Lue keskustelun säännöt.
Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja
08.12.2021 |
https://yle.fi/uutiset/3-12220269
Perhetausta näkyy - kouluttamatyomien perheiden lapset ei aina opi edes lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla
Kommentit (304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi.
Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.
Kyse ei ole pelkästään osaamistasosta tai kapasiteetista, vaan järjestelyistä.
Oma osaava, taitava ja korkeakoulutettujen vanhempien lapsi kärsii, kun ei kestä yli 50 lapsen luokassa häiriöitä. Opiskelurauhaa ei ole. Ei pysty suoriutumaan osaamistason mukaan tai oppimaan sen tasoisesti, kun olisi kapasiteettia.
Mutta tämä on ideologiaa. Josta lapsi maksaa kalleimman hinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pitäisi löytää keinot painaa hikipinkot muiden tasolle. Luulevat vielä itestään jotakin.
Siihen on tehokkaita keinoja jo käytössä.
Oma lapsi joutui jo alaluokilla pyyhkimään tehtäviä koska oli tehnyt liikaa.
"Pitää edetä samaa vauhtia muiden kanssa" komensi opettaja ja nuhteli jopa vanhempia.Ei se siitä paremmaksi muuttunut vaikka kuinkas yritettiin keskustella opettajan ja rehtorin kanssa. Olimme vain vaikeita vanhempia.
Nyt lapsi käy sairaalakoulua. Masentuu niin pahasti koulun takia, että ei pystynyt enää menemään sinne. Koulu yritti korjata tilannetta tekemällä lasuja. Niistä sain Itsekin vaikean stressireaktion ja joudun sen takia vieläkin syömään sydänlääkkeitä. Työkyky meni siinä pyörityksessä lähelle nollaa.
Hyvin samanlaisia kokemuksia olen kuullut monelta muulta. Pahimmassa tapauksessa koko perhe on syrjäytynyt.
No, nyt lapsi saa sentään asiallista opetusta ja saa edetä omaan tahtiin. Hänellä on edelleen hyvät kognitiiviset kyvyt ja hän pärjää koulussa oikein hyvin. Siitä vaan ei ole mitään takeita pystytkö koskaan osallistumaan työelämään.
Toki hän voi opiskella vaikka lopun ikäänsä omaksi ilokseen. Yhteiskuntatieteiden maksaa sen mielellään.Milloin tämän maan koululaitos on mennyt sellaiseksi, että suurin ongelma koukussa on se lapsi joka haluaa oppia vähän enemmän ja vähän nopeammin.
Kuulostaa tutulta, vaikka sairaalaan asti ei ole päädytty. Mutta meillä myös kympin lapsi, jolle on raivattu liiallisesta tehtävien tekemisestä. Wilma-merkintöjäkin tullut. Samaan aikaan häiriköt, joilla läksyt tekemättä aina, saavat kovasti kiitosta, jos kerran vuodessa yrittävät olla edes hiljaa tunneilla. Heillä on ihan omat säännöt.
Miksi lapsesi tekee tehtäviä, joita on nimenomaisesti kielletty tekemästä? Ottaako myös ruokalassa joulutortun aina kerran kiellon päälle? Mikä lopulta erottaa lapsesi häiriköistä, jos yksinkertaiset ohjeet eivät mene jakeluun?
Ihan oikeasti en pysty tähän eläytymään, vaikka keskiarvoni on aina ollut lähellä kymppiä. Olen tehnyt mitä on pyydetty, ja sitten lukenut pulpettikirjaa tai pyytänyt lisätehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pitäisi löytää keinot painaa hikipinkot muiden tasolle. Luulevat vielä itestään jotakin.
Siihen on tehokkaita keinoja jo käytössä.
Oma lapsi joutui jo alaluokilla pyyhkimään tehtäviä koska oli tehnyt liikaa.
"Pitää edetä samaa vauhtia muiden kanssa" komensi opettaja ja nuhteli jopa vanhempia.Ei se siitä paremmaksi muuttunut vaikka kuinkas yritettiin keskustella opettajan ja rehtorin kanssa. Olimme vain vaikeita vanhempia.
Nyt lapsi käy sairaalakoulua. Masentuu niin pahasti koulun takia, että ei pystynyt enää menemään sinne. Koulu yritti korjata tilannetta tekemällä lasuja. Niistä sain Itsekin vaikean stressireaktion ja joudun sen takia vieläkin syömään sydänlääkkeitä. Työkyky meni siinä pyörityksessä lähelle nollaa.
Hyvin samanlaisia kokemuksia olen kuullut monelta muulta. Pahimmassa tapauksessa koko perhe on syrjäytynyt.
No, nyt lapsi saa sentään asiallista opetusta ja saa edetä omaan tahtiin. Hänellä on edelleen hyvät kognitiiviset kyvyt ja hän pärjää koulussa oikein hyvin. Siitä vaan ei ole mitään takeita pystytkö koskaan osallistumaan työelämään.
