Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

paksu lompakko ja osaaminen eivät kulje käsikädessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.

A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.

Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.

Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita.  Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen.  Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.

Sinusta ei ole oikein, että myös ns. huonosta koulusta voi nousta huippulukioon? Okei.

No tämä ei ole mikään nykyajan ongelma. Jo aiemmin kaupunkien kouluissa on ollut vaikeampaa saada kymppejä kuin maaseudun pikkukouluissa johtuen siitä, että opetus on eri tasoista ja oppilaita vähemmän.

Suurin häviäjä on se, joka joutuu todellista osaamistaan paremmilla papereilla hyvään lukioon ja totuus paljastuu siellä. Ne hyvät oppii missä tahansa lukiossa. Tähän olisi ratkaisuna jokin valtakunnallinen koe, jonka perusteella saisi päättötodistukseen numerot. Mutta se olisi varmaan liian kallis ratkaisu.

Meillä on jo valtakunnallinen koe, ylioppilaskoe. Nykysysteemillähän se menee niin, että joka vuosi se eniten laudatureja napsinut ylioppilas tulee jostakin pikkupaikkakunnan rupulukiosta. Kuinkahan me saisimme tämän asian korjattua?

Todistaa vain sen, että hyvä oppii lukiossa kuin lukiossa. Mutta jotta vältyttäisiin siltä että joku menee osaamistaan vaikeampaan lukioon pelkkien paperien turvin, pitäisi olla valtakunnallinen koe jo ysillä. Jotta sitten ei tiputa kovaa ja korkealta kun se oman koulun 10 vastaakin naapurikoulun 7 tai 8. Ja lukio alkaa takkuilla alkuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.

Tämä! Se on kiusallista, että älykkäät pärjäävät vaikka kuinka laittaa kapuloita rattaisiin.

Missä tahansa muussa sivistysmaassa nuo poimittaisiin johonkin omaan luokkaan oppimaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman äkkiä, jotta heidät saataisiin mahdollisimman pian työelämään.

Suomessa heidät pistetään väkisin viettämään 9v peruskoulussa, jonka jälkeen on istuttava lukio, jonka jälkeen pääsee aikaisintaan n. 23v yliopistosta. Ja päälle heille valitetaan kun meni koulutukseen niin jumalattoman kauan aikaa :D

Mulla on (antakaa anteeksi) erittäin lahjakas lapsi. Hän on myös jonkin verran aistiyliherkkä ja hyvin stressiherkkä. Hänelle sopii erittäin hyvin, että koulu on hänelle helppoa. Siinä rinnalla hänellä sitten on tavoitteellinen taideharrastus.

Kun puhumme lahjakkaista lapsista, emme puhu mistään kopiokoneella monistetuista duracel-pupuista. Puhumme vaihtelevasta ryhmästä, jossa on monenlaisia lahjakkuusprofiileita, monenlaisia kiinnostuksen kohteita ja myös monenlaisia ongelmia. Älykkyyteen yhdistyy usein esimerkiksi sellaisia piirteitä kuin ylikorostunut empatia, ylikorostunut oikeudentunto, korostuneen vilkas mielikuvitus ja jonkinlainen sosiaalinen kömpelyys. Tällaiset lapset tarvitsevat kasvurauhaa.

Jos haluaisimme oikeasti prässätä menestyjiä, olisi parempi valita siihen touhuun porukkaa, jolla on vähän keskivertoa parempi äly ja rutkasti kunnianhimoa. Heistä saattaisi jotain tullakin, kun heidät laittaisi keskenään kilpailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.

Tämä! Se on kiusallista, että älykkäät pärjäävät vaikka kuinka laittaa kapuloita rattaisiin.

Missä tahansa muussa sivistysmaassa nuo poimittaisiin johonkin omaan luokkaan oppimaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman äkkiä, jotta heidät saataisiin mahdollisimman pian työelämään.

