Lue keskustelun säännöt.
Ei päästä sopuun asuinpaikasta, onko ero ainoa vaihtoehto :(
18.03.2015 |
Mies haluaa nopean ja lyhyen työmatkan ja kodin lähelle kauppakeskuksen tuntumaa, itselle tärkeintä on hyvät kulkuyhteydet ja koulut lähellä sekä rauhallinen lähiympäristö (lasten takia, yläkoulu alkaa häämöttää enkä halua noukkia niitä ostarilta dokaamasta jatkossakaan).
Mies voi siis helpostikkin muuttaa kerrostaloon, ja niitä oikeastaan katseleekin, on asunut melkein koko ikänsä kerrostalossa, kolme vuotta elämästään rivarissa. Onhan se toki halvempaakin.
Itse olen asunut kerrostalossa vain n. 1,5 vuotta nuoruusvuosinani, muun ajan omakotitalossa tai rivarissa. Itse koin kerrostaloasumisen todella ahdistavaksi, enkä senkään vuoksi olisi ensimmäisenä säntäämässä siihen suuntaan.
Mikä neuvoksi?
Asunnon etsintä kuumentaa tunteita entistä kovemmin, ollaan jo hakemassa myös erikseen asuntoja koska me ei päästä sopuun tässä asiassa millään tavalla.
Viimeksi mies ehdotti asuntoa, josta hänellä on 5 minuutin työmatka, mulla työmatka sieltä olisi tunnin, kyseessä kerrostaloasunto ostarilla, lähikouluihin myös noin kilometri siitä. Itse ole koittanut etsiä asuinpaikkaa joka sopisi kaikille, jossa olisi myös se ostari/kauppakeeskus kävelymatkan päässä, molemmilla suurinpiirtein sama matka töihin, koulut lähellä ja koulualue rauhallista eikä mitään sellon, jumbon, itiksen -takapihaa.
Mies ei vaan ihan millään ymmärrä minua, ja minä en sitten taas miestä!
Miten voi edes ehdottaa noin epäreilua vaihtoehtoa ks aiempi jossa vain hänelle itselleen olisi kiva lyhyt työmatka, muille kaikki pelkkää paskaa :(
Antakaa neuvoja! Tiedän että suhtaudun tähän asuntoasiaan jo ihan vereslihalla tunteilla, mutta kun tämä etsiminen on kestänyt NIIN kauan, ja tilanne menee jatkuvasti entistä vaikeammaksi!
Mitä mä teen?
Onko tää kerrostalo ja rivari/omisasujan lopullinen niitti??
:(
Kommentit (108)
Nonni, nyt on omaan maksukykyyn sopiva asunto sitten hommattu.
Harmittaa, miehelle tuli niin kamala kiire muuttaa ja tilanne muuttui niin painostavaksi etten enää nähnyt mitään muuta vaihtoehtoa.
Nyt mies saa valita tuleeko asumaan kanssamme asuntoon joka on lasten koulujen alueella ja heidän tarpeisiin sopivalla alueella muutoinkin, vai muuttaako sinne tikkurilaansa.
Saapa nähdä miten käy, pahoin pelkään että hänenkin on varmaan pakko antaa itselleen se mitä haluaa, ja muuttaa toisaalle.
Katsotaan kuinka käy. Aika verisiä keskusteluita on tässä ehditty käymään, pahalta tuntuu mutta nyt tuntuu että tämä oli ainoa järkevä vaihtoehto joka tarjoutui kuin ihmeen kaupalla näin nopeasti.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tavallaan ap:n miestä, hän on monta vuotta maksanut asumisesta paljon (asuminen pk-seudulla on hirveän kallista) ja mitä hän on saanut? Epämieluisan asumismuodon ja epämieluisan asuinalueen ja pitkän työmatkan. Ehkä hänestä tuntuu, että nyt on muiden vuoro joustaa? Ei tietysti kauhean reilua muiden kannalta yhtäkkinen mielenmuutos, mutta minkäs teet.