Toki hän voi opiskella vaikka lopun ikäänsä omaksi ilokseen. Yhteiskuntatieteiden maksaa sen mielellään.Milloin tämän maan koululaitos on mennyt sellaiseksi, että suurin ongelma koukussa on se lapsi joka haluaa oppia vähän enemmän ja vähän nopeammin.
Kuulostaa tutulta, vaikka sairaalaan asti ei ole päädytty. Mutta meillä myös kympin lapsi, jolle on raivattu liiallisesta tehtävien tekemisestä. Wilma-merkintöjäkin tullut. Samaan aikaan häiriköt, joilla läksyt tekemättä aina, saavat kovasti kiitosta, jos kerran vuodessa yrittävät olla edes hiljaa tunneilla. Heillä on ihan omat säännöt.
Ihan kauheaa. Mitenköhän palasiksi pienen ihmisen mieli murenee kun menee intoa puhkuen kouluun OPPIMAAN ja sitten ilmoitetaan ettei saa oppia. Järjetöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisoinnissa vaadittiin opettajille lisää taitoja tukemiseen. Yleensä kuitenkaan taidot eivät ole se ongelma. Opettajilla ei ole aikaa tehdä muutamalle oppilaille erilaista opetusta. Lisäksi heikot oppilaat eivät yleensä suostu tulemaan tukiopetukseen. He kokevat sen rangaistuksena.
Opetan 28h viikossa, lisäksi tähän päälle on vielä viikosta riippuen 3-6h erilaisia muita tehtäviä. Loppuaika menee oppituntien suunnitteluun, kokeiden ja tehtävien rakentamiseen ja korjaamiseen. Lukion opetussuunnitelma muuttui juuri ja ne tuntien sisällöt pitää tehdä uusiksi seuraavien 3 lukuvuoden aikana.
Helpoimmillaan selviän noin 38h työviikolla. Yleensä menee 42-45h. Pahimmilla työviikoilla menee yli 50h.
En pysty enää yhtään eriyttämään lisää tai tukemaan oppilaita enemmän.
Mulla on kokemusta useammastakin lapsesta jolla on koulussa jotain vaikeuksia. Viimeisin kokemus on lapsen aivan selkeä lukihäiriö. Homma jo siinä pisteessä ettei lapsi viihdy koulussa, ja yrittää sairauksiin vedoten lintsata sieltä. Tuntee että kouluun menee liian paljon aikaa, ja siellä on vaikeaa olla.
Lukihäiriö testi nyt sitten kuitenkin tehtiin syksyllä, ja tuloksena että lapsella on lukihäiriö. Odottelin yhteenvetoa sitä saamatta, ja lopulta viime viikolla oli tehtynä apuehdotus tälle lapselle. Lapsi saa kuulemma mennä käytävälle tekemään tehtäviä koulussa, jos ei pysty keskittymään luokassa. Siinä se, ei mitään muuta.
Mun veikkaus on että yläasteella alkaa kunnon lintsailu, ja kärryiltä tippuminen, kun lapsen elämään tulee muutakin kuin koulunkäynti jota vahditaan kotona ankarasti. Tämän lapsen vapaa-ajasta menee puolet läksyihin ja kokeisiin lukemiseen.
Mutta ei, muuta apua ei nyt saa.
Eli kyllä se nähdään ja testataan että ongelmia on, mutta asialle ei tehdä mitään.
Lukihäiriöitä, adhd, ahdistusta, lintsausta jne.jne.on kymmenillä oppilailla nykyään/koulu ja erityisopettajia yksi tai kaksi. Ei tukea riitä millään kaikille, uskokaa jo! Rehtorit ovat toimitusjohtajia, joita oppilaiden ongelmat eivät kiinnosta vaan imagon luonti ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pitäisi löytää keinot painaa hikipinkot muiden tasolle. Luulevat vielä itestään jotakin.
Siihen on tehokkaita keinoja jo käytössä.
Oma lapsi joutui jo alaluokilla pyyhkimään tehtäviä koska oli tehnyt liikaa.
"Pitää edetä samaa vauhtia muiden kanssa" komensi opettaja ja nuhteli jopa vanhempia.Ei se siitä paremmaksi muuttunut vaikka kuinkas yritettiin keskustella opettajan ja rehtorin kanssa. Olimme vain vaikeita vanhempia.
Nyt lapsi käy sairaalakoulua. Masentuu niin pahasti koulun takia, että ei pystynyt enää menemään sinne. Koulu yritti korjata tilannetta tekemällä lasuja. Niistä sain Itsekin vaikean stressireaktion ja joudun sen takia vieläkin syömään sydänlääkkeitä. Työkyky meni siinä pyörityksessä lähelle nollaa.
Hyvin samanlaisia kokemuksia olen kuullut monelta muulta. Pahimmassa tapauksessa koko perhe on syrjäytynyt.
No, nyt lapsi saa sentään asiallista opetusta ja saa edetä omaan tahtiin. Hänellä on edelleen hyvät kognitiiviset kyvyt ja hän pärjää koulussa oikein hyvin. Siitä vaan ei ole mitään takeita pystytkö koskaan osallistumaan työelämään.
