saavat vapaata.
Työssäkäyvän tai opiskelevan "työpäivä" on kylläkin yleensä helpompi kuin vauvaa hoitavan. Pidä puolesi.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä oli vitsi...
Eihän siinä pointtina ole raha, vaan työtunnit.
Mies opiskelee, sinä hoidat vauvaa. Viikonloppuna voitte vaihdella.
Ei, vaan joka päivä töiden jälkeen hoito tasan puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä oli vitsi...
Eihän siinä pointtina ole raha, vaan työtunnit.
Mies opiskelee, sinä hoidat vauvaa. Viikonloppuna voitte vaihdella.Ei, vaan joka päivä töiden jälkeen hoito tasan puoliksi.
Jos pilkkua haluaa viilata niin näin toki (ja voi sitä viilata edelleen, että opiskelujen jälkeen, joka voi olla vähemmän tai enemmän kuin tavanomainen työpäivä) mutta pointti varmaan aukesi joka tapauksessa, että ajankäyttö ratkaisee, eikä raha.
Mies o-pis-ke-lee eli sen työtä on nyt opiskella, eikä toimia sinun palvelijana. Tietäisit itsekin, jos olisi opiskellut että koulupäivän lisäksi pitää esim lukea tentteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä oli vitsi...
Eihän siinä pointtina ole raha, vaan työtunnit.
Mies opiskelee, sinä hoidat vauvaa. Viikonloppuna voitte vaihdella.Ei, vaan joka päivä töiden jälkeen hoito tasan puoliksi.
No ei se minusta näinkään mene... Vaikka minulla oli ihan kokopäivätöissä käyvä puoliso, niin hän sai viikot nukkua, koska hänen piti olla töissä skarppina, minä kun saatoin rötvätä koko päivän pieruverkkareissa puoliunessa kotona vauvan kanssa jos niin halusin. Viikonloppuisin sitten otti välillä yövalvomisetkin, että minä puolestani sain nukkua.
Iltapäiväisin toki hoidettiin arkea yhdessä, mutta "reiluuden" nimissä arkiyöt lankeaa sille, jonka kello ei soi klo 6.30 aamulla. Jokainen pari tietysti päättää lopulta ihan itse miten tekee, mutts ei se kristillinen tasajakokaan tässä nyt ole mikään reiluuden määritelmä...
Meillä on siis tilanne tällä hetkellä se, että mies käyttää opintoihin 9-11 tuntia joka päivä. En tykkää tuosta sanonnasta, että opiskelu olisi muka työ, koska sitä se ei ole. Se ei tuo meille leipää pöytään. En käsitä miksi minun pitää koko ajan venyä toisen opintopisteiden takia. Jos mies haluaisi, hän voisi joskus hoitaa lasta vaikka päivällä, mutta hän ei yksinkertaisesti suostu siihen. Kyllä tämä tilanne olisi minulle helpompi hyväksyä, jos mies toisi talouteen rahaa sisään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on siis tilanne tällä hetkellä se, että mies käyttää opintoihin 9-11 tuntia joka päivä. En tykkää tuosta sanonnasta, että opiskelu olisi muka työ, koska sitä se ei ole. Se ei tuo meille leipää pöytään. En käsitä miksi minun pitää koko ajan venyä toisen opintopisteiden takia. Jos mies haluaisi, hän voisi joskus hoitaa lasta vaikka päivällä, mutta hän ei yksinkertaisesti suostu siihen. Kyllä tämä tilanne olisi minulle helpompi hyväksyä, jos mies toisi talouteen rahaa sisään.
Et oo tosissas?! Se opiskelu tulee johtamaan siihen, että teillä on tulevaisuudessa - kun opiskelut päättyy ja saa työpaikan - parempi olla.
Miksi teit lapsen opiskelijan kanssa? Ei voi tulla yllätyksenä, että silloin on luettava tentteihin, käytävä kursseilla ja luennoilla, tehtävä opinnäytetyö/gradu/harjoittelujaksoja jne.Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on siis tilanne tällä hetkellä se, että mies käyttää opintoihin 9-11 tuntia joka päivä. En tykkää tuosta sanonnasta, että opiskelu olisi muka työ, koska sitä se ei ole. Se ei tuo meille leipää pöytään. En käsitä miksi minun pitää koko ajan venyä toisen opintopisteiden takia. Jos mies haluaisi, hän voisi joskus hoitaa lasta vaikka päivällä, mutta hän ei yksinkertaisesti suostu siihen. Kyllä tämä tilanne olisi minulle helpompi hyväksyä, jos mies toisi talouteen rahaa sisään.
Et oo tosissas?! Se opiskelu tulee johtamaan siihen, että teillä on tulevaisuudessa - kun opiskelut päättyy ja saa työpaikan - parempi olla.
