Lue keskustelun säännöt.
Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja
08.12.2021 |
https://yle.fi/uutiset/3-12220269
Perhetausta näkyy - kouluttamatyomien perheiden lapset ei aina opi edes lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla
Kommentit (304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?
Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.
A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.
No huhhuh, onpa meno muuttunut sitten 15-20 vuodessa. Itse muistan lukeneeni paksujakin kirjoja jo ihan pienenä, iltasaduksi luettiin kirjoja, joita ei ole edes tehty lapsille. Muistan että kaikki myös lukivat Harry Potter-kirjoja silloin, niistäkin ainakin yksi oli tuhatsivuinen. Mitenköhän nykyaikana kävisi, jos tällainen huippusuosittu kirjasarja julkaistaisiin. Jaksaisivatko lapset lukea?
Potterit on taas pinnalla. Meillä juuri 6v sai luettua viisasten kiven. Alku oli hyvin kankeaa, mutta todella nopeasti parani lukutaito.
Nuorempi opetteli lukemaan ihan että voi lukea Harry Potteria. Kahlaa nyt hyvin hyvin hitaasti ensimmäistä läpi, vaikka vasta kuukausi sitten täytti 5. Hänenkin lukunopeutensa on kyllä kehittynyt huimasti.Ja siis eivät ole mitään yli-ihmisiä. Monet heidän kavereistaan yrittävät kahlata niitä nyt läpi. Vaikka hidasta se toki on.
Toivottavasti monet vanhemmat lyövät nuoren ja innokkaan Potter-fanin käteen ennemmin kirjan kuin elokuvan.
Minun lasteni luokilla on ollut aina useampikin, jotka ovat kahlanneet pottereita jo ekalla. En tiedä minkä verran ovat ymmärtäneet, mutta sitähän ponnistelu juuri on, jatkaa vaikkei ymmärtäisi, ja lopulta ymmärtää sen verran että jatkaa vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisoinnissa vaadittiin opettajille lisää taitoja tukemiseen. Yleensä kuitenkaan taidot eivät ole se ongelma. Opettajilla ei ole aikaa tehdä muutamalle oppilaille erilaista opetusta. Lisäksi heikot oppilaat eivät yleensä suostu tulemaan tukiopetukseen. He kokevat sen rangaistuksena.
Opetan 28h viikossa, lisäksi tähän päälle on vielä viikosta riippuen 3-6h erilaisia muita tehtäviä. Loppuaika menee oppituntien suunnitteluun, kokeiden ja tehtävien rakentamiseen ja korjaamiseen. Lukion opetussuunnitelma muuttui juuri ja ne tuntien sisällöt pitää tehdä uusiksi seuraavien 3 lukuvuoden aikana.
Helpoimmillaan selviän noin 38h työviikolla. Yleensä menee 42-45h. Pahimmilla työviikoilla menee yli 50h.
En pysty enää yhtään eriyttämään lisää tai tukemaan oppilaita enemmän.
Kyllä niissä taidoissa ja tiedoissa on opettajilla paljon parannettavaa. Luokanopettajat tai aineenopettajat eivät opiskele ollenkaan erityispedagogiikkaa tai muuta. Vanhemmat ja hoitotaho joutuvat tekemään todella ison työn. Lisäksi monet opettajat tietävät asiat omasta mielestään, uskovat, että autismin tai muun neurokirjon voi parantaa rangaistuksilla tai vaatimuksilla, eivät ota ohjausta vastaan, eivät kunnioita avustajien osaamista.
Jo ihan pieni ripaus erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta olisi hyvä olla opettajilla lisää.
Suuri osa nykyään opiskelee erityispedagogiikkaa. Päivitä tietosi.
