Onko koulutus edelleen status-asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tiedollisimmista tuntemistani ihmisistä on "vain AMK-koulutettu". Hän törmää yhtenään tilanteisiin, jossa nippa nappa yliopiston läpäisseet kasvatustieteen maisterit nälvivät hänelle "matalasta" koulutuksesta. Samoja ennakkoluuloja tulee kuulemma vastaan myös Tinderissä.

Kasvatustiede on kaikista suurinta pseudotiedettä EI kuuluisi yliopistoon.

Perustele nyt hieman tätä. Oletko opiskellut enemmän kuin peruskurssin?

ohis

Koulutus on tapa saada tietotaitoa. Itse ajattelen sanan 'koulutus' sisältävän sen merkityksen, että se on jotain muodollista opetusta, jossa pyritään saamaan tietty tutkinto.

Koulutukseen sanana voi liittyä myös moralistinen sävy; sana, joka tarkoittaa koulutusta yhdessä kielessä voi olla lainattu kielestä, jossa se on tarkoittanut myös kasvatusta tai lähes sama sana tarkoittaa kasvatusta sukulaiskielessä. 

Toivoisin, että näissä asioissa siirryttäisiin osaamisperusteisuuteen ja useampiin ammatteihin voisi valmistua kaikille avoimen tentin kautta eikä tarvitsisi hakea kouluun, muuttaa paikkakuntaa ja tehdä muita raskaita muutoksia, jotka pahimmillaan pilaavat elämän. 

Ongelma on myös se, että ihmisiä pienennetään paperin puuttumisen perusteella ja kaasuvalotetaan pitämään itseään kykenemättöminä hommiin, joita he voisivat tehdä ilman paperiakin. Tällainen väheksyminen ei ainakaan kannusta ihmisiä kouluttautumaan näillä ehdoilla, mitkä yhteiskunnassa nyt on vallalla. 

Monelle se tuntuu olevan joku status. Ehkä siksi en ole itse lähtenyt tähän akateemiseen maailmaan, vaikka rahkeita olisi. Liikaa törmännyt näihin ihmisiin, ketkä katsoo nenän vartta pitkin. Ehkä minun luonne sopii paremmin duunariksi ja viihdyn alallani. En viihtyisi hetkeäkään toimistossa. Eikä se tarkoita että olisi heti jotenkin sivistymätön moukka. Ok, taide tai kulttuuri ei oikein jaksa kiinnostaa, mutta tiede, biologia ja maantieto kiinnostaa kovasti. Ja ihan kivasti tulee toimeenkin, 3500€ on ihan ok 2 vuoden amistutkinnolla. Eikä työt seuraa kotiin. Toki arvostan myös koulutusta ja tulen kannustamaan lapsiani siihen mitä ikinä haluavatkin tehdä. Ihan sama onko se sitten sähkäri tai lääkäri. Kaikkia ihmisiä taas en arvosta, on se koulutus mikä tahansa. Kyllä minullakin pari kertaa treffikumppani on perääntynyt kun on ammatin kuullut. Mutta hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tiedollisimmista tuntemistani ihmisistä on "vain AMK-koulutettu". Hän törmää yhtenään tilanteisiin, jossa nippa nappa yliopiston läpäisseet kasvatustieteen maisterit nälvivät hänelle "matalasta" koulutuksesta. Samoja ennakkoluuloja tulee kuulemma vastaan myös Tinderissä.

Kasvatustiede on kaikista suurinta pseudotiedettä EI kuuluisi yliopistoon.

Teologia ei kuulu yliopistoon, vaan kirkon tulisi kouluttaa itse pappinsa. Suomen koulujärjestelmän kannalta on tärkeää että opettajat ovat korkeastikoulutettuja etenkin aineenopettajat. Hyvä opettaja osaa vastata älykkäimpienkin oppilaiden kysymyksiin eikä ole vain oppikirjan varassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna lähihoitajamiehenä yritän vältellä ammatin kertomista mahdollisimman pitkään, koska varsinkin Suomessa naisilla on siitä niin negatiiviset mielikuvat.

