Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko koulutus edelleen status-asia?
08.12.2021 |
Huomaan, että nykypäivänäkin vielä puhutaan, että joku on "vain lähihoitaja" ja taas sitten toisista puhutaan, että joku on "tohtorismies" tms.
Samoin huomaa deittipalveluissa, että toiset ilmoittavat heti kättelyssä, että ammattikoulu ei kelpaa (tai on synonyymi elämänkoululle) ja toisille AMK-koulutuskaan ei ole riittävä. Tohtorit ja professorit eivät puolestaan pidä maistereita erityisen korkeasti koulutettuna.
Miten koulutus on edelleen niin voimakkaasti esillä sosiaalisissa tilanteissa?
Kommentit (120)
Kyllä koulutus ja tutkinto jotakin kertoo tavoitteellisuudesta ja elämän hallinnastakin. Minusta hoitoalalla oleva mies kuulostaisi empaattiselta ja kiinnostavalta, jopa hellällä. Rahani kyllä olen itse tienannut, kaupallisen koulutuksen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Av-rummot on jotain hallintotieteilijöitä Jyväskylän yliopistosta ja pitävät itseään jonain yläluokkaisina daameina :D näitä juttuja kun lukee, niin siellä päätteen takana on joku oman elämänsä Hyacinth Bucket
Silmienvääntelykohuun osallisten kolmen perussuomalaisen poliitikon koulutustaustoina on lähihoitaja, lähihoitaja ja ylioppilas.
Onko sattumaa, että heillä on näin heikko koulutustausta?
Kun minulta kysytään koulutusta/ammattia muualla kuin työhaastattelussa, vastaan "vähän enemmän kouluja käynyt sähköasentaja". Mikä ei sinänsä ole valehtelua sillä viimeisin tutkintoni on sähköasentaja. Sitä ennen toki on hankitu AMK-inssin ja myös D-vitaminoitu ne inssin paprut.
Fiksuimmat pisimmälle kouluttauttautuneet tajuavat jossain vaiheessa, että se tohtori on vain tohtori koulun käynnissä. Oikea työ on sitten eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tällaiseen pohdintaan ei kouluttamaton ihminen pysty. Ehkä muistaa peruskoulun historiantunnilta kenestä on kyse, muttei kykene kiinnostumaan aiheesta syvällisemmin. Tämä taito tulee vasta akateemisen koulutuksen myötä.
Älä nyt oikeasti viitsi. Vai, että muka vasta akateemisen koulutuksen myötä tulee tuota taito. Vähänpä sä näytät ihmisistä tietävän. Ota itse asioista selvää äläkä kuvittele ihmisistä asioita. Monesta asiasta voi todellakin kiinnostua syvällisemmin ilman akateemista koulutusta. Sä osoitit nyt vain oman typeryytesi tuolla kommentilla.
Esim. mun exä on käynyt vain peruskoulun ja oppinut työnsä aina tekemällä. Pari kurssia on käynyt. Tietää kuitenkin todella paljon Suomen sotahistoriasta koska hän on suorastaan ahminut erilaisia kirjoja aiheeseen liittyen. Ihan vain siksi, että aihe kiinnostaa häntä. Eikä exä ole mikään tyhmä juntti vaan osaa keskustella asioista ja hänellä on fiksuja ajatuksia.
Olen maisteri, ja minustakaan maisteri ei ole erityisen korkea koulutus. Kaikki ovat maistereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monessa kulttuurissa asioita lämmitellään sivistyneillä keskusteluilla taiteesta ja tieteestä, sitten vasta aletaan tekemään bisnestä.
No tuo ihan turhanpäiväistä sonnanjauhantaa keskustella ensin taiteista ja tieteistä, kun tarkoitus on tehdä kauppaa. Tuollainen ei tuo mitään lisäarvoa sille bisneksen teolle.
Kouluttautumaton ei pysty arvioimaan sitä kaikkea tietoa, mitä yliopistoissa opiskellaan. Toisaalta aika moni on vain oman alansa ekspertti, joten juristi ei voi hoitaa lääkärin työtä jne. Silti opintojen mukana tulee valtava määrä yleissivistystä, kuten äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia jne jne jo pelkästään lukion kurssien kautta. Ohjelmoimaan voi oppia aika pitkälti itseopiskeluna, mutta jos vaaditaan laajempaa näkemystä koko tietojenkäsittelyn alalta, vaaditaan paljon paljon laajemmat tiedot koko alasta. Yritystoiminnasta, tietojenkäsittelyalasta, yrityksen tietojenkäsittelystrategiasta, hallinnosta, periaatteista, vastuista, ulkoistamisesta, valvontamenettelyistä, sopimusjuridiikasta, asiakaspalvelusta, hankintapolittikasta, projektien hallinnasta, konfiguraatiosta ja sen hallinnasta, muutostenhallinnasta, pääsynhallinnasta jne.