Toisekseen, luokassa ihan normaali tilanne on, että siellä on 1-4x adhd, asperger, Tourette, luki- ja/tai oppimisvaikeus useammalla, joskus joku jolla lievä kehitysvamma, diabeetikko ja kielitaidottomat 5-8kpl päälle. Mahdollisesti sairaalakoulupaikkaa jonottava mt-potilas myös seassa riehumassa tai läpeensä masentuneena. Luuletko, että siinä on aikaa toteuttaa jokaisen 20-sivuista lääkärin tai terapeutin tekemää yksilöllistämisohjetta?! No ei ole. Pyritään pitämään kaikki hengissä estämällä verensokerin romahdukset, suoranaiset väkivaltaiset hyökkäykset ja karkailut. Sen jälkeen pyritään etenemään päivän aiheissa edes vähän. Hidasta on kun moni ei osaa kieltä, keskity tai pysty itsenäisesti mihinkään.
Tasoryhmät takaisin, kiitos! Tämä sekamelska ei palvele ketään. Opettajat pakenee alalta ja yksikään oppilas ei saa ansaitsemansa tasoista ja oppilaan kyvyille räätälöityä opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunti päivässä lukemista pitäisi ottaa mukaan koululaisten hyvinvointisuosituksiin. Alkaisi lukutaito kehittyä.
Liikunnan suhteen suositus on jopa kaksi tuntia, mutta lukemisen suhteen pyöreä nolla.
Eivät ne lue jotka eivät halua lukea. Ihan niinkuin suosituksista huolimatta lapset eivät liiku tarpeeksi. Molemmissa vanhempien panos on tärkeää. Jos vanhemmat pitävät lukemista turhana, he eivät pistä lasta lukemaan. Ihan niinkuin sohvapotut eivät pakota lastaan liikkumaan.
Jos vanhemmat kumminkaan eivät näitä suosituksia toteuta, niin miksei suositus voisi olla tunti liikuntaa ja tunti lukemista? Antaisi kuitenkin jonkinmoisen signaalin, että molemmat ovat yhtä tärkeitä.
Voisi toki olla. Mutta kyllä meille ainakin on tullut ties mitä esitettä yms juuri lukemiseen liittyen. Pointtina on se, että se tilanne tuskin tästä paranee, koska ne suosituksia noudattavat lukevat jo lapsilleen. Lukemista markkinoidaan erinomaisena keinona lapsen kehittämiseen, niin kiinnostuneet tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?
Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.
A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.
No huhhuh, onpa meno muuttunut sitten 15-20 vuodessa. Itse muistan lukeneeni paksujakin kirjoja jo ihan pienenä, iltasaduksi luettiin kirjoja, joita ei ole edes tehty lapsille. Muistan että kaikki myös lukivat Harry Potter-kirjoja silloin, niistäkin ainakin yksi oli tuhatsivuinen. Mitenköhän nykyaikana kävisi, jos tällainen huippusuosittu kirjasarja julkaistaisiin. Jaksaisivatko lapset lukea?
Potterit on taas pinnalla. Meillä juuri 6v sai luettua viisasten kiven. Alku oli hyvin kankeaa, mutta todella nopeasti parani lukutaito.
Nuorempi opetteli lukemaan ihan että voi lukea Harry Potteria. Kahlaa nyt hyvin hyvin hitaasti ensimmäistä läpi, vaikka vasta kuukausi sitten täytti 5. Hänenkin lukunopeutensa on kyllä kehittynyt huimasti.Ja siis eivät ole mitään yli-ihmisiä. Monet heidän kavereistaan yrittävät kahlata niitä nyt läpi. Vaikka hidasta se toki on.
Toivottavasti monet vanhemmat lyövät nuoren ja innokkaan Potter-fanin käteen ennemmin kirjan kuin elokuvan.
Minun lasteni luokilla on ollut aina useampikin, jotka ovat kahlanneet pottereita jo ekalla. En tiedä minkä verran ovat ymmärtäneet, mutta sitähän ponnistelu juuri on, jatkaa vaikkei ymmärtäisi, ja lopulta ymmärtää sen verran että jatkaa vieläkin.