En pidä ammattia suoraan esillä deittiprofiileissa, koska en halua että nainen tekee väärät johtopäätökset pelkän ammatin perusteella, haluan saada tilaisuuden tutustua ilman sitä negatiivista mielikuvaa taustalla. Ammatti ei kuitenkaan määrittele minua enkä pidä hoitajan työtä minään kutsumustyönä, työ kuin työ..

Monesti treffeillä kun kerron ammattini niin naisten reaktiot on aika kirjavia.. Joidenkin maisterinaisten kanssa sen oikein huomaa kun tunnelma muuttuu hetkessä jäätäväksi.

Ymmärrän näitä naisia. Lähihoitajan koulutus ei vaadi älyä, ei kunnianhimoa, pitkäjänteisyyttä jne. Tulee mieleen, että menty sieltä mistä aita on matalin, varsinkin jos se ei ole mikään kutsumusammatti.

Olipas oppinut kommentti. Huokaus ei paraskaan koulutus pelasta jollei sen lisäksi osaa käyttäytyä

Mitä lienee kertoo minusta, että itse en aikanaan päässyt opiskelemaan lähihoitajaksi mutta yliopiston ovet aukenivat ensimmäisellä hakukerralla. - En muita kuinka monta prosenttia hakijoista jäi rannalle lähihoitaja opinnoissa mutta "omalle alalleni" yliopistoon paikan sai kuluvana vuonna 5,5% hakijoista.  Rehellinen ollakseni, niin ihmettelen kyllä edelleen itse miten paikkani sain. Onneksi sain paikkani ennen kuin nykyinen tapoa suosia parhaiten ylppäreissä menestyneitä otettiin käyttöön. Ylioppilastodistukseni pohjalta minun paikkani olisi kyllä jokin iham uu kuin yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tiedollisimmista tuntemistani ihmisistä on "vain AMK-koulutettu". Hän törmää yhtenään tilanteisiin, jossa nippa nappa yliopiston läpäisseet kasvatustieteen maisterit nälvivät hänelle "matalasta" koulutuksesta. Samoja ennakkoluuloja tulee kuulemma vastaan myös Tinderissä.

Kasvatustiede on kaikista suurinta pseudotiedettä EI kuuluisi yliopistoon.

Teologia ei kuulu yliopistoon, vaan kirkon tulisi kouluttaa itse pappinsa. Suomen koulujärjestelmän kannalta on tärkeää että opettajat ovat korkeastikoulutettuja etenkin aineenopettajat. Hyvä opettaja osaa vastata älykkäimpienkin oppilaiden kysymyksiin eikä ole vain oppikirjan varassa.

Tiesitkö että teologisessa tiedekunnassa opiskelee lukuisa joukko myös ateisteja. Mutta yleisemmin suosittelisin sinua hieman perehtymäämn siihen, mitä teologisessa tdk:ssa tutkitaan ja opetetaan ja opiskellaan. Ellet viitsi ja halaua säilyttää ennakkoluulosi niin tiedä kuitenkin, että teologisessa tdk:sa ei harjoiteta uskontoa.

Kyllähän koulutuksen alasajao ja suorastaan ylepisly sillä, että ei ole kouluttautunut on viime vuosikymmeninä lisäntynyt. Ja valitettavasti en usko koulutuksen arvostuksen nousevan sillä, että pidennetään oppivelvollisuus aikaa ja varataan korkeakouluista/ yliopistoista opiskelupaikkoja useammalle kuin joka toiselle nuoremmista ikäluokista.

Vaan onko yhä suurella joukolla samanlaiset valmiudet syvempiin opintoihin, jota aiemmin vaaadittiin ja odotettiin siltä murto-osalta, joka sai oikeuden opiskella korkeakoulussa/ yliopistossa.

Vai onko tärkeämpää jokaisen halukkaan saada joskua aikanaan hienolta kuullostanut titteli ja madaltaa tuntuvasti korkeakoulu/ yliopisto  -opintojen vaativuutta.