Suomessa heidät pistetään väkisin viettämään 9v peruskoulussa, jonka jälkeen on istuttava lukio, jonka jälkeen pääsee aikaisintaan n. 23v yliopistosta. Ja päälle heille valitetaan kun meni koulutukseen niin jumalattoman kauan aikaa :D

Ja sekö olisi hyvä että saisi jättää luokkia väliin peruskoulussa ja sitten meillä olisi 18 ja 19v lääkäreitä ja juristeja ilman mitään elämän kokemusta? Pojat vielä joutuisivat opintojen jälkeen armeijaan ja siitä aiheutuu välivuosi valmistumisen ja nopeimman mahdollisen työelämään siirtymisen välille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.

A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.

Uutisissa oli taannoin juttua jostain helsinkiläisestä koulusta jossa pidetään säännöllisesti lukutunteja. Oppilaat saavat siis itse valita mitä lukevat ja tunnilla vain luetaan, ei muuta. Vaikuttaa siltä, että tätä kannattaisi soveltaa muissakin kouluissa, jos lukutaito on tosiaan noin heikolla tolalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.

A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.

Uutisissa oli taannoin juttua jostain helsinkiläisestä koulusta jossa pidetään säännöllisesti lukutunteja. Oppilaat saavat siis itse valita mitä lukevat ja tunnilla vain luetaan, ei muuta. Vaikuttaa siltä, että tätä kannattaisi soveltaa muissakin kouluissa, jos lukutaito on tosiaan noin heikolla tolalla.

Ei lukutunnin tarjoaminen tai pitäminen tarkoita sitä, että silloin luettaisiin. Jos lukeminen on oppilaan mielestä ikävää, hän jättää lukematta.  Jos pakotat, alkavat kirjat ja lopulta pulpetit lentää.

Kaikissa kouluissa pidetään lukutunteja. Ne kuuluvat suomenkielen opsiin. Niitä ei kuitenkaan ole niin paljon, että lukutaidon voisi jättää niiden varaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.

Tämä! Se on kiusallista, että älykkäät pärjäävät vaikka kuinka laittaa kapuloita rattaisiin.

Missä tahansa muussa sivistysmaassa nuo poimittaisiin johonkin omaan luokkaan oppimaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman äkkiä, jotta heidät saataisiin mahdollisimman pian työelämään.

Suomessa heidät pistetään väkisin viettämään 9v peruskoulussa, jonka jälkeen on istuttava lukio, jonka jälkeen pääsee aikaisintaan n. 23v yliopistosta. Ja päälle heille valitetaan kun meni koulutukseen niin jumalattoman kauan aikaa :D

Mulla on (antakaa anteeksi) erittäin lahjakas lapsi. Hän on myös jonkin verran aistiyliherkkä ja hyvin stressiherkkä. Hänelle sopii erittäin hyvin, että koulu on hänelle helppoa. Siinä rinnalla hänellä sitten on tavoitteellinen taideharrastus.

Kun puhumme lahjakkaista lapsista, emme puhu mistään kopiokoneella monistetuista duracel-pupuista. Puhumme vaihtelevasta ryhmästä, jossa on monenlaisia lahjakkuusprofiileita, monenlaisia kiinnostuksen kohteita ja myös monenlaisia ongelmia. Älykkyyteen yhdistyy usein esimerkiksi sellaisia piirteitä kuin ylikorostunut empatia, ylikorostunut oikeudentunto, korostuneen vilkas mielikuvitus ja jonkinlainen sosiaalinen kömpelyys. Tällaiset lapset tarvitsevat kasvurauhaa.

Jos haluaisimme oikeasti prässätä menestyjiä, olisi parempi valita siihen touhuun porukkaa, jolla on vähän keskivertoa parempi äly ja rutkasti kunnianhimoa. Heistä saattaisi jotain tullakin, kun heidät laittaisi keskenään kilpailemaan.

Totta tuokin. Omani on tuollainen ns prässäyskelpoinen ja nauttisi varmasti siitä. Tylsistyy nyt kun koulu on liian helppoa. Pieneen ihmiseen on yllättävän vaikea valaa motivaatiota, kun jokin on päivästä toiseen tylsää. Ainakin kerran viikossa pitää muistuttaa että se koulu on tärkeää ja muuttuu sitten muutaman vuoden päästä mielekkäämmäksi ihan varmasti kun tulee uusia aineita ja nykyiset menevät vaikeammiksi.