Toki hän voi opiskella vaikka lopun ikäänsä omaksi ilokseen. Yhteiskuntatieteiden maksaa sen mielellään.Milloin tämän maan koululaitos on mennyt sellaiseksi, että suurin ongelma koukussa on se lapsi joka haluaa oppia vähän enemmän ja vähän nopeammin.
Kuulostaa tutulta, vaikka sairaalaan asti ei ole päädytty. Mutta meillä myös kympin lapsi, jolle on raivattu liiallisesta tehtävien tekemisestä. Wilma-merkintöjäkin tullut. Samaan aikaan häiriköt, joilla läksyt tekemättä aina, saavat kovasti kiitosta, jos kerran vuodessa yrittävät olla edes hiljaa tunneilla. Heillä on ihan omat säännöt.
Miksi lapsesi tekee tehtäviä, joita on nimenomaisesti kielletty tekemästä? Ottaako myös ruokalassa joulutortun aina kerran kiellon päälle? Mikä lopulta erottaa lapsesi häiriköistä, jos yksinkertaiset ohjeet eivät mene jakeluun?
Ihan oikeasti en pysty tähän eläytymään, vaikka keskiarvoni on aina ollut lähellä kymppiä. Olen tehnyt mitä on pyydetty, ja sitten lukenut pulpettikirjaa tai pyytänyt lisätehtäviä.
Kaikkien opettajat ei anna lukea pulpettikirjaa/tehdä lisätehtäviä, koska se on muulle luokalle epäreilua. Meillä siis tämä oli perusteena kun kysyin miksei 7v voi saada jotain mielekästä hiljaista tekemistä siksi aikaa kun odottaa muita. Saa kuulemma tehdä hitaammin jos tekeminen loppuu kesken, mutta ei voi antaa yhdelle ns kivaa tekemistä jos muut tekevät vielä sitä pakollista.
Enkä ollut kumpikaan edellisistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pitäisi löytää keinot painaa hikipinkot muiden tasolle. Luulevat vielä itestään jotakin.
Siihen on tehokkaita keinoja jo käytössä.
Oma lapsi joutui jo alaluokilla pyyhkimään tehtäviä koska oli tehnyt liikaa.
"Pitää edetä samaa vauhtia muiden kanssa" komensi opettaja ja nuhteli jopa vanhempia.Ei se siitä paremmaksi muuttunut vaikka kuinkas yritettiin keskustella opettajan ja rehtorin kanssa. Olimme vain vaikeita vanhempia.
Nyt lapsi käy sairaalakoulua. Masentuu niin pahasti koulun takia, että ei pystynyt enää menemään sinne. Koulu yritti korjata tilannetta tekemällä lasuja. Niistä sain Itsekin vaikean stressireaktion ja joudun sen takia vieläkin syömään sydänlääkkeitä. Työkyky meni siinä pyörityksessä lähelle nollaa.
Hyvin samanlaisia kokemuksia olen kuullut monelta muulta. Pahimmassa tapauksessa koko perhe on syrjäytynyt.
No, nyt lapsi saa sentään asiallista opetusta ja saa edetä omaan tahtiin. Hänellä on edelleen hyvät kognitiiviset kyvyt ja hän pärjää koulussa oikein hyvin. Siitä vaan ei ole mitään takeita pystytkö koskaan osallistumaan työelämään.
Toki hän voi opiskella vaikka lopun ikäänsä omaksi ilokseen. Yhteiskuntatieteiden maksaa sen mielellään.Milloin tämän maan koululaitos on mennyt sellaiseksi, että suurin ongelma koukussa on se lapsi joka haluaa oppia vähän enemmän ja vähän nopeammin.
Kuulostaa tutulta, vaikka sairaalaan asti ei ole päädytty. Mutta meillä myös kympin lapsi, jolle on raivattu liiallisesta tehtävien tekemisestä. Wilma-merkintöjäkin tullut. Samaan aikaan häiriköt, joilla läksyt tekemättä aina, saavat kovasti kiitosta, jos kerran vuodessa yrittävät olla edes hiljaa tunneilla. Heillä on ihan omat säännöt.
Miksi lapsesi tekee tehtäviä, joita on nimenomaisesti kielletty tekemästä? Ottaako myös ruokalassa joulutortun aina kerran kiellon päälle? Mikä lopulta erottaa lapsesi häiriköistä, jos yksinkertaiset ohjeet eivät mene jakeluun?
Ihan oikeasti en pysty tähän eläytymään, vaikka keskiarvoni on aina ollut lähellä kymppiä. Olen tehnyt mitä on pyydetty, ja sitten lukenut pulpettikirjaa tai pyytänyt lisätehtäviä.
Kyseessä lienee yhdenlainen kasvatustyyli. Lapselle on aina opetettu, että hän on jotenkin parempi kuin muut, ja sitten koulussa hänen pitää tehdä koko kirja saadakseen opettajalta ylistystä. Sitten kun opettaja sanookin, että ei näin, hyvä huono itsetunto järkkyy.
Nolottaa tunnustaa, mutta olin itse tuollainen lapsi. Omien lasteni kohdalla olen kovasti pyrkinyt opettamaan, että oikein tekeminen on tärkeämpää kuin kehujen saaminen, ja että jokainen minun lapseni on kympin lapsi sydämessäni. Ja kyllähän hekin koulussa pärjäävät.