Entä mistä näille kaikille ylenoppineille ja opiskelleille löytyy töitä, jossa he voisivat hyväksikäyttää hankkimaansa koulutusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tiedollisimmista tuntemistani ihmisistä on "vain AMK-koulutettu". Hän törmää yhtenään tilanteisiin, jossa nippa nappa yliopiston läpäisseet kasvatustieteen maisterit nälvivät hänelle "matalasta" koulutuksesta. Samoja ennakkoluuloja tulee kuulemma vastaan myös Tinderissä.

Kasvatustiede on kaikista suurinta pseudotiedettä EI kuuluisi yliopistoon.

Teologia ei kuulu yliopistoon, vaan kirkon tulisi kouluttaa itse pappinsa. Suomen koulujärjestelmän kannalta on tärkeää että opettajat ovat korkeastikoulutettuja etenkin aineenopettajat. Hyvä opettaja osaa vastata älykkäimpienkin oppilaiden kysymyksiin eikä ole vain oppikirjan varassa.

Tiesitkö että teologisessa tiedekunnassa opiskelee lukuisa joukko myös ateisteja. Mutta yleisemmin suosittelisin sinua hieman perehtymäämn siihen, mitä teologisessa tdk:ssa tutkitaan ja opetetaan ja opiskellaan. Ellet viitsi ja halaua säilyttää ennakkoluulosi niin tiedä kuitenkin, että teologisessa tdk:sa ei harjoiteta uskontoa.

Samaa mieltä osittain, mutta harjoittelut tehdään uskonnollisissa yhteisöissä ja luetaan kurssikirjoja, joissa suhtaudutaan kristinuskoon totena. Lisäksi teologinen on pappien ammattiopisto käytännössä; se tutkinto vaaditaan, että pääsee papiksi. AMK:ssa tämä on vielä selvempää eli valmistutaan suoremmin diakoniksi tai kirkon nuorisotyönohjaajaksi. 

Uskontotiede on jo keksitty myös, joka pyrkii keskittymään uskontoihin kokonaisuutena. 

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan koulutusta, jos se takaa varman palkkatulon. Joku hieno titteli korkeintaan naurattaa, jos töitä ei sillä koulutuksella ole tarjolla. Sähköasentaja amispohjalta on minun silmissä paljon arvostettavampi kuin joku filosofian maisteri tai joku Kreikan mytologian professuuri.

Mulla on jotenkin just toisinpäin. Pahoitteluni jos olet sähkäri. Klassinen sivistys...aaah

Sama. Kävi nuorena innolla juuri Kreikan mytologian luennoilla. Kuului osana klassilliseen arkeologiaan. Kreikan mytologia on muuten se perusta mitä ilman ei länsimaisesta taiteesta juuri ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ihan turha tätä ymmärtämätöntä ihmistä viedä vaikkapa Louvreen. 

Kai taidetta voi tulkita kreikkalaisen mytologian kautta tai ilman. Ihan hyvin länsimainen taide voisi olla kiinnostavampaa sellaiselle, joka ei tulkitse sitä sen kautta.

Niin oppimattomalle se voi olla vaikka kiva kuva. Sivistyneelle paljon enemmän. Länsimaisessa taiteessa kerrotaan usein tarinaa, otetaan kantaa, mutta oppimaton jää näistä pihalle. Ihan samalla lailla vaikka Mannerheimin ratsastaapatsaan voi nähdä kivana heppapatsaana.

Vierailija kirjoitti:

Palstallakin ole usein nähnyt ul1naa siitä miten AMKin käyneet eivät ikinä tule olemaan akateemisia ja naureskelua siitä miten AMKin käyneet kutsuvat itseään "korkeakoulutetuiksi" -- ilmeisesti joidenkin mielestä on suuri synti jättää se "ammatti"-osuus pois tästä sanasta. En ymmärrä.

Akateeminenkin ihminen voi olla täysi juntti ja pelkän amiksen käynyt voi olla hyvin sivistynyt ja menestynyt.

Tottakai AMK on korkeakoulu ja sieltä saatavat tutkinnot korkeakoulututkintoja, ihan lainkin mukaan.

