Lue keskustelun säännöt.
Kun anoppini kuolee, perinkö puolet?
18.03.2015 |
Kysymys voi olla tyhmä, anteeksi. En tunne perintöoikeutta, siksi kiinnostaa. Mieheni äiti sairastui vakavasti, eikä ole varmaa, selviääkö hän. Ikää on siis jo yli 80 vuotta. Appi on jo edesmennyt.
Mieheni vanhemmat ovat varakkaita. Jos anoppi nyt menehtyy, mieheni tietenkin perii hänet veljensä kanssa. Miehen veli on syvästi kehitysvammainen ja asuu palvelutalossa. Hän saa eläkettä, jolla asuminen maksetaan ja hänelle jää myös käyttörahaa vaatteisiin ym. Hänelle on jäänyt myös säästöön rahaa. Onko mahdollista, että vanhempien perinnöstä menee puolet hänelle, vaikka hän ei rahaa tarvitse eikä osaa sitä käyttää?
Jos ja kun anoppi kuolee, mieheni kai sitten perii puolet ja koska olemme naimisissa, minä puolet miehen omaisuudesta? Minulla on lapsi edellisestä suhteesta, periikö hän mieheni aikanaan?
Ja jos joku nyt väittää minua ahneeksi, sitä en ole. Minulla on omiakin säästöjä. Olen vain kiinnostunut. Asiallisia vastauksia kaipaan.
Kommentit (220)
Meillä ainakin on avioehdossa suljettu pois puolison oikeus perintöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:10"]
"Ja yllätys, yllätys, veljen olemassa olevaa omaisuutta käytetään jatkuvasti jo nyt kaikkeen tuohon, samoin niihin "kauniisiin huonekaluihin" ynnä muuhun virkistykseen. Hän ei todellakaan ole mikään laitokseen unohdettu vihannes, kuten joku vihjaisi. ap"
Joo, jos on yksityisessä hoitolaitoksessa, jota Kela ei tue, mutta näitä on todella Suomessa vain muutamia.
Suurin osa vammaisista on julkisen sektorin ylläpitämissä laitoksissa, josta potilas maksaa vain murto-osan, sillä todelliset hoitokustannukset laitoksessa on n. 4500-8000 euroa/kk.
Perushoidon lisäksi vammaiset, vanhukset tarvitsevat kipeästi rahaa esim. kuntoutukseen, fysioterapiapalveluihin, jalkahoitoihin, parturiin, virkistystoimintaan, apuvälineisiin, kuljetuksiin jne. lista on loputtoman pitkä. joita ei suinkaan laitoksessa tarjota, vaan se on lähiomaisen tehtävä.
[/quote]
ap:n tarina tosiaan muuntuu sitä mukaa, kuin ketju etenee. Aluksihan veljellä oli eläke ja "säästöjäkin". Mietin vaan, että kyllä on järjettömän hyvä eläke, jos siitä riittää säästöön hoitomaksujen ja omien kulujen lisäksi. Tokihan ne säästöt voivat olla isän perintöä tai lahjaksi saatua rahaa, mutta silloin tuntuu oudolta ap:n ajatus, että veli ei perintöä "tarvitse", jos kuitenkin kulut ovat kuukausittain tuhansia euroja.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:03"]
Av:llä on yllättävän paljon oikeusoppineita. Sen huomaa aina perintöasioista keskustellessa. :D
[/quote]
Ei siihen tartte muuta kuin että on itse jossain perikunnassa joutunut asioita selvittelemään. Lisäksi perintöoikeuden perusteet tulevat monessa muussakin koulutuksessa, mihin kuuluu jakso tai muutama oikeusoppia, se kun on yleissivistävää tietoa.