Jos puhutaan vain ATK:sta ja sen irrallisuudesta businekseen, ollaan pahasti vanhassa maailmassa. Terveydehoitoala taitaa olla pahin esimerkki. Työprosessit ja IT-palvelut ovat ovat olleet huonosti integroituja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestä nykypäivänä koulutus on entistä enemmän status asia. Ennen vanhaa koulutus ei määritellyt niin paljoa ihmisen yhteiskuntaluokkaa kun taas nykyään koulutus määrittää ihmisen yhteiskuntaluokan.
Maistereiden taso on laskenut. Opiskelijamäärät ovat liian suuria. Tutkinnosta on karsittu paljon opintoja. Ei ole kunnon luentoja, on jotain epämääräisiä etätehtäviä ja ryhmätöitä. Yliopistoon pääsee kuka tahansa johonkin tutkintoon opiskelemaan jotain maisteritutkintoa, vaikka taiteen tutkimusta tai naistutkimusta. Gradun voi tehdä nykyisin ryhmätyönä ja referoida.
Sivistyksen laatu on heikentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työskentelen pääsääntöisesti akateemisesti koulutettujen ihmisten parissa ja olen itse johtavassa asemassa oleva nainen vain AMK-tutkinnolla. Kuukausipalkka alkaa seiskalla ja tiedän että olen hyvä työssäni, mutta silti joskus tunnen jonkinlaista huonommuutta vaikka kukaan ei ole koskaan antanut syytä tälle (eli vika varmaan omassa päässä). Ja joskus tunnen myös jopa tietynlaista ylpeyttä että olen ponnistanut tästä parjatusta koulutuksesta näinkin hyvään asemaan. Mutta oikeastaan kaikki ammattitaito on tullut kokemuksen kautta, sieltä virheistä ja onnistumisista ja vuosien työllä ja hyvin vähän koulutuksen kautta. Ehkä se riippuu paljon alastakin, että kuinka paljon koulutuksesta sitten työelämässä hyötyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maistereiden taso on laskenut. Opiskelijamäärät ovat liian suuria. Tutkinnosta on karsittu paljon opintoja. Ei ole kunnon luentoja, on jotain epämääräisiä etätehtäviä ja ryhmätöitä. Yliopistoon pääsee kuka tahansa johonkin tutkintoon opiskelemaan jotain maisteritutkintoa, vaikka taiteen tutkimusta tai naistutkimusta. Gradun voi tehdä nykyisin ryhmätyönä ja referoida.
Sivistyksen laatu on heikentynyt.
Itse asiassa mainitsemiisi kohteisiin on varsin vaikea päästä. Helppopääsyisiä hakukohteita ovat mm. böndelipastojen DI-alat.
Töistä on ollut pula jo kauan ja moni maisteri työskentelee ammatissa, missä koulutus menee hukkaan. Paljon vähempi koulutus riittäisi ja lopulta "työ opettaa tekijänsä." Nyt kun maisterit hakevat AMK-koulutetuille tarkoitettuja työpaikkoja ja ylikoulutettuna ne saavat, koulutuksen arvostus on laskenut.
On se varmasti koska niin moni AMK-koulutuksen suorittanut väkisin haluavat kutsua itseään maisteriksi. Jota koulutus ei missään nimessä vastaa. Miksi tämä olisi heille niin tärkeää elleivät mieltäisi yliopistotutkintoa arvokkaammaksi?
Ihan yks lysti. Pääasia, että töitä riittää.
- sosionomi
Vierailija kirjoitti:
Av-rummot on jotain hallintotieteilijöitä Jyväskylän yliopistosta ja pitävät itseään jonain yläluokkaisina daameina :D näitä juttuja kun lukee, niin siellä päätteen takana on joku oman elämänsä Hyacinth Bucket
Näinkö siis ajattelevat nämä ketjun superrikkaat, sotahistoriaa öisin ahmivat amikset? Naisen tärkein tehtävä on olla kaunis, 22-vuotias ja kuulua palveluskuntaan. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
En näe yhteyttä, ja sanon tämän sekä rasvanäppiduunarina että humanistimaisterina, samana ihmisenä molemmissa rooleissa. Ehkä se on sitä niille, joita statusasiat muuten kiinnostavat?
Sinulle siitä koulutuksesta ei ole ollut hyötyä., joten se on statusasia? Naapurin rouvakin haukkui lukion hyödyttömänä (teki lyhyen työuran postissa ennen kuin jäi kotirouvaksi.)
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset ovat yhtä arvokkaita, tietenkin. Koulutustausta on muutakin kuin tutkinto: opiskeluaika, opiskelutoverit, kielenkäyttö ja yleinen aktiivisuuden suuntautuminen. Jos tällaista yhteistä kokemuspohjaa ei ole, jotain puuttuu.