Ei päästä sopuun asuinpaikasta, onko ero ainoa vaihtoehto :(
Mies haluaa nopean ja lyhyen työmatkan ja kodin lähelle kauppakeskuksen tuntumaa, itselle tärkeintä on hyvät kulkuyhteydet ja koulut lähellä sekä rauhallinen lähiympäristö (lasten takia, yläkoulu alkaa häämöttää enkä halua noukkia niitä ostarilta dokaamasta jatkossakaan).
Mies voi siis helpostikkin muuttaa kerrostaloon, ja niitä oikeastaan katseleekin, on asunut melkein koko ikänsä kerrostalossa, kolme vuotta elämästään rivarissa. Onhan se toki halvempaakin.
Itse olen asunut kerrostalossa vain n. 1,5 vuotta nuoruusvuosinani, muun ajan omakotitalossa tai rivarissa. Itse koin kerrostaloasumisen todella ahdistavaksi, enkä senkään vuoksi olisi ensimmäisenä säntäämässä siihen suuntaan.
Mikä neuvoksi?
Asunnon etsintä kuumentaa tunteita entistä kovemmin, ollaan jo hakemassa myös erikseen asuntoja koska me ei päästä sopuun tässä asiassa millään tavalla.
Viimeksi mies ehdotti asuntoa, josta hänellä on 5 minuutin työmatka, mulla työmatka sieltä olisi tunnin, kyseessä kerrostaloasunto ostarilla, lähikouluihin myös noin kilometri siitä. Itse ole koittanut etsiä asuinpaikkaa joka sopisi kaikille, jossa olisi myös se ostari/kauppakeeskus kävelymatkan päässä, molemmilla suurinpiirtein sama matka töihin, koulut lähellä ja koulualue rauhallista eikä mitään sellon, jumbon, itiksen -takapihaa.
Mies ei vaan ihan millään ymmärrä minua, ja minä en sitten taas miestä!
Miten voi edes ehdottaa noin epäreilua vaihtoehtoa ks aiempi jossa vain hänelle itselleen olisi kiva lyhyt työmatka, muille kaikki pelkkää paskaa :(
Antakaa neuvoja! Tiedän että suhtaudun tähän asuntoasiaan jo ihan vereslihalla tunteilla, mutta kun tämä etsiminen on kestänyt NIIN kauan, ja tilanne menee jatkuvasti entistä vaikeammaksi!
Mitä mä teen?
Onko tää kerrostalo ja rivari/omisasujan lopullinen niitti??
:(
Kommentit (108)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 20:04"]
Sijainti sijainti sijainti on se kaikkei tärkein. En kyllä sinuna lähtisi alueelta kun kaikki noin hyvin. Itse myös valitsimme aikanaan asuinpaikan ja ostimme vanhan talon hyvältä ja rauhalliselta alueelta pk-seudulta, lapsia ja myös itseämme ajatellen. Oma mies osaa sanoa mitä haluaa ja sanookin mutta ei todella valittanut tunnin työmatkasta kun kaikki muuten niin hyvin. Samassa asutaan edelleen eikä varmasti muuteta mihinkään ostarien kulmille eikä kerrostaloon ikinä. Nykyisin kun tuntuu että kerrostaloissakin ihmiset valittavat suunnilleen jos vetää vessan yöllä tai pahempaa päästää paukun. Hyvät asuinalueet ovat harvassa, kun sellaisen löytää ei kannata pois lähteä ties millaisiin taloyhtiöihin.
[/quote]
Olipa hölmö kommentti. Sijaintihan nimenomaan sille miehelle on huono siinä nykyisessä asunnossa?
Ap, kuulostaa lasten kannalta ihanteelliselta paikalta. Sinulla ja lapsilla ei ole tarvetta muuttaa. Anna miehen sitten muuttaa itsekseen. Jos on rakkautta niin kyllä suhde pienen välimatkan kestää.
Olenko ainut, jota häiritsee tämä vastakkainasettelu "asuttava yhdessä tai eroamme" ?
Ihan tosissaan, kyse ei ole mistään oikeasti pahasta välimatkasta tyyliin Helsinki ja Oulu. Muuttakoot mies työpaikan lähelle ja te pysytte samassa tai vaihdatte pienempään samalla alueella, minkä takia parisuhteen täytyy loppua jos asumiskriteerit eivät kohtaa? Ei kai tuollainen alle tunnin ajomatkan etäisyys vielä merkitse mitään kaukosuhdettakaan.
