Naapuri syötti vauvalle mokkapalaa!
Naapuri tuli kylään ja antoi 10 kk ikäiselle pojalleen lautaseltaan pari murua mokkapalasta. Mikä siinä on että noin pieni pitää totuttaa sokeriin ja antaa kiellettyä ruokaa vaikka olisikin kyse pikku muruista. Kuulemma lapsen isä taas on joskus antanut lipaista jäätelöpuikosta. Ihme touhua. Siinä perheessä ei olla lihavia mutta kuitenkin herkkuja jatkuvasti popsitaan, ja nyt jo lapsi opetetaan samoille tavoille. Häpeä.
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:50"]
Enemmän tuolllainen hysteerinen herkkujen välttely tekee hallaa kuin silloin tällöin nautiskeltu pala vaikka sitä mokkapalaa.
Tehkää ihmeessä lasu-ilmoitus minusta kun joskus aamuisin 1v 5kk ikäinen saattaa huomata kun otan kahvin kanssa palan tummaa suklaata, ja silloin tarjoan hänelle 1/4 palan.
[/quote]
Mun lapset ovat kiittäneet monta kertaa, että pidimme huolta siitä karkittomuudesta, kun monilla kavereilla on paljon paikkoja ja muita hammasongelmia. He ovat iloisia ja kiitollisia myös siitä, etteivät olleet koskaan sokerikoukussa.
18
[/quote]
Minäkin olen kiittänyt vanhempiani siitä, että suhtautuivat normaalisti herkkuihin, ja niitä sai aina kohtuudella syödä. Ei ole ollut tarvetta ahmia herkkuja, olen hoikka ja hampaani saavat kehuja aina hammaslääkäreiltä.
Ääripäät on aina ääripäitä ja se keskitie on kultaisin. Tässäkin asiassa.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:55"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:50"]
Enemmän tuolllainen hysteerinen herkkujen välttely tekee hallaa kuin silloin tällöin nautiskeltu pala vaikka sitä mokkapalaa.
Tehkää ihmeessä lasu-ilmoitus minusta kun joskus aamuisin 1v 5kk ikäinen saattaa huomata kun otan kahvin kanssa palan tummaa suklaata, ja silloin tarjoan hänelle 1/4 palan.
[/quote]
Mun lapset ovat kiittäneet monta kertaa, että pidimme huolta siitä karkittomuudesta, kun monilla kavereilla on paljon paikkoja ja muita hammasongelmia. He ovat iloisia ja kiitollisia myös siitä, etteivät olleet koskaan sokerikoukussa.
18
[/quote]
Kyllä kyllä, kukapa lapsi ei tahtoisi herkutteluun neuroottisesti suhtautuvia vanhempia. Vaihtoehdothan ovat vain täyskielto tai jatkuva sokerilla mässäily ja kakkostyypin diabetes ennen kouluikää.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:45"]
Mulla oli lasten kanssa niin helppoa yli 4-vuotiaaksi asti, kun he eivät tienneet makeista mitään. Kaupan karkkihyllytkin ohitettiin välipitämättömästi, kun eivät ymmärtäneet, mitä ne on. Senkin jälkeen oli karkkipäivä, jolloin namuja annettiin vähän. He ovat nyt yli 20-vuotiaita, hampaat loistokunnossa, ei reikiä, ei muita hammasongelmia, ovat hoikkia ja terveitä. Kannattaa ihan oikeasti kiertää sokeri ja turhat napostelut kaukaa.
[/quote]
Meilläkin kierrettiin. Osaatko yhtään arvata mitä tapahtui kun tulin teini-ikään, sain omaa rahaa ja osasin itse päättää ostokseni? Söin karkkia varmaan koko lapsuuden edestä.
Asiat eivät ole mustavalkoisia. Meidän lapselle lääkärin ja ravintoterapeutin suosituksesta piti antaa maistella tavallista kotiruokaa mausteineen päivineen ja ihan normaalisuolaista ruokaa Myös kehoitettiin antamaan hetkkuja pari kertaa päivässä jälkiruuaksi/välipalasi ja mainittiin ihan esmerkkinä kamua, pannaria, kesejä jne. Ravintoterapeuttikin sanoi, että ne rajat on suosituksia eikä niin tarkkoja.
Minä olen lapsesta asti saanut syödä karkkia ja herkkuja niin paljon kuin olen halunnut. Kotona oli aina pullaa ja isä toi joka kerta kaupasta karkkia ja limpparia. Nyt kolmekymppisenä en juurikaan syö karkkeja ja muita sokerisia herkkuja, sillä ne eivät vaan maistu. Reikiä ei ole koskaan ollut, enkä ole ylipainoinen.
Älä siis huoli, ei se vauva siitä välttämättä pilalle mene.
Mitenkähän tämä asia kuuluu ap:lle?