Vierailija kirjoitti:
Äly siellä on takana. Ja sen puute.
Ei välttämättä. Jossain perheissä on se asenne, että koulu on ihan turhaa ajanhaaskausta. Jos tuota toitotetaan pienestä pitäen, niin saattaa juurtua lapsen mieleen. Lisäksi kaikki apu koulutehtävien kanssa jää pois, joten sekin varmasti vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen peruskoululaitos tasapäistää (lue: tyhmentää) jo ihan tarpeeksi. Terävämmälle oppilaalle opetustahti on aivan liian hidasta peruskoulussa.
Totta, fiksuimmat voisi edetä paljon nopeammin
Tämä. Peruskoulusta pitäisi tehdä kurssimuotoinen sillä tavalla, että olisi koko ajan mahdollisuus oppia omalla tasollaan. Esim ykkösellä ensimmäiseksi katsotaan kokeella/testillä tarvitseeko lapsi sitä eka luokan matikkaa vai voisiko hypätä suoraan kakkosten matikan tunneille. Sama kielissä ja äidinkielessä. Miksi lukeva ja kirjoittava lapsi joutuu sinne ekaluokan äidinkielen tunneille tavaamaan? Ihan hyvin voisi mennä opettelemaan seuraavia juttuja kakkosten tunneille.
Tasotesti ennen koulun alkua olisi helpoin tapa poimia jo osaavat lapset ja sijoittaa heidät osaamistasoansa vastaavalle luokalle. Osaavat lapset turhautuvat, kun joutuvat odottamaan niitä hitaimpia.
Osaavat turhautuvat myös siihen ettei ole numeroita. Kilpailevat itsensä kanssa niin se on vaikeaa, jos arvosteluasteikon paras hymynaama on "yrität hienosti". Selkeä 10 niin tietää missä mennään.
Puhuttiin tästä kavereiden kanssa silloin kun numeroarvostelu poistui. Meiltä olisi kaikilta mennyt se viimeinenkin motivaatio. Koska 9 pystyi aina parantamaan tekemällä lisää ja jos halusi pitää 10 rivistön niin oli tosissaan nähtävä vaivaa. Osalle se koulunkäynti on ihan tosissaan tavoitteellista jo pienenä. Ihan niinkuin joillekin on urheilu- ja musiikkiharrastukset.
Harrastuksissa menestymistä tuetaan ihan yhteiskunnankin tasolla. Mutta sitten tasapäistämisen nimissä jostain syystä tavoitteellinen koulunkäynti on huono asia.
Numerot annetaan todistukseen jo neloselta alkaen. Ei sen pienemmät tarvitse numeroita kilpaillaakseen kenenkään kanssa!
Nämä taso-ongelmat ovat olleet aina!
Itseäni vanhemmat sisarukset opettivat lukemaan ja kirjoittamaan, 5-vuotiaana jo osasin .
Kun aloitin koulun, olin ensin innoissani, sitten turhautunut:
siellä aloitin taas lukemisen opettelun uudestaan muiden kanssa: "äiti, ne ei opi ikinä!"
Lapsistani vanhempi oli kiinnostunut kirjaimista jo 3-vuotiaana. Hänellä oli pari peliä, joiden kanssa opetella.
Oppi 5-vuotiaana lukemaan.
Juniori ei halunnut tietää mitään lukemisesta, koska "sitten vasta kun kuuluu".
Oppi oikein hyvin vasta koulussa.
Molemmat ovat saaneet olla koulussa ja päässeet alta pois ennen nykyistä tulijaryntäystä.
Noiden luku- ja kirjoitustaidottomien ym. vaikutusta tilastoihin ei rehellisesti tilastoiden pysty häivyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tässähän ei mainittu että meillä on myös verokkimaiden suurin osaamisero tyttöjen ja poikien välillä.
Se ei ministerejä huoleta, että pojat tippuu osaamisessa ja syrjåäntyy.Täällä tarjotaan ratkaisuksi tasoryhmiä. Mutta siihen aikaan kun tasoryhmät olivat käytössä, se johti nimenomaan poikien alisuoriutumiseen.
Tasoryhmä ja osaamistason selvittäminen ovat eri asiat. Tasoryhmäthän aiheuttivat sen, että osalle nousi seinä pystyyn jo varhain. Mutta jos jokainen kävisi OMASSA TAHDISSA. Eli lahjakkaat lukijat suoraan kakkosen tunneille, muut ykkösen tunneille. Kakkosvuonna uusi koe ja ne jotka lukevat 3.lk tasolla kolmosen tunneille ja ne joiden taidot ei riitä takaisin 1.lk äidinkielen tunneille. Muuten ideana edetä koko ajan oman ikäryhmän mukaan ja ei sellaista leimaavaa ryhmäjakoa kuin ennen.
Ainakin minun lapseni koululla systeemi on juuri tämä.