Akateeminen sanana taas viittaa nimenomaisesti yliopistoon tai siihen rinnasteisiin korkeakouluihin (joilla on oikeus myöntää tohtorintutkintoja).

Jos taas mietitään sanaparia "korkeasti koulutettu" niin siinä ei viitata lakiin tai korkeakoulututkintoihin vaan subjektiiviseen kokemukseen. En esimerkiksi itse dosenttina pidä maistereita "korkeasti koulutettuna" vaan pikemminkin eräänlaisen peruskoulutuksen läpikäyneinä henkilöinä, joista voidaan sitten alkaa vasta kouluttamaan tutkijoita.

Itse en ainakaan mahdollista kumppania (miestä) arvioidessani ajattele koulutusta niinkään statuksen vuoksi, vaan sen vuoksi että useimmiten kouluttautuminen korreloi fiksuuden kanssa monessa asiassa. Useimmiten en ole samalla aallonpituudella amisten kanssa, siis koskee miehiä ja naisia ihan kaverimielessä. Oma koulutukseni on ylioppilas ja AMK-tutkinto. En siis statuksen perään katsele. 

Kyllä sen jo kouluaikoina näki ketkä menevät lukioon ja ketkä amikseen, ei siitä mihinkään pääse. 

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan koulutusta, jos se takaa varman palkkatulon. Joku hieno titteli korkeintaan naurattaa, jos töitä ei sillä koulutuksella ole tarjolla. Sähköasentaja amispohjalta on minun silmissä paljon arvostettavampi kuin joku filosofian maisteri tai joku Kreikan mytologian professuuri.

Mulla on jotenkin just toisinpäin. Pahoitteluni jos olet sähkäri. Klassinen sivistys...aaah

Sama. Kävi nuorena innolla juuri Kreikan mytologian luennoilla. Kuului osana klassilliseen arkeologiaan. Kreikan mytologia on muuten se perusta mitä ilman ei länsimaisesta taiteesta juuri ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ihan turha tätä ymmärtämätöntä ihmistä viedä vaikkapa Louvreen. 

Kai taidetta voi tulkita kreikkalaisen mytologian kautta tai ilman. Ihan hyvin länsimainen taide voisi olla kiinnostavampaa sellaiselle, joka ei tulkitse sitä sen kautta.

Niin oppimattomalle se voi olla vaikka kiva kuva. Sivistyneelle paljon enemmän. Länsimaisessa taiteessa kerrotaan usein tarinaa, otetaan kantaa, mutta oppimaton jää näistä pihalle. Ihan samalla lailla vaikka Mannerheimin ratsastaapatsaan voi nähdä kivana heppapatsaana.

Mannerheimin ratsastajapatsaan voi nähdä tosiaan vaikka kivana heppapatsaana, realistisena ratsastajapatsaana, pronssisena esineenä, tyypillisenä sankaripatsaana, modernin ajan sankaripatsaana, eläintä kuvaavana patsaana, symbioosia kuvaavana patsaana, käsintehtynä patsaana (jos on tehty käsin, en tiedä) ja niin edelleen. Monesta näkökulmasta voi mielestäni kiinnostavasti miettiä sitä, miksi se patsas siellä on, ja mitä se kertoo ja mitä esteettisiä piirteitä sillä on.

Uppia

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan koulutusta, jos se takaa varman palkkatulon. Joku hieno titteli korkeintaan naurattaa, jos töitä ei sillä koulutuksella ole tarjolla. Sähköasentaja amispohjalta on minun silmissä paljon arvostettavampi kuin joku filosofian maisteri tai joku Kreikan mytologian professuuri.

Mulla on jotenkin just toisinpäin. Pahoitteluni jos olet sähkäri. Klassinen sivistys...aaah

Sama. Kävi nuorena innolla juuri Kreikan mytologian luennoilla. Kuului osana klassilliseen arkeologiaan. Kreikan mytologia on muuten se perusta mitä ilman ei länsimaisesta taiteesta juuri ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ihan turha tätä ymmärtämätöntä ihmistä viedä vaikkapa Louvreen. 