[/quote]
Siihen nähden täällä onkin yllättävän paljon väärää tietoa. Itse en ole joutunut perintöasioita setvimään eikä niitä ole missään koulutuksessa minulle opetettu, mutta silti tiedän, että:
- Avio-oikeutta sovelletaan vain erossa ja kuolemassa, mitään oikeutta toisen omaisuuteen avioliiton aikana ei ole
- leski perii aviopuolisonsa, jos tällä ei ole lapsia
- lesken lapsi ei peri tätä omaisuutta edelleen, vaan se palautuu alkuperäiseen sukuun, mikäli siellä perillisiä on
- jos vainajalla on lapsia, niin leski ei peri mitään (ilman testamenttia). Leski saa hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon, mutta tämä ei ole perintö.
- Rintaperillisten lakiosa on tasaosuus puolesta omaisuudesta. Eli jos rintaperillisiä on vaikka kolme, niin kunkin lakiosa on 1/6 omaisuudesta. Toisen puolikkaan saa testamentilla määrätä ihan minne lystää.
jne. Näistäkin on kovin asiantuntevasti täällä esitetty jos mitä täysin vääriä käsityksiä.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 09:39"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 09:37"]
Jos ei ole testamentilla muuta määrätty, miehesi perii puolet ja veljensä puolet. Sinä perit miehesi vain, jos hän tekee testamentin ja määrää sinut perijäksi. Jos teillä ei ole avioehtoa, puolet miehen saamasta perinnöstä kuuluu sinulle, ei tarvitse odottaa miehesi kuolemaa ja perintöä, vaan kyseessä on sinulle kuuluva avio-osuus. Lapsesi ei peri miestäsi ilman testamenttia.
[/quote]
No ei todellakaan kuulu!
[/quote]
Jos ap ottaa eron, eikö puolet miehen omaisuudesta, mukaanlukien puolet anopin perinnöstä, kuulukaan hänelle? Jos siis avioehtoa ei ole.
[/quote]
Siinä tapauksessa kyllä, että ap:n oma omaisuus on niin pieni, että on osituksessa saamapuolella mieheltään. Ja edellyttäen, että anoppi ei ole testamentilla määrännyt niin, ettei vaimolla ole oikeutta perintöön. Niinkin voi tehdä.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:13"]
Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuolemaan, eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden – ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen. . Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen lähisukulaisilla on yleensä oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen perillisille. . Lähde: Oikeus.fi
[/quote]
Paitsi, että voi, jos tämä kuollut aviopari on tehnyt keskinäisen testamentin jossa leskelle määrätään täysi omistusoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällöin ensiksi kuolleen sukulaisilla ei ole enää lesken kuoleman jälkeen mitään oikeutta hänen kuolinpesäänsä ja leski saa testamentata koko jäljellä olevan omaisuuden kelle haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä hyvä testamenttimalli
Meillä testamentissa lukee näin: "Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että toisen meistä kuoltuoa jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa.
Toivomme rintaperillistemme pidättyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä.
Lastemme aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lastemme meiltä perimään omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon."
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:50"]
Tässä hyvä testamenttimalli
Meillä testamentissa lukee näin: "Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että toisen meistä kuoltuoa jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa.
Toivomme rintaperillistemme pidättyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä.
Lastemme aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lastemme meiltä perimään omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon."
[/quote]
Kiitos, tämä pannaan talteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:13"]
Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuolemaan, eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden – ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen. . Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen lähisukulaisilla on yleensä oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen perillisille. . Lähde: Oikeus.fi
[/quote]
Paitsi, että voi, jos tämä kuollut aviopari on tehnyt keskinäisen testamentin jossa leskelle määrätään täysi omistusoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällöin ensiksi kuolleen sukulaisilla ei ole enää lesken kuoleman jälkeen mitään oikeutta hänen kuolinpesäänsä ja leski saa testamentata koko jäljellä olevan omaisuuden kelle haluaa.
[/quote]
Paskapuhetta
Voisiko AP nyt kommentoida, auttoiko tämä keskustelu häntä!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 11:37"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 11:21"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:37"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:22"]
Voi vitsit, kun nettiyhteyteni on niin huono, etten pysty kunnolla osallistumaan keskusteluun.