Itse tosin olen vannoutunut yksineläjä (vaikka parisuhteessa olenkin), ehkä tämä näkökulma pomppasi siksi esiin. :)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 20:11"]
Ap, kuulostaa lasten kannalta ihanteelliselta paikalta. Sinulla ja lapsilla ei ole tarvetta muuttaa. Anna miehen sitten muuttaa itsekseen. Jos on rakkautta niin kyllä suhde pienen välimatkan kestää.
[/quote] Juurihan ap sanoi että suhde on jo kriisissä tämän takia? Miten voit kuvitella sen "kestävän" jos tulee vielä eri asunnot? Puhumattakaan kustannuksista kahden vuokran kanssa, ap:han on jo sanonut että eivät pysty jäämään nykyiseenkään asuntoon ilman miestä?
Ylipäätään todella outoa suositella avoliiton vaihtamista etäsuhteeseen.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 13:50"]
En kyllä muutasi yhteen jos asunto ei miellytä kumpaakin. Seurustelkaa ja asukaa erillään sitten aika näyttää tuleeko suhteesta mitään.
[/quote]
Ja tää on siis vähän myöhäistä, ollaan asuttu yhdessä jo neljä vuotta, rivarissa, mies muutti meille muttei nyt enää kestä työmatkaruuhkia ja itselleen liian syrjäistä aluetta. (= mikä tarkoittaa rauhallista seutua lapsille)
AP
[/quote]
NO onko se teidän nykyasunto sulle ja lapsille hyvä? Sttenhän se on selvää, jos hän ei kestä, hän muuttaa sitten vaan pois.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 14:27"]
Tilannehan olisi nyt se että lapset pitäisi irrottaa kokonaan tutusta ja rauhallisesta ympäristöstä jotta mies pääsisi kotiin aikaisemmin.
-Tällä hetkellä lapsilla on kouluun nyky rivarista huikeat 25 metriä (yläasteelle 600m)
-koulussa tai asuinalueella ei lainkaan mamuja tai kiusaamista (eivät siis ole tottuneet taistelemaan)
-koulu löytyy suomen parhaimpien koulujen listalta
-rantaan ja satamaan 400 m (satamassa myös satamaravintola/kiska)
-Kauppa on kauempana, lähikauppa ja ostari 1,5 km, ostoskeskus kirjastoineen ym n2km
Yhteistyömatka kestää tällä hetkellä n. tunnin (jos mennään samalla kyydillä), mies pääsee töistä kotiin parhaimmillaan 25 minuutissa, itsellä matka kestää yksinään sen noin 35min-tunnin riippuen ruuhkista.
Ymmärrän että on vituttavaa asua muiden takia jossain tietyssä paikassa, Mut silti!!
AP
[/quote]
hullu olet, jos tuosta luovut (enkä tarkoita nyt sitä miestä).
Mies kuulostaa todella itsekkäältä, ihanko oikeasti kuvittelet, että arki hänen kanssaan sujuisi, jos mies asettaa omat tarpeensa etusijalle.
Olet äiti ja sinun kuuluu asettaa lastesi tarpeet etusijalle. Asuinpaikalla, ympäristöllä, koulupiirissä on todella iso merkitys lapsille ja nuorille.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 13:50"]
En kyllä muutasi yhteen jos asunto ei miellytä kumpaakin. Seurustelkaa ja asukaa erillään sitten aika näyttää tuleeko suhteesta mitään.
[/quote]
Ja tää on siis vähän myöhäistä, ollaan asuttu yhdessä jo neljä vuotta, rivarissa, mies muutti meille muttei nyt enää kestä työmatkaruuhkia ja itselleen liian syrjäistä aluetta. (= mikä tarkoittaa rauhallista seutua lapsille)
AP
[/quote]
NO onko se teidän nykyasunto sulle ja lapsille hyvä? Sttenhän se on selvää, jos hän ei kestä, hän muuttaa sitten vaan pois.
[/quote]
Kuinka vaikeaa olisi lukea ensin ketju ja sitten vasta kysellä jos vielä on kysyttävää?
Ap on selvin sanoin kertonut että nykyistä asuntoa ei ole varaa pitää ilman miestä.
Hankkikaa lasten kanssa edullisempi asunto nykyiseltä alueelta ja mies muuttaa yksin Tikkurilaan. Jatkatte suhdetta eri osoitteista. :)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 20:11"]
Ap, kuulostaa lasten kannalta ihanteelliselta paikalta. Sinulla ja lapsilla ei ole tarvetta muuttaa. Anna miehen sitten muuttaa itsekseen. Jos on rakkautta niin kyllä suhde pienen välimatkan kestää.
[/quote] Juurihan ap sanoi että suhde on jo kriisissä tämän takia? Miten voit kuvitella sen "kestävän" jos tulee vielä eri asunnot? Puhumattakaan kustannuksista kahden vuokran kanssa, ap:han on jo sanonut että eivät pysty jäämään nykyiseenkään asuntoon ilman miestä?