Kai taidetta voi tulkita kreikkalaisen mytologian kautta tai ilman. Ihan hyvin länsimainen taide voisi olla kiinnostavampaa sellaiselle, joka ei tulkitse sitä sen kautta.

Niin oppimattomalle se voi olla vaikka kiva kuva. Sivistyneelle paljon enemmän. Länsimaisessa taiteessa kerrotaan usein tarinaa, otetaan kantaa, mutta oppimaton jää näistä pihalle. Ihan samalla lailla vaikka Mannerheimin ratsastaapatsaan voi nähdä kivana heppapatsaana.

Mannerheimin ratsastajapatsaan voi nähdä tosiaan vaikka kivana heppapatsaana, realistisena ratsastajapatsaana, pronssisena esineenä, tyypillisenä sankaripatsaana, modernin ajan sankaripatsaana, eläintä kuvaavana patsaana, symbioosia kuvaavana patsaana, käsintehtynä patsaana (jos on tehty käsin, en tiedä) ja niin edelleen. Monesta näkökulmasta voi mielestäni kiinnostavasti miettiä sitä, miksi se patsas siellä on, ja mitä se kertoo ja mitä esteettisiä piirteitä sillä on.

Mutta tällaiseen pohdintaan ei kouluttamaton ihminen pysty. Ehkä muistaa peruskoulun historiantunnilta kenestä on kyse, muttei kykene kiinnostumaan aiheesta syvällisemmin. Tämä taito tulee vasta akateemisen koulutuksen myötä.

Ymmärrän näitä naisia. Lähihoitajan koulutus ei vaadi älyä, ei kunnianhimoa, pitkäjänteisyyttä jne. Tulee mieleen, että menty sieltä mistä aita on matalin, varsinkin jos se"

Se pitää riittää että ihminen tekee parhaansa. Kyllä ne kaikki ammattitutkinnot vaativat ihan tarpeeksi omalla tasollaan. Entäpä jos ei osaa matematiikkaa, kieliä ja fysiikkaa? Mitä suosittelisit jos ei ammattiopiston tutkintoja? Olisi kiva käydä ammattiopiston tutkintojen jälkeen muutakin mutta ei ole mitään mahdollisuutta selvitä opinnoista tai edes pääsykokeista. On menty sieltä mihin omat taidot riittävät. Mitä sillä yleensä on väliä kelpaako jollekin nirppanokalle? Tavallisesti koulutettuja miehiä ja naisia on vaikka kuinka paljon. Moni jää ilman miestä kun ei korkeasti koulutettuja ole. Onko ne monetkaan pienipalkkaiset maisterit nyt kovin erityisiä lopulta?

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan koulutusta, jos se takaa varman palkkatulon. Joku hieno titteli korkeintaan naurattaa, jos töitä ei sillä koulutuksella ole tarjolla. Sähköasentaja amispohjalta on minun silmissä paljon arvostettavampi kuin joku filosofian maisteri tai joku Kreikan mytologian professuuri.

Mulla on jotenkin just toisinpäin. Pahoitteluni jos olet sähkäri. Klassinen sivistys...aaah

Sama. Kävi nuorena innolla juuri Kreikan mytologian luennoilla. Kuului osana klassilliseen arkeologiaan. Kreikan mytologia on muuten se perusta mitä ilman ei länsimaisesta taiteesta juuri ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ihan turha tätä ymmärtämätöntä ihmistä viedä vaikkapa Louvreen. 

Kai taidetta voi tulkita kreikkalaisen mytologian kautta tai ilman. Ihan hyvin länsimainen taide voisi olla kiinnostavampaa sellaiselle, joka ei tulkitse sitä sen kautta.

Niin oppimattomalle se voi olla vaikka kiva kuva. Sivistyneelle paljon enemmän. Länsimaisessa taiteessa kerrotaan usein tarinaa, otetaan kantaa, mutta oppimaton jää näistä pihalle. Ihan samalla lailla vaikka Mannerheimin ratsastaapatsaan voi nähdä kivana heppapatsaana.