Edunvalvoja on joku kunnan virkamies. Voiko hän tosiaan päättää, mihin valvottavan omaisuus käytetään? Jos hän kysyy, haluaako veli laittaa rahansa johonkin kodittomien koirien hoitolaan ja veli nyökkää, menevätkö rahat sinne?
Veljellä on ennestäänkin omaisuutta, he ovat mieheni kanssa perineet isovanhempansa jo aiemmin, ohi omien vamhempiensa. Ellei edunvalvoja ole niitä jo tuhlannut! Apuvälineitä tai luntoutusta hän ei tarvitse. Hänellä on hyvä fyysinen kunto, vaikka henkisesti on kaksivuotias.
[/quote]
Googlaa edunvalvoja niin moni asia selviää. Edunvalvoja ei saa käyttää tämän nyt henkisesti kaksivuotiaan tasoisen hyväkuntoisen (aloituksessa syvästi kehitysvammaisen) rahoja vastoin valvottavan etua. Käytännössä se perintö menee hoitokuluihin, koska jos veli saa rahaa, voidaan entistä suurempi osa todellisista kuluista (noin 3000 e/kk) ottaa asiakkaalta.
Mikään ei estä ap:ta ja puolisoaan hankkimasta vaikka persona traineria tälle veljelle (veljen omilla varoilla) ja täten ilahduttamasta - teatteriretket, elokuvat, Linnanmäki jne., kaikki tuo on mahdollista tehdä yhdessä niin, että veljen varoista maksetaan hänen osuutensa. Palvelutalo ei ole vankila, voitte käydä yhdessä kerran viikossa syömässä ravintolassa tms.
[/quote]
Odotinkin, koska joku alkaa huutaa provoa. Siihen kai viittaat vihjauksillasi kehitysvamman syvyydestä. Googlaa sinä kehitysvammat, niin ehkä opit, että syvästi kehitysvammainen voi olla fyysisesti todella hyväkuntoinen, mutta henkiseltä kehitykseltään pikkulapsi.
Lisäksi hän maksaa jo tällä hetkellä todelliset hoitokulunsa täysimääräisenä.
AP
[/quote]
Mistäs hänellä on tuhansien eurojen tulot/kk maksaa kulut täysimääräisenä? Mutta ap, vaikka kuinka jankkaat, ei ole mitään keinoa, että sinä saisit miehesi veljen rahoja eikä lakia sinun vuoksesi muuteta. Ap on provo, ei kukaan voi olla noin pihalla laitoksessa asuvien vaikeastivammaisten hoitokuluista.
[/quote]
Jos olisit lukenut ketjun, ennenkuin ryntäät vastaamaan olettamuksiasi, tietäisit, että veljellä on jo ennestään suuri omaisuus perittynä isovanhemmiltaan. Ja kyllä, minä olen esimiestehtävissä tuonkaltaisessa laitoksessa ja tiedän, että jotkut nyt vaan ovat niin varakkaita, ettei tavitse yhteiskunnan varoillaloisia. Kuten eräät.
[/quote]
Aloitusviessähän puhutaan, että vammaisella veljellä on eläke + säästöjä. Pysyvän laitoshoidon asukilta kyllä viedään ne säästöt hoitomaksuihin eikä syvästi kehitysvammaisella tosiaan ole mistään kertynyt kansaneläkettä kummempaa kuukausieläkettä. Toki ap. on hiukan ketjun mittaan "tarkentanut" tarinaansa joiltakin osin.
Minä en ole hoivakotiammattilainen, mutta tiedän silti maksujenmääräytymisperusteet ja sen, että joillakin riittää ihan se oma ansaittu työeläke maksuihin.