Otsikon perusteella luulin että naapuri on antanut ap:n omalle vauvalle sopimatonta ruokaa. Silloin olisi ollut aihetta tehdä aloituksia vauvapalstalle.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:31"]
Siitä se lähtee, ei tarvitse ihmetellä miksi niin monet ovat sokerikoukussa, ylipainoisita tai saavat mielihyvää vain ruuasta
[/quote]
Kyllä mun tuntemani sokerikoukussa olevat aikuiset on niitä, jotka eivät lapsena saaneet silloin tällöin sokeria. Pahimpia on nää "lauantai karkkipäivä"-lapset...
Luulin, että ap pelkäsi mokkapalassa olevan kofeiinia. Mutta eihän pienessä murusessa mukkapalaa ole varmaan kofeiinia paljon yhtään.
Meillä on 2 laihaa ja urheilullista teiniä jotka ovat saaneet aina syödä ihan mitä vaan paitsi karkkia, limsaa ja shipsejä oli/on vain viikonloppuna.
Ovat terveitä, fiksuja, ei ole ruokafobioita tai syömishäiriöitä ja ovat erittäin hyviä syömään kaikkea ja kokeilevat ennakkoluulottomasti uusia ruokia ja makuja.
Reikiä 0!
Ja elämästä pitää myös voida nauttia eikä vain aina nipottaa tiukkiksena. Kultainen keskitie ;)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:41"]
Meillä vauvat ovat syöneet samaan aikaan ja samassa pöydässä aikuisten kanssa. Meillä on usein tapana syödä lounaskahvin kanssa jotain jälkkäriä, esim. tummaa suklaata tai vaikka jotain kuivakakkua. Siinä vaiheessa, kun vauva on ymmärtänyt sitä vaatia (siis esikoinen, kuopus ei ole vielä ymmärtänyt, ja itse asiassa minun tiukan dieettini - jolla en ole laihdutussyistä- takia emme nyt edes syö mitään jälkkäriä kahvilla), olemme antaneet hänelle pienen palan. Muuten meillä ei sitten syödä sokerijuttuja, esim. sokerijugurtteja, mehuja, kaakaojuomajauheesta valmistettua kaakaota, kuin ihan harvoin.
[/quote]
Vauva vaatii..?
Teini vaatii sidukkaa? Toinen teini röökii?
Vauva ei vaadi mitään muuta kuin ruokaa, unta ja rakkautta. En ymmärrä alapeukutuksia tälle aloitukselle. Kymmenkuiselle naksuja, kurkunpaloja tms. Laiskan - sori vaan - mutsin ratkaisu.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 14:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:45"]
Mulla oli lasten kanssa niin helppoa yli 4-vuotiaaksi asti, kun he eivät tienneet makeista mitään. Kaupan karkkihyllytkin ohitettiin välipitämättömästi, kun eivät ymmärtäneet, mitä ne on. Senkin jälkeen oli karkkipäivä, jolloin namuja annettiin vähän. He ovat nyt yli 20-vuotiaita, hampaat loistokunnossa, ei reikiä, ei muita hammasongelmia, ovat hoikkia ja terveitä. Kannattaa ihan oikeasti kiertää sokeri ja turhat napostelut kaukaa.
[/quote]
Meilläkin kierrettiin. Osaatko yhtään arvata mitä tapahtui kun tulin teini-ikään, sain omaa rahaa ja osasin itse päättää ostokseni? Söin karkkia varmaan koko lapsuuden edestä.
[/quote]
Voi voi, mutta meillä ei tapahtunut niin. Karkit eivät kiinnostaneet silloinkaan. Urheilullinen elämäntapa ja perusterveellinen ruokavalio on kiinnostanut meidän nuoria, tietenkin välillä syödään myös herkkuja. Vaikka kuinka paasaisitte, olen tosi onnellinen siitä, että heidän hampaansa onnistuin pelastamaan :)
Miettikää hurjat; mun kaveri syötti 8kk.n ikäiselle pääsiäismunan!! Kauheeta!
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 14:59"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:41"]
Meillä vauvat ovat syöneet samaan aikaan ja samassa pöydässä aikuisten kanssa. Meillä on usein tapana syödä lounaskahvin kanssa jotain jälkkäriä, esim. tummaa suklaata tai vaikka jotain kuivakakkua. Siinä vaiheessa, kun vauva on ymmärtänyt sitä vaatia (siis esikoinen, kuopus ei ole vielä ymmärtänyt, ja itse asiassa minun tiukan dieettini - jolla en ole laihdutussyistä- takia emme nyt edes syö mitään jälkkäriä kahvilla), olemme antaneet hänelle pienen palan. Muuten meillä ei sitten syödä sokerijuttuja, esim. sokerijugurtteja, mehuja, kaakaojuomajauheesta valmistettua kaakaota, kuin ihan harvoin.
[/quote]
Vauva vaatii..?
Teini vaatii sidukkaa? Toinen teini röökii?
Vauva ei vaadi mitään muuta kuin ruokaa, unta ja rakkautta. En ymmärrä alapeukutuksia tälle aloitukselle. Kymmenkuiselle naksuja, kurkunpaloja tms. Laiskan - sori vaan - mutsin ratkaisu.