Ylipäätään todella outoa suositella avoliiton vaihtamista etäsuhteeseen.
[/quote] Minusta taas ei ollenkaan. Tiedän seurustelevia pareja, jotka ovat onnellisia yhdessä mutta saman katon alla ei tarvitse olla. Ap:n ja lasten kannalta tuo alue on loistava. Ja jos mies on mennäkseen, niin lähtee se siitä saman katon altakin. Olen kuullut, että näinkin on jollekin joskus käynyt.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 20:24"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 14:27"]
Tilannehan olisi nyt se että lapset pitäisi irrottaa kokonaan tutusta ja rauhallisesta ympäristöstä jotta mies pääsisi kotiin aikaisemmin.
-Tällä hetkellä lapsilla on kouluun nyky rivarista huikeat 25 metriä (yläasteelle 600m)
-koulussa tai asuinalueella ei lainkaan mamuja tai kiusaamista (eivät siis ole tottuneet taistelemaan)
-koulu löytyy suomen parhaimpien koulujen listalta
-rantaan ja satamaan 400 m (satamassa myös satamaravintola/kiska)
-Kauppa on kauempana, lähikauppa ja ostari 1,5 km, ostoskeskus kirjastoineen ym n2km
Yhteistyömatka kestää tällä hetkellä n. tunnin (jos mennään samalla kyydillä), mies pääsee töistä kotiin parhaimmillaan 25 minuutissa, itsellä matka kestää yksinään sen noin 35min-tunnin riippuen ruuhkista.
Ymmärrän että on vituttavaa asua muiden takia jossain tietyssä paikassa, Mut silti!!
AP
[/quote]
hullu olet, jos tuosta luovut (enkä tarkoita nyt sitä miestä).
Mies kuulostaa todella itsekkäältä, ihanko oikeasti kuvittelet, että arki hänen kanssaan sujuisi, jos mies asettaa omat tarpeensa etusijalle.
Olet äiti ja sinun kuuluu asettaa lastesi tarpeet etusijalle. Asuinpaikalla, ympäristöllä, koulupiirissä on todella iso merkitys lapsille ja nuorille.
[/quote]
Edelleen, ap:lla ei ole varaa jäädä tuohon asuntoon ilman miestä, eikä mies halua asua siellä. Muutto on tiedossa joka tapauksessa.
Hei meillä on sama ongelma! Tai ei nyt noin suuressa mittakaavassa kun teillä, mutta kuitenkin.
Oon asunut koko lapsuuteni ja nuoruuteni omakotitalossa, mies taas kerrostalossa. En voi sietää kerrostaloasumista sillä olen todella herkkä metelille. Raivostuttaa yläkerran metelöivät lapset ja nukkuminen on vaikeaa muidenkin naapureiden vuoksi. Mies taas ei kuule mitään ääniä ja voisi nukkua vaikka joku poraisi vieressä katuporalla.
Miehellä on myös auto, mulla ei. Eli mulle yksi suurimmista kriteereistä on, että koti sijaitsee metroradan varrella. Toinen taas ei näkisi ongelmaa siinä, että menisin joka päivä töihin kävellen, bussilla, metrolla ja taas kävellen. Työmatka kestäisi puolitoista tuntia suuntaansa...
Mitäköhän tässä keksisi ratkaisuksi, hitto.
Lapsille, varsinkin teini-ikäisille, on todella rankkaa harrastuksineen kaikkineen kulkea pitkiä koulumatkoja. Kaveripiirit vaihtuvat (Espoosta Vantaalle, eli taso todnäk laskee, sori vain)... Ottaen vielä huomioon sen, että heidän kotinsa on siellä missä te nykyisin asutte. Miettikää lapsia. Mies ei ole lapsi. Mies kyllä pärjää. Jos ei millään kestä, niin muuttaa mieleiseensä paikkaan yksin. Tai vaikka sinne "Riihimäelle". Olisiko hänellä edes yksin varaa muuttaa Tikkurilaan, vai käyttääkö teitä tämän mahdollistajina, koska maksatte (suurimman?) osan vuokrasta? Parisuhteessa voi olla asumatta yhdessä. Varsinkin tilanteessa, missä on lapset entuudestaan aikaisemmasta suhteesta. Heillekin varmasti rennompaa, kun saavat olla äidin kanssa ihan keskenään ja mies on enintään säännöllinen vierailija.
En kyllä muutasi yhteen jos asunto ei miellytä kumpaakin. Seurustelkaa ja asukaa erillään sitten aika näyttää tuleeko suhteesta mitään.
