Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Naapuri syötti vauvalle mokkapalaa!
13.03.2015 |
Naapuri tuli kylään ja antoi 10 kk ikäiselle pojalleen lautaseltaan pari murua mokkapalasta. Mikä siinä on että noin pieni pitää totuttaa sokeriin ja antaa kiellettyä ruokaa vaikka olisikin kyse pikku muruista. Kuulemma lapsen isä taas on joskus antanut lipaista jäätelöpuikosta. Ihme touhua. Siinä perheessä ei olla lihavia mutta kuitenkin herkkuja jatkuvasti popsitaan, ja nyt jo lapsi opetetaan samoille tavoille. Häpeä.
Kommentit (64)
Siis hetkinen, jo äidinmaito on todella sokerista eli makeaa, joten onko mikään ihme että ihmislapsi jo pienestä pitäen tuntee viehtymystä makeaa makua kohtaan. Evoluutiobiologian näkökulmasta melkein kaikki makealta maistuva luonnossa on myrkytntä ja siksi turvallista syödä. Monet kitkerät maut sen sijaan voivat olla haitallisia ja jopa myrkyllisiä.
Sokeriahan on käytetty mm. koliikkivauvojen luonnollisena "kipulääkkenä" koska tuottaa vauvalle mielihyvää. Liikakäyttö ei toki ole sokerinkaan kanssa hyväksi, mutta hysteerinen välttäminen ei myöskään. Mitä on elämä ilman nautintoja? Itse ainakin valitsisin 70 vuotta elämää nautintojen kanssa kuin 100 vuotta ilman nautintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainen viesti kutsuu vastaamaan ärhäkästi, vaikka eihän noin pieni oikeasti makeita tarvitse ( kuka tarvitsee?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä se lähtee, ei tarvitse ihmetellä miksi niin monet ovat sokerikoukussa, ylipainoisita tai saavat mielihyvää vain ruuasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se pari murua mokkapalaa paha ole jos ei ole koko ajan syöttämässä niitä herkkuja. Silloin tällöin voi ihan hyvin. Ei kannata noin kiivaasti osoittaa mieltään toisten asioihin. Pahempihan se on jos ois antanut parit hatsit tupakasta tai jotai kaljaa maistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin yritin pitää sokerikieltoa lapsilla, mutta mies syötti niille jäätelöä jo yksivuotiaasta. Ihan normaaleja lapsia ja nuoria noista tuli. Relaa.
Vauvan on oikeasti hyvä tottua monipuolisiin makuihin pienestä pitäen. Vahingollisempaa on pitää "kielloista" kiinni, kuin antaa maistella pieniä määriä oikeastaan kaikkea ruokaa, mihin vauva osoittaa kiinnostusta.
Toisaalta oma äitini kauhisteli, kun lisäsin vauvan soseisiin valkosipulia, yrttejä ja mausteita...
Eipä ole ronkeleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:38"]10 kk ei ole enää mikään vauva.
[/quote]
Onhan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vauvat ovat syöneet samaan aikaan ja samassa pöydässä aikuisten kanssa. Meillä on usein tapana syödä lounaskahvin kanssa jotain jälkkäriä, esim. tummaa suklaata tai vaikka jotain kuivakakkua. Siinä vaiheessa, kun vauva on ymmärtänyt sitä vaatia (siis esikoinen, kuopus ei ole vielä ymmärtänyt, ja itse asiassa minun tiukan dieettini - jolla en ole laihdutussyistä- takia emme nyt edes syö mitään jälkkäriä kahvilla), olemme antaneet hänelle pienen palan. Muuten meillä ei sitten syödä sokerijuttuja, esim. sokerijugurtteja, mehuja, kaakaojuomajauheesta valmistettua kaakaota, kuin ihan harvoin.
Mokkapalathan ovat hyviä, ja vauvalle varmaan maistui. Mikä ongelma?
Mulla oli lasten kanssa niin helppoa yli 4-vuotiaaksi asti, kun he eivät tienneet makeista mitään. Kaupan karkkihyllytkin ohitettiin välipitämättömästi, kun eivät ymmärtäneet, mitä ne on. Senkin jälkeen oli karkkipäivä, jolloin namuja annettiin vähän. He ovat nyt yli 20-vuotiaita, hampaat loistokunnossa, ei reikiä, ei muita hammasongelmia, ovat hoikkia ja terveitä. Kannattaa ihan oikeasti kiertää sokeri ja turhat napostelut kaukaa.
Enemmän tuolllainen hysteerinen herkkujen välttely tekee hallaa kuin silloin tällöin nautiskeltu pala vaikka sitä mokkapalaa.
Tehkää ihmeessä lasu-ilmoitus minusta kun joskus aamuisin 1v 5kk ikäinen saattaa huomata kun otan kahvin kanssa palan tummaa suklaata, ja silloin tarjoan hänelle 1/4 palan.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 18:24"]Hei. Tämä ei ole provo, vaan olen oikeasti tätä mieltä. Toivoin kuitenkin keskustelua aiheesta, sillä olen itsekin äiti ja mietin mikä olisi parasta lapsilleni - saattaa olla että tarpeeksi hyvät perustelut saisivat katsomaan asioita uudestaan. Olen itse ollut aiemmin hirveässä sokerikoukussa, nyt onneksi alkanut helpottamaan. Lapsuudenkodissa kaikki isää lukuunottamatta olivat sokerihiiriä ja ylipainoisia, ja haluan omille lapsilleni parempaa. Siksi suhtaudun niin tiukasti tähän asiaan, ja annan aniharvoin mitään epäterveellistä lapsille. Poikkeuksena oli miehen syntymäpäivät, jonne niitä mokkapaloja tein. Ja ei kyse ole siitä että pelkään kofeiinia, ei siinä pohjassa ollut edes kahvia ja kuorrutetta ei kai muruissa ollut. AP
[/quote]
Ootko koskaan kuullut kohtuudesta? Ei sillä täyskiellolla ja sokerittomuudella mitään saa aikaan. Sun täytyy opettaa lapsilles minkä verrannon ok!!!