[/quote]
Vauva kyllä huomaa, syövätkö toiset naksuja ja kurkunpaloja vai kenties jotain muuta. Sitä tarkoitan vaatimisella. Mä en nyt edes jaksa puuttua mihinkään "teinille röökiä ja sidukkaa" -vertauksiin, varmasti aikuisena ihmisenä ymmärrät, mikä on pienen kakkupalan ja teinin sidukan ero. Ja jos et ymmärrä, mun on aika turha siltikään vastata sulle mitään tämän kummempaa. Mulla ei ole mitään erityistä syytä kilvoitella missään "ahkera mutsi" kilpailussa, olen huomannut, että mitä tahansa perheessään tekeekään, joku palstamamma voi tulla känisemään, että laiskapaska mutsi, nännännää.
Mä en näe mitään ongelmaa siinä, että vauvakin saa maistaa pienen palasen jotain kakkua tmv. Jos sinä näet, toteutat sitten sitä omaa näkemystäsi omassa perheessäsi. Meillä näkemys on se, että yhteinen ateria jälkiruokineen on tärkeä, ei tarvitse harjoittaa mitään suklaan syömistä salaa. Kymmenkuinen vauva oli muuten avauksessa, ei mun viestissäni, en mä muista, missä vaiheessa se vauva (tai yli vuoden ikäinen, en muista tarkkaan) alkoi hoksata, että tämä minun jälkiruokanihan on erilainen.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:34"]Kiristääkö vanne päätäsi?
[/quote]
Haluaisitko olla kukkakauppias?
Sä olet joko a) sekaisin, tai b) paska provo. Veikatkaa veikatkaa? :D
Ei helvetti näitä ihmisiä. Ei kenenkään hampaat ja terveys mene pilalle kun joskus silloin tällöin vähän sokeria saa, turhaahan se on mutta ihminen on luonnostaan makealle perso. Kyllä minä sain lapsena mummulassa syödä pullaa ja kotona oli karkkia, mutta en sillä sokerilla pelkästään elänyt vaan pääsääntöisesti syötiin terveellista ja monipuolista kotiruokaa kasviksineen kaikkineen ja joskus jälkkäriä, hampaiden pesusta ja ksylitol pastilleista neillä sen sijaan oltiin tarkkoja ja ruokailu oli säännöllistä eikä napostelua ollut juurikaan, siinä ne tärkeimmät. Silloin vasta huolestuisin jos olisi jatkuvasti sokeria tyrkyllä ja jatkuvaa napostelua. Ei mikään totaalikieltäytyminen ole ainut keino pitää hampaita hyvänä, jos muuta väität niin olet siltikin väärässä jopa tieteellisesti. Eihän sitä sokeria kuulukaan tolkuttomia määriä kiskoa päivittäin...
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:50"]
Enemmän tuolllainen hysteerinen herkkujen välttely tekee hallaa kuin silloin tällöin nautiskeltu pala vaikka sitä mokkapalaa.
Tehkää ihmeessä lasu-ilmoitus minusta kun joskus aamuisin 1v 5kk ikäinen saattaa huomata kun otan kahvin kanssa palan tummaa suklaata, ja silloin tarjoan hänelle 1/4 palan.
[/quote]
Mun lapset ovat kiittäneet monta kertaa, että pidimme huolta siitä karkittomuudesta, kun monilla kavereilla on paljon paikkoja ja muita hammasongelmia. He ovat iloisia ja kiitollisia myös siitä, etteivät olleet koskaan sokerikoukussa.
18
[/quote]
Minä yritin sukeltaa lasten ajatusmaailmaan ja mietin, että ihan oikeastiko olisivat varta vasten kiitollisia niinkin ylevästä asiasta kuin... että äiti ei syöttänyt karkkia?
Ei sillä, hieno juttu, mutta "iloisuus ja kiitollisuus siitä, etteivät ole sokerikoukussa" kuulostaa jotenkin kauhean... teatraaliselta asian mittasuhteeseen nähden. :-)
Onko ap muuten niitä espoolaisäitejä, jotka vaativat lapsille omia voipaketteja ja kauhistelevat kahta laskiaispullaa? ;)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:50"]
Enemmän tuolllainen hysteerinen herkkujen välttely tekee hallaa kuin silloin tällöin nautiskeltu pala vaikka sitä mokkapalaa.
Tehkää ihmeessä lasu-ilmoitus minusta kun joskus aamuisin 1v 5kk ikäinen saattaa huomata kun otan kahvin kanssa palan tummaa suklaata, ja silloin tarjoan hänelle 1/4 palan.
[/quote]
Mun lapset ovat kiittäneet monta kertaa, että pidimme huolta siitä karkittomuudesta, kun monilla kavereilla on paljon paikkoja ja muita hammasongelmia. He ovat iloisia ja kiitollisia myös siitä, etteivät olleet koskaan sokerikoukussa.
18