Tunti päivässä lukemista pitäisi ottaa mukaan koululaisten hyvinvointisuosituksiin. Alkaisi lukutaito kehittyä.

Liikunnan suhteen suositus on jopa kaksi tuntia, mutta lukemisen suhteen pyöreä nolla.

Moni vetoaa täällä geneettiseen älyyn ja vanhempien koulutustasoon. Mikä on totta, osittain. Mutta kuviosta jää pois kuinka yhteiskunnan rakenteen ylläpitävät lapsiperheköyhyyttä, työttömyyttä jne. ja vaikuttaa vanhempien jaksamiseen ja sitä kautta lapsiin.

Kaikki on yksilön itsensä vika ja syy? Ihanko oikeasti? Voit toki edelleen jatkaa amerikkalaista uusliberalistista ajatteluasi ja elää kuplassasi.

Vierailija kirjoitti:

Tunti päivässä lukemista pitäisi ottaa mukaan koululaisten hyvinvointisuosituksiin. Alkaisi lukutaito kehittyä.

Liikunnan suhteen suositus on jopa kaksi tuntia, mutta lukemisen suhteen pyöreä nolla.

Eivät ne lue jotka eivät halua lukea. Ihan niinkuin suosituksista huolimatta lapset eivät liiku tarpeeksi. Molemmissa vanhempien panos on tärkeää. Jos vanhemmat pitävät lukemista turhana, he eivät pistä lasta lukemaan. Ihan niinkuin sohvapotut eivät pakota lastaan liikkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Moni vetoaa täällä geneettiseen älyyn ja vanhempien koulutustasoon. Mikä on totta, osittain. Mutta kuviosta jää pois kuinka yhteiskunnan rakenteen ylläpitävät lapsiperheköyhyyttä, työttömyyttä jne. ja vaikuttaa vanhempien jaksamiseen ja sitä kautta lapsiin.

Kaikki on yksilön itsensä vika ja syy? Ihanko oikeasti? Voit toki edelleen jatkaa amerikkalaista uusliberalistista ajatteluasi ja elää kuplassasi.

No vanhemmista se on pitkälle kiinni miten lapsi kouluun suhtautuu. Suomessa kaikki pääsevät kouluun, mutta jotkut vanhemmat eivät yhtään tue lastaan koulun kanssa.

Ei-akateemisissa vanhemmissa on paljon niitä, jotka kannustavat lapsiaan opiskelemaan. Akateemisissa taas varmasti vähemmän tai ei yhtään sellaista, joka suhtautuisi lapsen koulunkäyntiin negatiivisesti (ja sellaisissa täysin kouluttamattomissa näitä on. Pidetään esim lukiohaavetta ihan idioottimaisena ja sanotaan se ääneen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.

A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.

No huhhuh, onpa meno muuttunut sitten 15-20 vuodessa. Itse muistan lukeneeni paksujakin kirjoja jo ihan pienenä, iltasaduksi luettiin kirjoja, joita ei ole edes tehty lapsille. Muistan että kaikki myös lukivat Harry Potter-kirjoja silloin, niistäkin ainakin yksi oli tuhatsivuinen. Mitenköhän nykyaikana kävisi, jos tällainen huippusuosittu kirjasarja julkaistaisiin. Jaksaisivatko lapset lukea?

Vierailija kirjoitti:

Uutisoinnissa vaadittiin opettajille lisää taitoja tukemiseen. Yleensä kuitenkaan taidot eivät ole se ongelma. Opettajilla ei ole aikaa tehdä muutamalle oppilaille erilaista opetusta. Lisäksi heikot oppilaat eivät yleensä suostu tulemaan tukiopetukseen. He kokevat sen rangaistuksena.