Miksi teit lapsen opiskelijan kanssa? Ei voi tulla yllätyksenä, että silloin on luettava tentteihin, käytävä kursseilla ja luennoilla, tehtävä opinnäytetyö/gradu/harjoittelujaksoja jne.Ap
Öö ja itselläsi ei taida olla kokemusta siitä, millaista vauvanhoito on? Kun ei pääse edes kuselle silloin kun on hätä? Opiskelija voisi halutessaan myös höllätä tahtia vaikka puoleksi vuodeksi, jos haluaisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä oli vitsi...
Eihän siinä pointtina ole raha, vaan työtunnit.
Mies opiskelee, sinä hoidat vauvaa. Viikonloppuna voitte vaihdella.Ei, vaan joka päivä töiden jälkeen hoito tasan puoliksi.
No ei se minusta näinkään mene... Vaikka minulla oli ihan kokopäivätöissä käyvä puoliso, niin hän sai viikot nukkua, koska hänen piti olla töissä skarppina, minä kun saatoin rötvätä koko päivän pieruverkkareissa puoliunessa kotona vauvan kanssa jos niin halusin. Viikonloppuisin sitten otti välillä yövalvomisetkin, että minä puolestani sain nukkua.
Iltapäiväisin toki hoidettiin arkea yhdessä, mutta "reiluuden" nimissä arkiyöt lankeaa sille, jonka kello ei soi klo 6.30 aamulla. Jokainen pari tietysti päättää lopulta ihan itse miten tekee, mutts ei se kristillinen tasajakokaan tässä nyt ole mikään reiluuden määritelmä...
Siis todellako teidän kohdalla vauvan kanssa heräilevä sai teidän mielestä nukkua paremmin kuin toinen, joka ”joutui heräämään klo 6:30”? Mitä ihmettä? Todellisuudessa päivät vauvan kanssa ovat kyllä yleensä aikapaljon raskaampia kuin normityö, teillä on ollut sitten vähän harvinaisempi kokemus. Siis voi miten mon8 äiti huokaisi helpotuksesta jos saisi nukkua muutoin normaalist8 mutta pitäisi herätä 06:30…
Sovitte ajat toimistosikojen ulkopuolella, kuka hoitaa. Esim sinulla vapaata arkisin klo 17-20 ja viikonloppuisin klo 9-12 ja miehellä vastaavat 3 h johonkin aikaan päivästä.
Mulla mies teki töitä klo 8-16, jonka jälkeen opiskeli 5 h joka päivä. Ilmoitin vauva-arjen keskellä etten jaksa tämmöistä. Mies lopetti opiskelun.
Vierailija kirjoitti:
Sovitte ajat toimistosikojen ulkopuolella, kuka hoitaa. Esim sinulla vapaata arkisin klo 17-20 ja viikonloppuisin klo 9-12 ja miehellä vastaavat 3 h johonkin aikaan päivästä.
Mulla mies teki töitä klo 8-16, jonka jälkeen opiskeli 5 h joka päivä. Ilmoitin vauva-arjen keskellä etten jaksa tämmöistä. Mies lopetti opiskelun.
Toimistosikojen = toimistoaikojen 😂😅😂
Siis mitä? Ettekö te etukäteen sovi miten vauvan hoito jaetaan? Pitää sopia, ennen kuin aletaan vauvaa tekeen. Suunnittelu kaikin puolin, myös vauvan synnyttyä hoitaminen jne.
Turhaa märistä jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on siis tilanne tällä hetkellä se, että mies käyttää opintoihin 9-11 tuntia joka päivä. En tykkää tuosta sanonnasta, että opiskelu olisi muka työ, koska sitä se ei ole. Se ei tuo meille leipää pöytään. En käsitä miksi minun pitää koko ajan venyä toisen opintopisteiden takia. Jos mies haluaisi, hän voisi joskus hoitaa lasta vaikka päivällä, mutta hän ei yksinkertaisesti suostu siihen. Kyllä tämä tilanne olisi minulle helpompi hyväksyä, jos mies toisi talouteen rahaa sisään.
Et oo tosissas?! Se opiskelu tulee johtamaan siihen, että teillä on tulevaisuudessa - kun opiskelut päättyy ja saa työpaikan - parempi olla.
Miksi teit lapsen opiskelijan kanssa? Ei voi tulla yllätyksenä, että silloin on luettava tentteihin, käytävä kursseilla ja luennoilla, tehtävä opinnäytetyö/gradu/harjoittelujaksoja jne.Ap
Öö ja itselläsi ei taida olla kokemusta siitä, millaista vauvanhoito on? Kun ei pääse edes kuselle silloin kun on hätä? Opiskelija voisi halutessaan myös höllätä tahtia vaikka puoleksi vuodeksi, jos haluaisi.
Vaan kun se valmistuminen ja parempi elintaso viivästyy myös. Eikä opintotukeakaan saa, jos ei tee tiettyä määrää opintoja määrätyssä ajassa. Edelleen, miksi tehdä lapsi, kun toinen opiskelee? Ei se vauvanhoidon ’vaikeus’ ole myöskään asia, joka tulee yllärinä enää kenellekään.