[/quote]
Säästöt ei mene maksuihin, vaan säännöllisistä tuloista otetaan määrätty prosentti. Eli jos on korkotuloja perinnöstä, siitä menee osa, mutta ei pääomasta.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:13"]
Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuolemaan, eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden – ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen. . Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen lähisukulaisilla on yleensä oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen perillisille. . Lähde: Oikeus.fi
[/quote]
Paitsi, että voi, jos tämä kuollut aviopari on tehnyt keskinäisen testamentin jossa leskelle määrätään täysi omistusoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällöin ensiksi kuolleen sukulaisilla ei ole enää lesken kuoleman jälkeen mitään oikeutta hänen kuolinpesäänsä ja leski saa testamentata koko jäljellä olevan omaisuuden kelle haluaa.
[/quote]
Paskapuhetta
[/quote]
Ottaisit nyt edes hieman selvää asioista, ennen kuin tulet tänne provoilemaan. Se on nimenomaan noin kuten lainaamasi kirjoittaja kertoi.
Tossa vähän faktaa:
Perimysjärjestys lesken kuoleman jälkeen
Mikäli ei ole kyse täydellä omistusoikeustestamentilla saadusta omaisuudesta, ei leski saa omalla testamentilla määrätä siitä omaisuudesta, joka menee lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Lesken määräysvaltaa on rajoitettu toissijaisten perillisten (ensiksi kuolleen vanhemmat, sisarukset, sisarusten lapset jne.) hyväksi. Pääsääntö on, että lesken kuoltua kuolinpesä jaetaan puoliksi lesken ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Sama rajoitus koskee tilannetta, jossa leski on saanut ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeustestamentilla, jossa on toissijaismääräys. Toissijaismääräys tarkoittaa, että testamentissa on määrätty myös siitä, kenelle omaisuus menee lesken kuoleman jälkeen. Jos omistusoikeustestamentissa ei ole toissijaismääräystä, leski saa omaisuuden rajoituksetta omistukseensa. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät peri lesken jälkeen mitään, vaan omaisuus menee kokonaan lesken sukulaisille tai lesken omassa testamentissaan määräämille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:13"]
Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuolemaan, eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden – ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen. . Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen lähisukulaisilla on yleensä oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen perillisille. . Lähde: Oikeus.fi
[/quote]
Paitsi, että voi, jos tämä kuollut aviopari on tehnyt keskinäisen testamentin jossa leskelle määrätään täysi omistusoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällöin ensiksi kuolleen sukulaisilla ei ole enää lesken kuoleman jälkeen mitään oikeutta hänen kuolinpesäänsä ja leski saa testamentata koko jäljellä olevan omaisuuden kelle haluaa.
[/quote]
Paskapuhetta
[/quote]
Ottaisit nyt edes hieman selvää asioista, ennen kuin tulet tänne provoilemaan. Se on nimenomaan noin kuten lainaamasi kirjoittaja kertoi.
Tossa vähän faktaa:
Perimysjärjestys lesken kuoleman jälkeen
Mikäli ei ole kyse täydellä omistusoikeustestamentilla saadusta omaisuudesta, ei leski saa omalla testamentilla määrätä siitä omaisuudesta, joka menee lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Lesken määräysvaltaa on rajoitettu toissijaisten perillisten (ensiksi kuolleen vanhemmat, sisarukset, sisarusten lapset jne.) hyväksi. Pääsääntö on, että lesken kuoltua kuolinpesä jaetaan puoliksi lesken ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Sama rajoitus koskee tilannetta, jossa leski on saanut ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeustestamentilla, jossa on toissijaismääräys. Toissijaismääräys tarkoittaa, että testamentissa on määrätty myös siitä, kenelle omaisuus menee lesken kuoleman jälkeen. Jos omistusoikeustestamentissa ei ole toissijaismääräystä, leski saa omaisuuden rajoituksetta omistukseensa. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät peri lesken jälkeen mitään, vaan omaisuus menee kokonaan lesken sukulaisille tai lesken omassa testamentissaan määräämille.
[/quote]
Isäni kuoli, vanhemmillani oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, en vaatinut lakiosaa. Kun äitini kuolee, aivan varmasti vaadin lakiosan, oli testamentti jonkun muun hyväksi tai ei! Ja lakiosan tulen saamaan, koska leski on äitini.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:50"]
Tässä hyvä testamenttimalli
Meillä testamentissa lukee näin: "Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että toisen meistä kuoltuoa jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa.