Meiltäkin lapset sai Potteriin kipinän isommilta lapsilta viime vuonna. En siis ole seurannut lasten maailmaa sitten oman lapsuuteni, mutta ilahduin kyllä että Potter pitää pintansa ja sitä luetaan aktiivisesti. Huomasin vain että tänä vuonna on selvästi paljon kaikkea Potteria kaupoissa, eli kyseessä on selvästi jokin muotijuttu.
Mitenköhän paljon tähän tasoerojen kasvamiseen on vaikuttanut se, että kouluissa pihistellään oppimateriaalien kanssa? Täältä vauvafoorumilta löytyy keskustelu "poika ei saa koulusta kirjoja", joka on aika kylmäävää luettavaa. Varakkaammat voivat ostaa lapselleen oppikirjat, että kokeisiin lukeminen onnistuu, köyhemmät opiskelee sitä mitä ovat vihkoihiinsa saaneet oppitunneilla kirjoitettua. Ihan ihme touhua nyky Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä Isossa-Britanniassa asia on ratkaistu niin että lapsia jaetaan osaamistasojen perusteella eri ryhmiin.
Eli koulupäivän aikana oppilaan kokemus on, että eri oppiaineiden tunneilla luokan kokoonpano vaihtelee. Kun opettaja huomaa että oppilas osaa asian paremmin tai huonommin, oppilaan osaamistaso kirjataan ylös ja oppilas siirretään osaamistasoa vastaavaan ryhmään. Näitä siirtoja tyypillisesti voi tapahtua noin neljännesvuosittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?
Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.
A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.
No huhhuh, onpa meno muuttunut sitten 15-20 vuodessa. Itse muistan lukeneeni paksujakin kirjoja jo ihan pienenä, iltasaduksi luettiin kirjoja, joita ei ole edes tehty lapsille. Muistan että kaikki myös lukivat Harry Potter-kirjoja silloin, niistäkin ainakin yksi oli tuhatsivuinen. Mitenköhän nykyaikana kävisi, jos tällainen huippusuosittu kirjasarja julkaistaisiin. Jaksaisivatko lapset lukea?
Potterit on taas pinnalla. Meillä juuri 6v sai luettua viisasten kiven. Alku oli hyvin kankeaa, mutta todella nopeasti parani lukutaito.
Nuorempi opetteli lukemaan ihan että voi lukea Harry Potteria. Kahlaa nyt hyvin hyvin hitaasti ensimmäistä läpi, vaikka vasta kuukausi sitten täytti 5. Hänenkin lukunopeutensa on kyllä kehittynyt huimasti.Ja siis eivät ole mitään yli-ihmisiä. Monet heidän kavereistaan yrittävät kahlata niitä nyt läpi. Vaikka hidasta se toki on.
Toivottavasti monet vanhemmat lyövät nuoren ja innokkaan Potter-fanin käteen ennemmin kirjan kuin elokuvan.
Minun lasteni luokilla on ollut aina useampikin, jotka ovat kahlanneet pottereita jo ekalla. En tiedä minkä verran ovat ymmärtäneet, mutta sitähän ponnistelu juuri on, jatkaa vaikkei ymmärtäisi, ja lopulta ymmärtää sen verran että jatkaa vieläkin.
Nimenomaan. On vain positiivista että pienet lukee Pottereita (vaikkeivät ymmärtäisi täysin) Pääsevät lukemisen makuun ja oppivat ponnistelemaan. Ja ilahduttavaa jos on muutakin muodissa olevaa viihdettä kuin pelikonsolit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä Isossa-Britanniassa asia on ratkaistu niin että lapsia jaetaan osaamistasojen perusteella eri ryhmiin.
Eli koulupäivän aikana oppilaan kokemus on, että eri oppiaineiden tunneilla luokan kokoonpano vaihtelee. Kun opettaja huomaa että oppilas osaa asian paremmin tai huonommin, oppilaan osaamistaso kirjataan ylös ja oppilas siirretään osaamistasoa vastaavaan ryhmään. Näitä siirtoja tyypillisesti voi tapahtua noin neljännesvuosittain.