Sanot miehelle että "Tiksi ok, minä valitsen asunnon" ja pysyt tiukkana siitä. Jos ei kelpaa niin alat katsella teille uutta kotia jostain mihin sinä ja lapset haluatte. (Tämä on eka kerta kun edes harkitsen kehottamista eroamaan mutta jos mies ei tuon vertaa edes jousta, en näe syytä teidänkään mullistaa elämäänne vain hänen mielihalujensa mukaan.)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 19:44"]Ymmärrän tavallaan ap:n miestä, hän on monta vuotta maksanut asumisesta paljon (asuminen pk-seudulla on hirveän kallista) ja mitä hän on saanut? Epämieluisan asumismuodon ja epämieluisan asuinalueen ja pitkän työmatkan. Ehkä hänestä tuntuu, että nyt on muiden vuoro joustaa? Ei tietysti kauhean reilua muiden kannalta yhtäkkinen mielenmuutos, mutta minkäs teet.
[/quote]
Kyllä mä ymmärrän tämän myös, siksi tää onkin niin vaikeaa.
En kuitenkaan voi lähteä puremaan mattoa vaan siksi että hän yksin haluaa johonkin tiettyyn bunkkeriin. Odotan kompromissia jota ei näytä enää löytyvän.
AP
Näin ulkopuolisen silmään suurin ongelma taitaa olla että miestäsi ei loppujen lopuksi taida niin hirveästi kiinnostaa minne sinä ja lapsesi päätätte muuttaa? Vaikea tuota itsepäisyyttä on mitenkään muutenkaan tulkita, ellei hän sitten kaikissa muissakin asioissa ole aina ollut yhtä jyräävä? Ei kannata väkisin roikkua ukossa jos sitä ei vilpittömästi kiinnosta. Katsele lastesi kanssa asunto jostain johon te olette keskenänne tyytyväisiä, Tikkurila se ei varmaankaan ole, aika epäviihtyisä paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kaikki Vantaan asumisoikeusasuntojen osoitteet, Tikkurila sivulta 4 alkaen.
http://www.hel.fi/static/kv/asunto-osasto/aso-vantaakohteet.pdf
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 19:48"][quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 19:44"]Ymmärrän tavallaan ap:n miestä, hän on monta vuotta maksanut asumisesta paljon (asuminen pk-seudulla on hirveän kallista) ja mitä hän on saanut? Epämieluisan asumismuodon ja epämieluisan asuinalueen ja pitkän työmatkan. Ehkä hänestä tuntuu, että nyt on muiden vuoro joustaa? Ei tietysti kauhean reilua muiden kannalta yhtäkkinen mielenmuutos, mutta minkäs teet.
[/quote]
Kyllä mä ymmärrän tämän myös, siksi tää onkin niin vaikeaa.
En kuitenkaan voi lähteä puremaan mattoa vaan siksi että hän yksin haluaa johonkin tiettyyn bunkkeriin. Odotan kompromissia jota ei näytä enää löytyvän.
AP
[/quote]
Hän on valinnut asuinkumppaneikseen sinut lapsineen. Silloin on selvää, että ne lapset on otettava huomioon niin kauan kuin ne kotona asuu. Ei se voi mennä miin että yhtäkkiä aletaan elää vain hänen vaatimustensa mukaan, kun on niin kauan "joustanut".
Herranen aika mikä mies, ap:n pitäisi roudata lapset tutusta ympäristöstä ihan muualle vaan sen takia että mies haluaa. Miehen olisi pitänyt miettiä mitä tarkoittaa lapsiperheeseen muuttaminen jo silloin alun alkaen, eikä alkaa nyt vuosien jälkeen vikisemään. Mutta taustalla taitaa tosiaan olla muutakin.
Usko pois ap, teidän elämänne menee vain parempaan suuntaan kun asutte eri osoitteissa.