Mannerheimin ratsastajapatsaan voi nähdä tosiaan vaikka kivana heppapatsaana, realistisena ratsastajapatsaana, pronssisena esineenä, tyypillisenä sankaripatsaana, modernin ajan sankaripatsaana, eläintä kuvaavana patsaana, symbioosia kuvaavana patsaana, käsintehtynä patsaana (jos on tehty käsin, en tiedä) ja niin edelleen. Monesta näkökulmasta voi mielestäni kiinnostavasti miettiä sitä, miksi se patsas siellä on, ja mitä se kertoo ja mitä esteettisiä piirteitä sillä on.

Mutta tällaiseen pohdintaan ei kouluttamaton ihminen pysty. Ehkä muistaa peruskoulun historiantunnilta kenestä on kyse, muttei kykene kiinnostumaan aiheesta syvällisemmin. Tämä taito tulee vasta akateemisen koulutuksen myötä.

Voi olla, että sellaiset ihmiset, jotka ovat taipuvaisia tai kykyneväisiä kiinnostumaan taiteesta "syvällisemmin", ovat usein myös koulutettuja, mutta en usko, että kyky tällaiseen ajatteluun varsinaisesti edellyttää akateemisen (tai minkään muunkaan) koulutuksen suorittamisesta. En pidä mahdottomana, että koulutus herättää joissain ihmisissä tällaisen kyvyn, mutta todennäköisempänä oikeastaan pitäisin sitä, että tällaisen kyvyn koulusta riippumatta omaavat henkilöt ovat vain myös taipuvaisempia kouluttautumaan.

Veikkaisitko, että ennen yliopistolaitosten perustamista noin tuhat vuotta sitten kukaan ihminen ei pystynyt olemaan syvällisesti kiinnostunut taiteesta?

Ihan kiintoisa keskustelu. Itse olin koulussa kiltti tyttö, joka "tietenkin" meni lukioon, meille luotiin mielikuvaa, että amikseen menevät vain ne, jotka eivät pääse  lukioon. Siitä sitten tietysti yliopistoon. Arvostan sivistystä ja kaikenlaista pohdiskelua, siinä varmasti yliopisto-opinnot ovat minua muokanneet. Mieheni on myös akateeminen, mutta selvästi käytännöllisempi, opinnoista valmistui selvästi tiettyyn ammattiin. Voi sanoa, että silmäni ovat aika paljon avautuneet sen jälkeen, kun esikoispoikamme lähtikin amikseen opiskelemaan kuljetusalaa. Häntä eivät kiinnosta teoreettiset asiat eikä etenkään status niin vähääkään. Ala on hänen unelmansa. Moni tuttu oli silmänsä pudottaa, kun sai kuulla, ettei mene lukioon, kun ei ole ihan tyhmä ja vanhemmat akateemiset ja mitä vielä. Minulla, humanistilla, ja tällä tulevalla rekkakuskilla on ihan hyvä keskusteluyhteys ja voisipa sanoa hyvin samanlainen arvomaailmakin, vaikka joidenkin mielestä minun ja poikani pitäisi ilmeisesti puhua lähinnä eri kieltä. Sitten taas toinen lapsemme haluaa lukioon ja hänenkin kanssaan minulla on paljon yhteistä. Kun nyt ajattelen, tuttaviini on kuulunut ihmisiä ihan eri koulutusasteilta. Olin kyllä nuorena tosi kapeakatseinen!

Niin pitkään kuin enemmistö ihmisistä pitää stem-maisteria älykkäämpänä ja aikaansaavampana kuin humanistimaisteria tai ammattikoulun käynyttä, koulutus on statusasia. 

Toisaalta koulutus on myös kokenut inflaatiota. Minä en nopeasti valmistuneena, työkokemusta hankkineena ja aktiivisena maisterina ollut kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla, vaikka hain kaikenlaisia töitä myös oman alani ulkopuolelta. Ja ei, en opiskellut sukupuolentutkimusta tai vaatinut 3500 euron aloituspalkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan koulutusta, jos se takaa varman palkkatulon. Joku hieno titteli korkeintaan naurattaa, jos töitä ei sillä koulutuksella ole tarjolla. Sähköasentaja amispohjalta on minun silmissä paljon arvostettavampi kuin joku filosofian maisteri tai joku Kreikan mytologian professuuri.