Hankkikaa lasten kanssa edullisempi asunto nykyiseltä alueelta ja mies muuttaa yksin Tikkurilaan. Jatkatte suhdetta eri osoitteista.
Voi, meillä ollut sama ongelma. Päästiin lopulta aika hyvään kompromissiin, mutta huomaan, että mies ei edelleenkään täysin ole sopeutunut, vaan haikailee muuta. Tulee ilmi erityisesti vapaa-aikana ja lomilla. Itseä kyllä harmittaa hänen asenteensa, sillä hän sai kompromississa kuitenkin lähes kaiken, mitä halusi.
Toivottavasti ette kuitenkaan eroa (samaa toivon meillekin).
Molempien pitää olla valmiita kompromisseihin. Ei ole oikein, että toisella on työmatka tunnin, toisella 5 min jos kerta muitakin vaihtoehtoja on. Onko mies valmis ottamaan enemmän vastuuta kodista ja arjen pyörittämisestä, jos itse joudut käyttämään pari tuntia päivässä pelkästään työmatkoihin?
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 14:44"][quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 14:31"]Ettekö voi sopia, että asutte omakotitalossa kauempana keskustasta seuraavat 5-10 vuotta, kunnes lapset ovat lentäneet pesästä, ja muutatte sitten keskustakerrostaloon?
[/quote]
Yritin tätä, mies ei kuitenkaan kestä tuota omaa työmatkaansa enää hetkeäkään eikä halua asua enää minuuttiakaan ruuhkien takana. Mies on siis tottunut asumaan ruuhkattoman työmatkan varrella ja on aivan hajalla joka päivä nykyruuhkista.
Ap
[/quote]
Sitten mies muutaakoon työaikaansa. Espoossa joutuu istumaan takuuvarmasti ruuhkassa, jos menee töihin klo 7-9 välillä. Lähteköön joko tosi aikaisin tsi sitten vasta 9.30 kotoa. Sitten työmatkaan ei mene aikaa.
Kuinka usein sen miehen pitää päästä kaupoille, että niiden perusteell pitäisi valita asuinpaikkansa? Ei siellä ostarilla tarvitse aikuisenkaan joka ilta pyöriä.
voi vittu mikä lapsi tuo äijä. Eikö hän tajua että kun on uusioperhe ja siellä on alaikäisiä niin aika lailla niiden ehdoilla mennään, eikä sillä että saadaan 20min työmatkasta pois. Alan kyseenalaistaa että kannattaako tuollaista pösilöä katella ollenkaan. Jos nyt joustat niin mitä muuta hän alkaa vaatimaan?
kannatan kompromissia tietenkin mutta jos mies ei siihen suostu se kertoo jotain hänen luonteestaan.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 14:43"]Tossa alotusviestissäs pelkäät jotain ostarilla dokausta, ei yläastelaiset ostarilla dokaa. Kavereilleen ne menee, tai pihalle, se ostari ei liity millään tavalla siihen. Ja ei sitä ny tarvi pelätä, harvemmat vielä seiskalla alkaa ryyppäämään, ysiluokan alkuvaiheessa jo vähän yleisempää. Monet alkaa kuluttaa alkoholia kunnolla vasta lukiossa/amiksessa.
-18v
[/quote]
Ootko vähän pihalla, ootko?
t. 16v, joka ei juo, mutta näkee vähän kaikkea. Ostarilla (sen lähistöillä, aina on sokeita kulmia) otetaan vessassa poskeen sidukasta yms. Yläasteen siirrytään kavereiden kotiin, koska juominen on jo niin nähty, ettei jaksa minnekkään erikseen lähteä. Ja nykyään ei ole edes harvinaista, että seiskaluokkalaiset juo. Tiedänpä yhden -00 syntyneen, joka röökää ja juo ja on 5kk raskaana, asuu toisin laitoksessa.
Sijainti sijainti sijainti on se kaikkei tärkein. En kyllä sinuna lähtisi alueelta kun kaikki noin hyvin. Itse myös valitsimme aikanaan asuinpaikan ja ostimme vanhan talon hyvältä ja rauhalliselta alueelta pk-seudulta, lapsia ja myös itseämme ajatellen. Oma mies osaa sanoa mitä haluaa ja sanookin mutta ei todella valittanut tunnin työmatkasta kun kaikki muuten niin hyvin. Samassa asutaan edelleen eikä varmasti muuteta mihinkään ostarien kulmille eikä kerrostaloon ikinä. Nykyisin kun tuntuu että kerrostaloissakin ihmiset valittavat suunnilleen jos vetää vessan yöllä tai pahempaa päästää paukun. Hyvät asuinalueet ovat harvassa, kun sellaisen löytää ei kannata pois lähteä ties millaisiin taloyhtiöihin.