Oikeasti? Missä näin edistyksellistä ja eritasoiset oppijat huomioon ottavaa opetusta saa? Kaikki tuttujen lapset menee edelleen sillä linjalla että lahjakkaat on riesa noin yleisesti ja lahjattomammat menee pitkin seiniä kun eivät pysy mukana.
Lapseni koulussa on vuosiluokkiin sitomaton opetus. Kukin etenee omassa tahdissaan. Mutta onkin yksityiskoulu, ei normiperuskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?
Jokaisessa luokassa on useita oppilaita, joiden on vaikeaa lukea esimerkiksi puolen sivun mittaista tekstiä. He eivät ymmärrä lukemaansa, koska he eivät osaa siinä olevia sanoja. Näin siis tavallisessa maaseudun yläkoulussa.
Eräässä oppilaiden tekemässä kyselyssä esiintyivät mm sanat eines, lisä-aine, myönteinen ja silmu. Jouduin kertomaan lukuisille oppilaille, mitä nämä sanat tarkoittavat.
lisä-aine? No ohhoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pitäisi löytää keinot painaa hikipinkot muiden tasolle. Luulevat vielä itestään jotakin.
Siihen on tehokkaita keinoja jo käytössä.
Oma lapsi joutui jo alaluokilla pyyhkimään tehtäviä koska oli tehnyt liikaa.
"Pitää edetä samaa vauhtia muiden kanssa" komensi opettaja ja nuhteli jopa vanhempia.Ei se siitä paremmaksi muuttunut vaikka kuinkas yritettiin keskustella opettajan ja rehtorin kanssa. Olimme vain vaikeita vanhempia.
Nyt lapsi käy sairaalakoulua. Masentuu niin pahasti koulun takia, että ei pystynyt enää menemään sinne. Koulu yritti korjata tilannetta tekemällä lasuja. Niistä sain Itsekin vaikean stressireaktion ja joudun sen takia vieläkin syömään sydänlääkkeitä. Työkyky meni siinä pyörityksessä lähelle nollaa.
Hyvin samanlaisia kokemuksia olen kuullut monelta muulta. Pahimmassa tapauksessa koko perhe on syrjäytynyt.
No, nyt lapsi saa sentään asiallista opetusta ja saa edetä omaan tahtiin. Hänellä on edelleen hyvät kognitiiviset kyvyt ja hän pärjää koulussa oikein hyvin. Siitä vaan ei ole mitään takeita pystytkö koskaan osallistumaan työelämään.
Toki hän voi opiskella vaikka lopun ikäänsä omaksi ilokseen. Yhteiskuntatieteiden maksaa sen mielellään.Milloin tämän maan koululaitos on mennyt sellaiseksi, että suurin ongelma koukussa on se lapsi joka haluaa oppia vähän enemmän ja vähän nopeammin.
Kuulostaa tutulta, vaikka sairaalaan asti ei ole päädytty. Mutta meillä myös kympin lapsi, jolle on raivattu liiallisesta tehtävien tekemisestä. Wilma-merkintöjäkin tullut. Samaan aikaan häiriköt, joilla läksyt tekemättä aina, saavat kovasti kiitosta, jos kerran vuodessa yrittävät olla edes hiljaa tunneilla. Heillä on ihan omat säännöt.
Miksi lapsesi tekee tehtäviä, joita on nimenomaisesti kielletty tekemästä? Ottaako myös ruokalassa joulutortun aina kerran kiellon päälle? Mikä lopulta erottaa lapsesi häiriköistä, jos yksinkertaiset ohjeet eivät mene jakeluun?
Ihan oikeasti en pysty tähän eläytymään, vaikka keskiarvoni on aina ollut lähellä kymppiä. Olen tehnyt mitä on pyydetty, ja sitten lukenut pulpettikirjaa tai pyytänyt lisätehtäviä.
Kyseessä lienee yhdenlainen kasvatustyyli. Lapselle on aina opetettu, että hän on jotenkin parempi kuin muut, ja sitten koulussa hänen pitää tehdä koko kirja saadakseen opettajalta ylistystä. Sitten kun opettaja sanookin, että ei näin, hyvä huono itsetunto järkkyy.
Nolottaa tunnustaa, mutta olin itse tuollainen lapsi. Omien lasteni kohdalla olen kovasti pyrkinyt opettamaan, että oikein tekeminen on tärkeämpää kuin kehujen saaminen, ja että jokainen minun lapseni on kympin lapsi sydämessäni. Ja kyllähän hekin koulussa pärjäävät.
Mä taas silkkaa uteliaisuuttani aloin tehdä matikan kirjaa eteenpäin. Oli siis sanottu että sitä mukaa open kirjasta sivupöydältä tarkistetaan kun on tehty. Järjestys oli varsinaiset tehtävät, lisätehtävät ja jos vielä niin kotitehtävät.