Mulla on jotenkin just toisinpäin. Pahoitteluni jos olet sähkäri. Klassinen sivistys...aaah

Sama. Kävi nuorena innolla juuri Kreikan mytologian luennoilla. Kuului osana klassilliseen arkeologiaan. Kreikan mytologia on muuten se perusta mitä ilman ei länsimaisesta taiteesta juuri ymmärrä hölkäsen pöläystä. Ihan turha tätä ymmärtämätöntä ihmistä viedä vaikkapa Louvreen. 

Kai taidetta voi tulkita kreikkalaisen mytologian kautta tai ilman. Ihan hyvin länsimainen taide voisi olla kiinnostavampaa sellaiselle, joka ei tulkitse sitä sen kautta.

Niin oppimattomalle se voi olla vaikka kiva kuva. Sivistyneelle paljon enemmän. Länsimaisessa taiteessa kerrotaan usein tarinaa, otetaan kantaa, mutta oppimaton jää näistä pihalle. Ihan samalla lailla vaikka Mannerheimin ratsastaapatsaan voi nähdä kivana heppapatsaana.

Mannerheimin ratsastajapatsaan voi nähdä tosiaan vaikka kivana heppapatsaana, realistisena ratsastajapatsaana, pronssisena esineenä, tyypillisenä sankaripatsaana, modernin ajan sankaripatsaana, eläintä kuvaavana patsaana, symbioosia kuvaavana patsaana, käsintehtynä patsaana (jos on tehty käsin, en tiedä) ja niin edelleen. Monesta näkökulmasta voi mielestäni kiinnostavasti miettiä sitä, miksi se patsas siellä on, ja mitä se kertoo ja mitä esteettisiä piirteitä sillä on.

Mutta tällaiseen pohdintaan ei kouluttamaton ihminen pysty. Ehkä muistaa peruskoulun historiantunnilta kenestä on kyse, muttei kykene kiinnostumaan aiheesta syvällisemmin. Tämä taito tulee vasta akateemisen koulutuksen myötä.

Nyt tuli kyllä melkoisen rankkaa yleistämistä. Aivan käsittämätöntä jos korkeasti koulutettu ihminen ajattelee oikeasti noin rajoittuneesti.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan mahdollista kumppania (miestä) arvioidessani ajattele koulutusta niinkään statuksen vuoksi, vaan sen vuoksi että useimmiten kouluttautuminen korreloi fiksuuden kanssa monessa asiassa. Useimmiten en ole samalla aallonpituudella amisten kanssa, siis koskee miehiä ja naisia ihan kaverimielessä. Oma koulutukseni on ylioppilas ja AMK-tutkinto. En siis statuksen perään katsele. 

Kyllä sen jo kouluaikoina näki ketkä menevät lukioon ja ketkä amikseen, ei siitä mihinkään pääse. 

Mä olen käynyt sekä lukion, että amiksen. Ajatella! En siis ole suorittanut kaksoistutkintoa vaan kävin ensin lukion ja koska en päässyt sairaanhoitajan koulutukseen, niin menin lähihoitajan koulutukseen johon mut oli valittu. Kävin sen parissa vuodessa, tein useamman vuoden alan töitä ja sitten hain sairaanhoitajan monimuotokoulutukseen jota suoritan nyt töiden ohessa.

Eikä sitä näe mitä kukin ihminen voi tehdä myöhemmin. Mun luokalla oli eräs kovistyttö joka ei todellakaan ollut varmaan monenkaan mielestä lukioainesta kun ei kauheasti koulu kiinnostanut. No meni amikseen ja teki sen koulutuksen pohjalta töitä. Myöhemmin suoritti kuitenkin lukion ja meni yliopistoon. Nykyään toimii opettajana. Ei sitä voi tietää mitä se 15v. teini tekee yli 40-vuotiaana.