Noin sen pitäisi mennä. Ja tuollaistahan täälläkin on ehditettu, mutta se kumotaan aina niillä 70-luvun taso ryhmillä, jotka eivät ole ollenkaan sama asia
Vierailija kirjoitti:
Muistan vihreiden edustajan kerran panelissa sanoneen että kun rikkaiden lapset saavat vanhemmiltaan
kotona lisäopetusta koululäksyissä, he pärjäävät paremmin.
Hänen" ratkaisunsa" oli asiaan että koulun jälkeen saa jäädä kouluun lisäopetukseen jossa tietty on opettaja paikalla.
=D=D
eei herran jestas, ei voinnu kun nauraa.
Höps, ei se mammona aivoja katso. Hyviä numeroita vetelevät lapset on joko omatoimisia, älykkäitä ja motivoituneita (tunneilla kuuntelu ja tuntimerkintöjen pikainen lukaisu riittää. Tehtävien teko on ihan turhaa ajanhukkaa), tai kotona on opettaja-äiti tai -isä, joka tietää kaikki mahdolliset koekystmykset ja rajaa lapselleen ne luettaviksi (paine menestyä on myös kova, syntyy stressaavaa ylisuorittamista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi.
Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.
Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?
Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.
Kai sä nyt tiedät mitä luokalle jättäminen tarkoittaa? Vai onko sekin nykykoulussa kielletty ja tuntematon asia?
Luokalleen ei nykyään jätetä kuin todella harvinaisissa tapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Pojan luokan pahimmat häiriköt olivat kirurgin poika, apteekkarin poika, rehtorin poika ja DI:n poika.
Heistä varmaan on tullut kunnon kansalaisia mutta en usko, että opettaja uskalsi ottaa näiden poikien vanhempiin yhteyttä🤭
Kerrotko vielä, että miksi mun pitäisi pelätä ottaa yhteyttä akateemisesti koulutettuihin vanhempiin?
Itse asiassa kaikista hankalinta yhteistyö on niiden kotien kanssa, joissa vanhemmat ovat itse matalasti koulutettuja ja kouluvastaisia. He itse vihasivat koulua ja opettajia ja purkavat sitä nyt lastensa opettajiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella surullista, että jos lapsi on fiksu ja oppinut asiat jo aikaisemmin kuin muut, niin suomalaisten opettajien mielestä oikea toimintatapa on yrittää painaa tämä lapsi alas hitaampien tasolle. Ettei vaan "häiritse muiden opiskelua". Oikeaa lahjakkuutta ja älykkyyttä ei arvosteta tai palkita, vaan kaikkien halutaan olevan keskinkertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?
Sanavarasto kapeus on ongelma. Osataan lukea, mutta ei ymmärretä sisältöä.
https://yle.fi/uutiset/3-8711651
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella surullista, että jos lapsi on fiksu ja oppinut asiat jo aikaisemmin kuin muut, niin suomalaisten opettajien mielestä oikea toimintatapa on yrittää painaa tämä lapsi alas hitaampien tasolle. Ettei vaan "häiritse muiden opiskelua". Oikeaa lahjakkuutta ja älykkyyttä ei arvosteta tai palkita, vaan kaikkien halutaan olevan keskinkertaisia.
Jos kyse olisikin opettajien mielipiteestä. Mutta kun tuo on se mihin koko koulutussysteemi Suomessa tähtää. Sitten opettaja voi yrittää kapinoida vastaan ja motivoida myös lahjakkaita, jos vain suinkin jaksaa siinä kaiken muun härdellin keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Entisellä koulullani oli paljon niitä "ei valkoisia" niin pakko todeta että eivät sovellu suomalaiseen opetuskulttuuriin nuo, pitäisi olla oma koulu omalla alemmalla tasolla.