Mulla jäi kuitenkin luppoaikaa ja kysyin saako mennä eteenpäin (en kyllä sanonut että seuraavaan aiheeseen) ja lupa tuli, niin jatkoin niin pitkälle kun tuntia riitti ja vielä kotona kun kiinnosti. Tein illassa varmaan puolet kirjasta. Ai juma mikä huuto seuraavalla tunnilla, vaikka kaikki oli oikein. Lopun viikon kumitin tehtäviä sekä kirjasta että vihosta. Itketti varmaan viikon mennä kouluun kun en todellakaan tajunnut mitä varsinaisesti tein väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ex-ope nyt potkut saanut kirjoitti:
mulla oli 3. luokka opetettavana viimeksi, yksi häirikkö sotki kaiken ja sitä ei saanut eristää vaikka sotki muiden opiskelurauhan kokonaan ja sen lisäksi oli kaksi muuta apinaa, ne oli kyllä kiltttejä apinoita, mutta ei osanneet vielä lukea ja kirjoittaa 3. luokalla!
apuluokkia ja erityisluokkia ei ole enää ala-asteella, kaikki pilalla. kiitos vihervassarifeministeien naisjohtajien joilla asuu perse päässä
Ymmärrän, että olet saanut potkut. Kaikkea hyvää sinulle. Terapia olisi varmasti paikoillaan.
Et vaikuta yliopistokoulutuksen saaneelta, että ymmärtäisit esimerkiksi koulutuspolitiikkaa. Missähän olet oppisi saanut?
Nyt en ymmärrä. Tämähän oli opettajan näkemys että koulu on pilalla juuri surkean koulutuspolitiikan takia. Ja syy on nimenomaan tuossa kaiken ymmärtävässä ja sietävässä politiikassa, jossa pyritään kaikin mahdollisin tavoin estämään yksilön menestyminen. Siitähän tasapäistämisessä on kysymys: kukaan ei saa olla parempi kuin muut. Eikun siis että kaikilla on sama (olematon) mahdollisuus olla paras.
Kasvatustieteen maisterilla pitäisi olla laaja ymmärrys koulutuspolitiikasta ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Ei suuntaa muuteta muutaman vuoden välein kevyin perustein (turha syyttää nykyhallitusta). Ymmärrän, että sinulla ei ole tietoa näistä asioista, mutta opettajaksi itseään tituleeraavalla pitäisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pitäisi löytää keinot painaa hikipinkot muiden tasolle. Luulevat vielä itestään jotakin.
Siihen on tehokkaita keinoja jo käytössä.
Oma lapsi joutui jo alaluokilla pyyhkimään tehtäviä koska oli tehnyt liikaa.
"Pitää edetä samaa vauhtia muiden kanssa" komensi opettaja ja nuhteli jopa vanhempia.Ei se siitä paremmaksi muuttunut vaikka kuinkas yritettiin keskustella opettajan ja rehtorin kanssa. Olimme vain vaikeita vanhempia.
Nyt lapsi käy sairaalakoulua. Masentuu niin pahasti koulun takia, että ei pystynyt enää menemään sinne. Koulu yritti korjata tilannetta tekemällä lasuja. Niistä sain Itsekin vaikean stressireaktion ja joudun sen takia vieläkin syömään sydänlääkkeitä. Työkyky meni siinä pyörityksessä lähelle nollaa.
Hyvin samanlaisia kokemuksia olen kuullut monelta muulta. Pahimmassa tapauksessa koko perhe on syrjäytynyt.
No, nyt lapsi saa sentään asiallista opetusta ja saa edetä omaan tahtiin. Hänellä on edelleen hyvät kognitiiviset kyvyt ja hän pärjää koulussa oikein hyvin. Siitä vaan ei ole mitään takeita pystytkö koskaan osallistumaan työelämään.
Toki hän voi opiskella vaikka lopun ikäänsä omaksi ilokseen. Yhteiskuntatieteiden maksaa sen mielellään.Milloin tämän maan koululaitos on mennyt sellaiseksi, että suurin ongelma koukussa on se lapsi joka haluaa oppia vähän enemmän ja vähän nopeammin.
Kuulostaa tutulta, vaikka sairaalaan asti ei ole päädytty. Mutta meillä myös kympin lapsi, jolle on raivattu liiallisesta tehtävien tekemisestä. Wilma-merkintöjäkin tullut. Samaan aikaan häiriköt, joilla läksyt tekemättä aina, saavat kovasti kiitosta, jos kerran vuodessa yrittävät olla edes hiljaa tunneilla. Heillä on ihan omat säännöt.
Miksi lapsesi tekee tehtäviä, joita on nimenomaisesti kielletty tekemästä? Ottaako myös ruokalassa joulutortun aina kerran kiellon päälle? Mikä lopulta erottaa lapsesi häiriköistä, jos yksinkertaiset ohjeet eivät mene jakeluun?
Ihan oikeasti en pysty tähän eläytymään, vaikka keskiarvoni on aina ollut lähellä kymppiä. Olen tehnyt mitä on pyydetty, ja sitten lukenut pulpettikirjaa tai pyytänyt lisätehtäviä.
Kyseessä lienee yhdenlainen kasvatustyyli. Lapselle on aina opetettu, että hän on jotenkin parempi kuin muut, ja sitten koulussa hänen pitää tehdä koko kirja saadakseen opettajalta ylistystä. Sitten kun opettaja sanookin, että ei näin, hyvä huono itsetunto järkkyy.