Ja mitäs sitten, jos mies olisikin töissä? Ihan samalla tavalla hän on pois sen työpäivän ajan. Joka voi olla vaikka sen 7,5-8h + ajomatkat 0,5-1,5h. Sama valitus sittenkin?Ap
Opiskelu on ihan yhtä paljon tai vähän työtä kuin vauvan hoitokin. Kumpikaan ei tuo rahaa talouteen, tosin opiskelujen tavoitteena on kai ammatti ja työpaikka, eli kyllä se lopulta johtaa siihen rahantuloonkin. Lasten tekeminen ja hoitaminen taas johtaa yhä kasvavaan rahan menoon...
Itse kolmen alle 5-vuotiaan kotiäitinä ärsyttää usein, kun ihmiset väittävät ettei lapsenhoito ole työtä eikä kotona oleva vanhempi tarvi vapaailtoja tai edes unta, kun eihän hän käy töissä.
Mutta kyllä se opiskelu käy myös työstä, ei sitäkään pidä vähätellä yhtään. Siinä pitää myös koko ajan menestyä, ei riitä että tekee, vaan pitää tehdä myös tarpeeksi hyvin.
Ei pidä vähätellä toisen työtä, on se sitten millaista tahansa. Voi vielä joku päivä kostautua tuommoinen asenne.
Miksi teillä on se vauva, jos sen hoitamisesta pitää tapella noin paljon? Ihan vaan kokemuksesta voin kertoa, että sitä hoitamista on vielä vuosikausiksi tiedossa. En ole koskaan ymmärtänyt näitä pariskuntia missä kaikki tekemiset ja rahat lasketaan laskimen ja kellon kanssa tasan. Miksi olla yhdessä jos ette ole yhdessä. Elämä on helvetin vaikeaa kun yrittää sekä syödä että säästää kakun. Ihmisen pitää tehdä valintoja ja elää niiden kanssa. Lapsi nyt vaan on sellainen valinta, että joistain asioista joutuu luopumaan ainakin tilapäisesti ja vastaavasti tilalle saa jotain muuta. Ei se ole mikääännpariduhde missä jatkuvasti kytätä. Ja verrataan kumpi teki ja mitä teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on siis tilanne tällä hetkellä se, että mies käyttää opintoihin 9-11 tuntia joka päivä. En tykkää tuosta sanonnasta, että opiskelu olisi muka työ, koska sitä se ei ole. Se ei tuo meille leipää pöytään. En käsitä miksi minun pitää koko ajan venyä toisen opintopisteiden takia. Jos mies haluaisi, hän voisi joskus hoitaa lasta vaikka päivällä, mutta hän ei yksinkertaisesti suostu siihen. Kyllä tämä tilanne olisi minulle helpompi hyväksyä, jos mies toisi talouteen rahaa sisään.
Et oo tosissas?! Se opiskelu tulee johtamaan siihen, että teillä on tulevaisuudessa - kun opiskelut päättyy ja saa työpaikan - parempi olla.
Miksi teit lapsen opiskelijan kanssa? Ei voi tulla yllätyksenä, että silloin on luettava tentteihin, käytävä kursseilla ja luennoilla, tehtävä opinnäytetyö/gradu/harjoittelujaksoja jne.Ap
Öö ja itselläsi ei taida olla kokemusta siitä, millaista vauvanhoito on? Kun ei pääse edes kuselle silloin kun on hätä? Opiskelija voisi halutessaan myös höllätä tahtia vaikka puoleksi vuodeksi, jos haluaisi.
Ap
Silloin saa äkkiä sanoa hyvästit opintolainan hyvitykselle.
Sinun pitää saada myös joka arki-ilta omaa aikaa. Miehesihän saa vauvavapaata koko päivän koulussa.
Pitääkö noita vauvoja tehtailla opintojen aikana? Voisi paremmin miettiä milloin niitä tekee. Mikäli vahinko käynyt niin on keksitty katumuspilleri tai sitten abortti. Kyllä siitä pääsee eroon vielä siinä vaiheessa kun abortti voidaan tehdä.
Te tuutte eroomaan ennen kuin lapsi on 3. Viikko-viikko taapero jonka kumpikaan vanhempi ei halua joustaa vapaa-ajastaan.
Sillävälin voit vain lähteä halutessasi vaikka humputtelemaan ja jättää vauvan isälleen, se vauva on yhtäpaljon isänsä vastuulla kuin sinunkin ja sinun tarvitsee kysyä yhtä paljon lupaa menoihisi kuin vauvan isänkin.
Toivottavasti tämä oli vitsi...
Eihän siinä pointtina ole raha, vaan työtunnit.
Mies opiskelee, sinä hoidat vauvaa. Viikonloppuna voitte vaihdella.