Toivomme rintaperillistemme pidättyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä.
Lastemme aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lastemme meiltä perimään omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon."
[/quote]
Eli teillä on varaa maksaa tuplaperintövero? Nyt puoliso maksaa perinnöstä veron kertaalleen ja lapset uudestaan samasta perittävästä, kun leski kuolee.
Toisaalta omistusoikeustestamentti on siitä kiva, että leski saa täyden omistusoikeuden ja voi hävittää koko omaisuuden, jolloin lapsille ei jää mitään. Hänellä on myös oikeus testamentata koko omaisuus uudelle puolisolleen.
Juristit suosittelevat hallintaoikeustestamentteja, jos perheessä on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et peri anoppiasi ennen kuin miehesi kuolee. Silloin saat koko åotin.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:50"]
Tässä hyvä testamenttimalli
Meillä testamentissa lukee näin: "Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että toisen meistä kuoltuoa jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa.
Toivomme rintaperillistemme pidättyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä.
Lastemme aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lastemme meiltä perimään omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon."
[/quote]
Mun vanhemmilla oli noin. Olin 21v kun isä kuoli ja äiti sai noin 2 miljoonan markan omaisuuden itselleen. Minä ja sisko 23 v ei saatu mitään.
Nyt äiti kuoli ja omaisuutta ei ollut jäljellä enää euroakaan. Isän sukutilan äiti meni myymään juopolle serkulleen, joka on tilan jo hävittänyt. Kesämökin tontteineen äiti myi kattaakseen omat hoitomaksunsa. Toki sen hänelle suon, mutta lakiosa olisi ollut 500 000 markkaa ja sillä sisko ja minä oltaisiin aikanaan saatu asunnot. Edes sitä ei äiti meille suonut. Lakiosaa pitää osata vaatia, me luotimme testamenttiin, jossa toivottiin, että emme vaatisi.
Korostan, että on ihan OK, että emme perineet äidiltä mitään, mutta isänperinnön olisin toivonut saavani.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:13"]
Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuolemaan, eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden – ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen. . Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen lähisukulaisilla on yleensä oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen perillisille. . Lähde: Oikeus.fi
[/quote]
Paitsi, että voi, jos tämä kuollut aviopari on tehnyt keskinäisen testamentin jossa leskelle määrätään täysi omistusoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällöin ensiksi kuolleen sukulaisilla ei ole enää lesken kuoleman jälkeen mitään oikeutta hänen kuolinpesäänsä ja leski saa testamentata koko jäljellä olevan omaisuuden kelle haluaa.
[/quote]
Paskapuhetta
[/quote]
Ottaisit nyt edes hieman selvää asioista, ennen kuin tulet tänne provoilemaan. Se on nimenomaan noin kuten lainaamasi kirjoittaja kertoi.
Tossa vähän faktaa:
Perimysjärjestys lesken kuoleman jälkeen
Mikäli ei ole kyse täydellä omistusoikeustestamentilla saadusta omaisuudesta, ei leski saa omalla testamentilla määrätä siitä omaisuudesta, joka menee lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Lesken määräysvaltaa on rajoitettu toissijaisten perillisten (ensiksi kuolleen vanhemmat, sisarukset, sisarusten lapset jne.) hyväksi. Pääsääntö on, että lesken kuoltua kuolinpesä jaetaan puoliksi lesken ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Sama rajoitus koskee tilannetta, jossa leski on saanut ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeustestamentilla, jossa on toissijaismääräys. Toissijaismääräys tarkoittaa, että testamentissa on määrätty myös siitä, kenelle omaisuus menee lesken kuoleman jälkeen. Jos omistusoikeustestamentissa ei ole toissijaismääräystä, leski saa omaisuuden rajoituksetta omistukseensa. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät peri lesken jälkeen mitään, vaan omaisuus menee kokonaan lesken sukulaisille tai lesken omassa testamentissaan määräämille.