Nolottaa tunnustaa, mutta olin itse tuollainen lapsi. Omien lasteni kohdalla olen kovasti pyrkinyt opettamaan, että oikein tekeminen on tärkeämpää kuin kehujen saaminen, ja että jokainen minun lapseni on kympin lapsi sydämessäni. Ja kyllähän hekin koulussa pärjäävät.
Tulee ihan mieleen itseni kolmannen luokan ensimmäisessä historian kokeessa. Rakastin jo pienenä historiaa ja luin paljon historia-aiheisia kirjoja ja katsoin dokumentteja.
Vastasin kokeeseen niin täydellisesti kun osasin. Olin hyvin tyytyväinen, kunnes kävi ilmi että multa oli otettu pisteitä pois vääristä vastauksista. Vastaukset olivat oikein, mutta sisälsivät (oikeaa) tietoa jota ei ollut kirjassa. Eli virheellinen vastaus ja nolla pistettä. Pidän kyllä edelleen epäreiluna. Olisi voinut antaa edes puolikkaan pisteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.
Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.
Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita. Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen. Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.
Sinusta ei ole oikein, että myös ns. huonosta koulusta voi nousta huippulukioon? Okei.
No tämä ei ole mikään nykyajan ongelma. Jo aiemmin kaupunkien kouluissa on ollut vaikeampaa saada kymppejä kuin maaseudun pikkukouluissa johtuen siitä, että opetus on eri tasoista ja oppilaita vähemmän.
Suurin häviäjä on se, joka joutuu todellista osaamistaan paremmilla papereilla hyvään lukioon ja totuus paljastuu siellä. Ne hyvät oppii missä tahansa lukiossa. Tähän olisi ratkaisuna jokin valtakunnallinen koe, jonka perusteella saisi päättötodistukseen numerot. Mutta se olisi varmaan liian kallis ratkaisu.
Meillä on jo valtakunnallinen koe, ylioppilaskoe. Nykysysteemillähän se menee niin, että joka vuosi se eniten laudatureja napsinut ylioppilas tulee jostakin pikkupaikkakunnan rupulukiosta. Kuinkahan me saisimme tämän asian korjattua?
Todistaa vain sen, että hyvä oppii lukiossa kuin lukiossa. Mutta jotta vältyttäisiin siltä että joku menee osaamistaan vaikeampaan lukioon pelkkien paperien turvin, pitäisi olla valtakunnallinen koe jo ysillä. Jotta sitten ei tiputa kovaa ja korkealta kun se oman koulun 10 vastaakin naapurikoulun 7 tai 8. Ja lukio alkaa takkuilla alkuunsa.
Lukioissa on ihan valtakunnallinne ops ja sisällöt. Mikä on osaamistaan vaikeampi lukio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ex-ope nyt potkut saanut kirjoitti:
mulla oli 3. luokka opetettavana viimeksi, yksi häirikkö sotki kaiken ja sitä ei saanut eristää vaikka sotki muiden opiskelurauhan kokonaan ja sen lisäksi oli kaksi muuta apinaa, ne oli kyllä kiltttejä apinoita, mutta ei osanneet vielä lukea ja kirjoittaa 3. luokalla!
apuluokkia ja erityisluokkia ei ole enää ala-asteella, kaikki pilalla. kiitos vihervassarifeministeien naisjohtajien joilla asuu perse päässä
Ymmärrän, että olet saanut potkut. Kaikkea hyvää sinulle. Terapia olisi varmasti paikoillaan.
Et vaikuta yliopistokoulutuksen saaneelta, että ymmärtäisit esimerkiksi koulutuspolitiikkaa. Missähän olet oppisi saanut?
Nyt en ymmärrä. Tämähän oli opettajan näkemys että koulu on pilalla juuri surkean koulutuspolitiikan takia. Ja syy on nimenomaan tuossa kaiken ymmärtävässä ja sietävässä politiikassa, jossa pyritään kaikin mahdollisin tavoin estämään yksilön menestyminen. Siitähän tasapäistämisessä on kysymys: kukaan ei saa olla parempi kuin muut. Eikun siis että kaikilla on sama (olematon) mahdollisuus olla paras.
Kasvatustieteen maisterilla pitäisi olla laaja ymmärrys koulutuspolitiikasta ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Ei suuntaa muuteta muutaman vuoden välein kevyin perustein (turha syyttää nykyhallitusta). Ymmärrän, että sinulla ei ole tietoa näistä asioista, mutta opettajaksi itseään tituleeraavalla pitäisi olla.
Tasapäistämisestä on valitettu vuosikymmeniä, että kyllä kohta ehkä voisi kokeilla jotain muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?
Jokaisessa luokassa on useita oppilaita, joiden on vaikeaa lukea esimerkiksi puolen sivun mittaista tekstiä. He eivät ymmärrä lukemaansa, koska he eivät osaa siinä olevia sanoja. Näin siis tavallisessa maaseudun yläkoulussa.