Opetan 28h viikossa, lisäksi tähän päälle on vielä viikosta riippuen 3-6h erilaisia muita tehtäviä. Loppuaika menee oppituntien suunnitteluun, kokeiden ja tehtävien rakentamiseen ja korjaamiseen. Lukion opetussuunnitelma muuttui juuri ja ne tuntien sisällöt pitää tehdä uusiksi seuraavien 3 lukuvuoden aikana.

Helpoimmillaan selviän noin 38h työviikolla. Yleensä menee 42-45h. Pahimmilla työviikoilla menee yli 50h.

En pysty enää yhtään eriyttämään lisää tai tukemaan oppilaita enemmän.

Kyllä niissä taidoissa ja tiedoissa on opettajilla paljon parannettavaa. Luokanopettajat tai aineenopettajat eivät opiskele ollenkaan erityispedagogiikkaa tai muuta. Vanhemmat ja hoitotaho joutuvat tekemään todella ison työn. Lisäksi monet opettajat tietävät asiat omasta mielestään, uskovat, että autismin tai muun neurokirjon voi parantaa rangaistuksilla tai vaatimuksilla, eivät ota ohjausta vastaan, eivät kunnioita avustajien osaamista.

Jo ihan pieni ripaus erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta olisi hyvä olla opettajilla lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutettujen vanhempien lapset voisi panna pimeään komeroon alakoulun ensimmäisen puolikkaan ajaksi. Kapenevat ne erot.

Ne lukee sielläkin jotain siivousaineiden tuoteselosteita niin, että ovat sitten edellä kemiassa ja kotitaloudessakin.

Koulussa ei tarvinnut edes opetella mitään kun muut oli niin tyhmiä. Mulla oli kemia ja köksä 10 vaikka en koskaan lukenut läksyjä. En lukenut yliopistossakaan tentteihin ja nyt oon maisteri. Duunissakaan en juuri tee mitään ja palkkaa tulee 6t brutto. 

En tajua miten voi laiskakaan koulussa olla mitään oppimatta kun tieto tuodaan suoraan nenän eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään keskustellaan jo siitä, että voidaanko alakoululaiselta vaatia kokonaisen kirjan lukemista. Osan mielestä se on liian suuri vaatimus vaikkapa kuudesluokkalaiselle.

Esim suuri osa palstalaisista ei pystyisi lukemaan kokonaista kirjaa.

Maailma muuttuu. Ehkä nykyään painottuvat erilaiset lukutaidot?

Huomaa tosiaan vaikka ihan koronakeskusteluissa tämän ilmiön. Ei, ei painotu toisenlaiset lukutaidot. Iso osa ihmisistä ei hallitse alkeellisintakaan lähdekritiikkiä, päättelyä, luetunymmärtämistä jne. Otetaan totena kaikki mitä jossain lukee ja ei osata yhtään arvioida, pohtia ja soveltaa tietoa. Niinpä meillä on tulevaisuudessa yhä enemmän täysin avuttomia ja vedätettäviä salaliittouskovaisia. Samoin niitä, jotka eivät saa lomakkeista itse mitään selvää, eivät osaa työhakemusta kirjoittaa, ei yhtäkään virallisempaa asiakirjaa tehdä jne. Ne, jotka hallitsevat lukemisen ja kirjoittamisen taidon erinomaisesti, tulevat tulevaisuudessa olemaan yhä arvokkaampia ja halutuimpia työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.

Tämä! Se on kiusallista, että älykkäät pärjäävät vaikka kuinka laittaa kapuloita rattaisiin.

9 ja 10 oppilaat pitäisi jättää luokalle että oppivat olemaan tasapäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.

A4 sivun mittainen teksti on liian pitkä puolelle oppilaista. Puolikkaan sivun mittainen noin neljännekselle. Loput pystyvät lukemaan, mutta usein valittavat lukemisen raskaudesta. Ehkä 10% lukee sivullisen tekstiä sujuvasti. Näin siis yläkoulussa ysillä.