[/quote]
Isäni kuoli, vanhemmillani oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, en vaatinut lakiosaa. Kun äitini kuolee, aivan varmasti vaadin lakiosan, oli testamentti jonkun muun hyväksi tai ei! Ja lakiosan tulen saamaan, koska leski on äitini.
[/quote]
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi??? Lukasepas tuo tämän lainausketjun ylin viesti ja erityisesti se ensimmäiseksi boldattu pätkä, jonka sinua varten juuri nyt boldasin.
Tottakai sinulla rintaperillisenä on oikeus lakiosaasi, mutta tässä nyt ei ollutkaan siitä kysymys.
Testamenttia ei kannata tehdä AV:n neuvojen pohjalta. Jos tunnette tarvetta testamentille, niin suosittelen kääntymään kokeneen juristin puoleen. Näin voitte perintöasioiden lisäksi optimoida myös verotuksen. Se, mikä on edullisin ja muutoinkin kannattavin vaihtoehto riippuu monesta eri tekijästä (esim. onko lapsia, uusperhe, avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, minkä laatuista omaisuus on jne)
Lanko on muuten vaimon veli, ei miehen. Ohis.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:37"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:22"]
Voi vitsit, kun nettiyhteyteni on niin huono, etten pysty kunnolla osallistumaan keskusteluun.
Edunvalvoja on joku kunnan virkamies. Voiko hän tosiaan päättää, mihin valvottavan omaisuus käytetään? Jos hän kysyy, haluaako veli laittaa rahansa johonkin kodittomien koirien hoitolaan ja veli nyökkää, menevätkö rahat sinne?
Veljellä on ennestäänkin omaisuutta, he ovat mieheni kanssa perineet isovanhempansa jo aiemmin, ohi omien vamhempiensa. Ellei edunvalvoja ole niitä jo tuhlannut! Apuvälineitä tai luntoutusta hän ei tarvitse. Hänellä on hyvä fyysinen kunto, vaikka henkisesti on kaksivuotias.
[/quote]
Googlaa edunvalvoja niin moni asia selviää. Edunvalvoja ei saa käyttää tämän nyt henkisesti kaksivuotiaan tasoisen hyväkuntoisen (aloituksessa syvästi kehitysvammaisen) rahoja vastoin valvottavan etua. Käytännössä se perintö menee hoitokuluihin, koska jos veli saa rahaa, voidaan entistä suurempi osa todellisista kuluista (noin 3000 e/kk) ottaa asiakkaalta.
Mikään ei estä ap:ta ja puolisoaan hankkimasta vaikka persona traineria tälle veljelle (veljen omilla varoilla) ja täten ilahduttamasta - teatteriretket, elokuvat, Linnanmäki jne., kaikki tuo on mahdollista tehdä yhdessä niin, että veljen varoista maksetaan hänen osuutensa. Palvelutalo ei ole vankila, voitte käydä yhdessä kerran viikossa syömässä ravintolassa tms.
[/quote]
Odotinkin, koska joku alkaa huutaa provoa. Siihen kai viittaat vihjauksillasi kehitysvamman syvyydestä. Googlaa sinä kehitysvammat, niin ehkä opit, että syvästi kehitysvammainen voi olla fyysisesti todella hyväkuntoinen, mutta henkiseltä kehitykseltään pikkulapsi.
Lisäksi hän maksaa jo tällä hetkellä todelliset hoitokulunsa täysimääräisenä.
AP
[/quote]
Hoidan kehitysvammaisia työkseni. Siksi tiedän, että 2v tasolla oleva ei ole luokittelussa syvästi kehitysvammainen.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:03"]
Av:llä on yllättävän paljon oikeusoppineita. Sen huomaa aina perintöasioista keskustellessa. :D
[/quote]
Eikös perheoikeudelliset asiat ole ihan yleistietoa. Siltä pohjalta täällä varmaan useimmat laukoo. Perintökaari on kyllä monille yllättävän vaikeasti hahmottunut :D