Eräässä oppilaiden tekemässä kyselyssä esiintyivät mm sanat eines, lisä-aine, myönteinen ja silmu. Jouduin kertomaan lukuisille oppilaille, mitä nämä sanat tarkoittavat.lisä-aine? No ohhoh.
Opellakin voi olla lukihäiriö. T: Lukihäiriöinen ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.
Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.
Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita. Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen. Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.
Sinusta ei ole oikein, että myös ns. huonosta koulusta voi nousta huippulukioon? Okei.
No tämä ei ole mikään nykyajan ongelma. Jo aiemmin kaupunkien kouluissa on ollut vaikeampaa saada kymppejä kuin maaseudun pikkukouluissa johtuen siitä, että opetus on eri tasoista ja oppilaita vähemmän.
Suurin häviäjä on se, joka joutuu todellista osaamistaan paremmilla papereilla hyvään lukioon ja totuus paljastuu siellä. Ne hyvät oppii missä tahansa lukiossa. Tähän olisi ratkaisuna jokin valtakunnallinen koe, jonka perusteella saisi päättötodistukseen numerot. Mutta se olisi varmaan liian kallis ratkaisu.
Meillä on jo valtakunnallinen koe, ylioppilaskoe. Nykysysteemillähän se menee niin, että joka vuosi se eniten laudatureja napsinut ylioppilas tulee jostakin pikkupaikkakunnan rupulukiosta. Kuinkahan me saisimme tämän asian korjattua?
Todistaa vain sen, että hyvä oppii lukiossa kuin lukiossa. Mutta jotta vältyttäisiin siltä että joku menee osaamistaan vaikeampaan lukioon pelkkien paperien turvin, pitäisi olla valtakunnallinen koe jo ysillä. Jotta sitten ei tiputa kovaa ja korkealta kun se oman koulun 10 vastaakin naapurikoulun 7 tai 8. Ja lukio alkaa takkuilla alkuunsa.
Lukioissa on ihan valtakunnallinne ops ja sisällöt. Mikä on osaamistaan vaikeampi lukio?
Lukiot eivät ole samanlaisia. Jos oppilasaines on päässyt peruskoulusta yli yhdeksän keskiarvolla, voidaan opiskella paljon pidemmälle ja syvemmälle peruslukioon verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.
Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.
Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita. Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen. Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.
Sinusta ei ole oikein, että myös ns. huonosta koulusta voi nousta huippulukioon? Okei.
No tämä ei ole mikään nykyajan ongelma. Jo aiemmin kaupunkien kouluissa on ollut vaikeampaa saada kymppejä kuin maaseudun pikkukouluissa johtuen siitä, että opetus on eri tasoista ja oppilaita vähemmän.
Suurin häviäjä on se, joka joutuu todellista osaamistaan paremmilla papereilla hyvään lukioon ja totuus paljastuu siellä. Ne hyvät oppii missä tahansa lukiossa. Tähän olisi ratkaisuna jokin valtakunnallinen koe, jonka perusteella saisi päättötodistukseen numerot. Mutta se olisi varmaan liian kallis ratkaisu.
Meillä on jo valtakunnallinen koe, ylioppilaskoe. Nykysysteemillähän se menee niin, että joka vuosi se eniten laudatureja napsinut ylioppilas tulee jostakin pikkupaikkakunnan rupulukiosta. Kuinkahan me saisimme tämän asian korjattua?
Todistaa vain sen, että hyvä oppii lukiossa kuin lukiossa. Mutta jotta vältyttäisiin siltä että joku menee osaamistaan vaikeampaan lukioon pelkkien paperien turvin, pitäisi olla valtakunnallinen koe jo ysillä. Jotta sitten ei tiputa kovaa ja korkealta kun se oman koulun 10 vastaakin naapurikoulun 7 tai 8. Ja lukio alkaa takkuilla alkuunsa.
Lukioissa on ihan valtakunnallinne ops ja sisällöt. Mikä on osaamistaan vaikeampi lukio?
Niissä lukioissa missä oppilasmateriaalilla on valmiiksi hyvä pohjatieto päästään syventymään aiheisiin ihan eri tavalla. Siellä ei paikkailla jonkun osaamista enää. Meilläkin pari vuotta sitten lopetti maalta tullut kympin tyttö, koska keskiarvonsa tippui rajusti eikä pysynyt ollenkaan mukana opetuksessa. Hänellä ei siis vain ollut samoja tietoja kuin muilla.
Vaihtoi toiseen lukioon mihin oli päästy alemmalla keskiarvolla ja kirjoitti lopulta ihan hyvät paperit. Kyllä lukioissa on eroja. Siksihän esim. Helsingissä kaikki haluaa että lapsi pääsisi ressuun jnejne
Ihme ettei kukaan feministi ole tarttunut tuohon pointtiin. Siis siihen että tytöt kärsivät tilanteesta.
Eiköhän tämä tästä kun pisatulokset painuvat riittävän alas. Vaikka ovat ne jo nyt hävyttömän alhaiset. Ja kun tilanne olisi ihan helposti korjattavissa sillä että kaikille tarjottaisiin mahdollisimman oman tasoista opetusta. Ei sillä ole väliä onko keino tasokokeet vai luokaton peruskoulu.