No huhhuh, onpa meno muuttunut sitten 15-20 vuodessa. Itse muistan lukeneeni paksujakin kirjoja jo ihan pienenä, iltasaduksi luettiin kirjoja, joita ei ole edes tehty lapsille. Muistan että kaikki myös lukivat Harry Potter-kirjoja silloin, niistäkin ainakin yksi oli tuhatsivuinen. Mitenköhän nykyaikana kävisi, jos tällainen huippusuosittu kirjasarja julkaistaisiin. Jaksaisivatko lapset lukea?

Potterit on taas pinnalla. Meillä juuri 6v sai luettua viisasten kiven. Alku oli hyvin kankeaa, mutta todella nopeasti parani lukutaito.

Nuorempi opetteli lukemaan ihan että voi lukea Harry Potteria. Kahlaa nyt hyvin hyvin hitaasti ensimmäistä läpi, vaikka vasta kuukausi sitten täytti 5. Hänenkin lukunopeutensa on kyllä kehittynyt huimasti.

Ja siis eivät ole mitään yli-ihmisiä. Monet heidän kavereistaan yrittävät kahlata niitä nyt läpi. Vaikka hidasta se toki on.

Toivottavasti monet vanhemmat lyövät nuoren ja innokkaan Potter-fanin käteen ennemmin kirjan kuin elokuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uutisoinnissa vaadittiin opettajille lisää taitoja tukemiseen. Yleensä kuitenkaan taidot eivät ole se ongelma. Opettajilla ei ole aikaa tehdä muutamalle oppilaille erilaista opetusta. Lisäksi heikot oppilaat eivät yleensä suostu tulemaan tukiopetukseen. He kokevat sen rangaistuksena.

Opetan 28h viikossa, lisäksi tähän päälle on vielä viikosta riippuen 3-6h erilaisia muita tehtäviä. Loppuaika menee oppituntien suunnitteluun, kokeiden ja tehtävien rakentamiseen ja korjaamiseen. Lukion opetussuunnitelma muuttui juuri ja ne tuntien sisällöt pitää tehdä uusiksi seuraavien 3 lukuvuoden aikana.

Helpoimmillaan selviän noin 38h työviikolla. Yleensä menee 42-45h. Pahimmilla työviikoilla menee yli 50h.

En pysty enää yhtään eriyttämään lisää tai tukemaan oppilaita enemmän.

Kyllä niissä taidoissa ja tiedoissa on opettajilla paljon parannettavaa. Luokanopettajat tai aineenopettajat eivät opiskele ollenkaan erityispedagogiikkaa tai muuta. Vanhemmat ja hoitotaho joutuvat tekemään todella ison työn. Lisäksi monet opettajat tietävät asiat omasta mielestään, uskovat, että autismin tai muun neurokirjon voi parantaa rangaistuksilla tai vaatimuksilla, eivät ota ohjausta vastaan, eivät kunnioita avustajien osaamista.

Jo ihan pieni ripaus erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta olisi hyvä olla opettajilla lisää. 

Ne tiedot ja taidot, eivät auta kun töitä on vaan liikaa. Hoitotaho ja vanhemmat voivat toivoa ja ehdottaa kaikenlaista, ope ei voi näitä toiveita toteuttaa ilman resursseja. Resursseista päättävät kunnan/kaupungin päättäjät, ei koulu.

Suuri osa tukitoimista tarvitsee niitä tekemään varattuja aikuisia.

ex-ope nyt potkut saanut kirjoitti:

mulla oli 3. luokka opetettavana viimeksi, yksi häirikkö sotki kaiken ja sitä ei saanut eristää vaikka sotki muiden opiskelurauhan kokonaan ja sen lisäksi oli kaksi muuta apinaa, ne oli kyllä kiltttejä apinoita, mutta ei osanneet vielä lukea ja kirjoittaa 3. luokalla!

apuluokkia ja erityisluokkia ei ole enää ala-asteella, kaikki pilalla. kiitos vihervassarifeministeien naisjohtajien joilla asuu perse päässä

Viherpunikkien poliittinen eliitti vie lapsensa yksityiskouluihin kuten muutkin vastuulliset vanhemmat.