Onneksi pääsin tuolta pois tänne järkevien suomalaisten keskelle ja nyt on hyvät oltavat.
ps. Helsingissähän kai oli se surullisen kuuluisa Soinisen koulu johon kerättiin muualta tulleita mutta meno oli niin hirveän mahdotonta (vaikka oli kai ala-aste), että koulu piti sulkea, tätä on kai yritetty hissutella, ettei kävisi ilmi ketkä tähän yhteiskuntaan sopii ja ketkä ei
Soinisen koulu tosiaan sulautettiin Pukinmäen muihin kouluihin ongelmien takia.
Täältä voi lukea historiaa:
https://urbanex.ninja/kohde/mikael-soininen-pukinmaen-hylatyn-kokeiluko…
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.
Tasapäistävä yritys on kyllä huomattu. Peruskoulussa on havaittu, että ahkeraa kympin oppilasta saatetaan yhä jopa kiusata ja vähätellä opettajan taholta. Huonoja, laiskoja oppilaita kehutaan ja paapotaan.
ex-ope nyt potkut saanut kirjoitti:
mulla oli 3. luokka opetettavana viimeksi, yksi häirikkö sotki kaiken ja sitä ei saanut eristää vaikka sotki muiden opiskelurauhan kokonaan ja sen lisäksi oli kaksi muuta apinaa, ne oli kyllä kiltttejä apinoita, mutta ei osanneet vielä lukea ja kirjoittaa 3. luokalla!
apuluokkia ja erityisluokkia ei ole enää ala-asteella, kaikki pilalla. kiitos vihervassarifeministeien naisjohtajien joilla asuu perse päässä
Ymmärrän, että olet saanut potkut. Kaikkea hyvää sinulle. Terapia olisi varmasti paikoillaan.
Et vaikuta yliopistokoulutuksen saaneelta, että ymmärtäisit esimerkiksi koulutuspolitiikkaa. Missähän olet oppisi saanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan luokan pahimmat häiriköt olivat kirurgin poika, apteekkarin poika, rehtorin poika ja DI:n poika.
Heistä varmaan on tullut kunnon kansalaisia mutta en usko, että opettaja uskalsi ottaa näiden poikien vanhempiin yhteyttä🤭
Kerrotko vielä, että miksi mun pitäisi pelätä ottaa yhteyttä akateemisesti koulutettuihin vanhempiin?
Itse asiassa kaikista hankalinta yhteistyö on niiden kotien kanssa, joissa vanhemmat ovat itse matalasti koulutettuja ja kouluvastaisia. He itse vihasivat koulua ja opettajia ja purkavat sitä nyt lastensa opettajiin.
Kyllä tuosta ylempänä olevasta viestistä paistaa kateus noita ammattiryhmiä ja heidän lapsiaan kohtaan. Miten joku vanhempi tai lapsi osaa tehdä niin tarkan listan, että juuri nuo ovat pahimpia. Vanhemmathan eivät koskaan edes tunneilla. Olen huomannut, että matalasti koulutetut perheet kadehtivat korkeasti koulutettuja perheitä.
Voisiko 1-2-luokista tehdä joustavampia ja yksilöllisempiä? Kukin oppilas voisi suorittaa tuon oppimäärän 1, 2 vai 3 vuodessa sen mukaan, mitkä ovat oppilaan omat valmiudet ja taidot. Jokainen siirtyisi eteenpäin koulutiellä sitten, kun on valmis. Varmaan edelleen suurin osa lapsista kuitenkin menisi siinä tavallisessa 2 vuoden tahdissa, mutta myös hitaammat ja nopeammat polut olisivat saatavilla.
Jos vanhemmat kumminkaan eivät näitä suosituksia toteuta, niin miksei suositus voisi olla tunti liikuntaa ja tunti lukemista? Antaisi kuitenkin jonkinmoisen signaalin, että molemmat ovat yhtä tärkeitä.