Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.

Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.

Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita.  Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen.  Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Mäkin olen - 92. Ja tosiaan kauheaa tuo tavaamisen opettelu kun osasi jo lukea kunnolla. Lopulta vain kiellettiin osallistumasta. Luin sitten Onnin ja Ennin iloisen aapisen läpi joka tunnilla. Ja ainakin kerran viikossa kotiin lähti vastaava valitusviesti.

Jos en ollut liian hyvä lukemaan niin olin liian hyvä laskemaan. Tein matikan tehtävätkin niin nopeasti, että sain kotitehtävätkin tunnilla valmiiksi. Ja siitä lähti AINA valituskirjelmä kotiin huijaamisen takia. Paitsi kerran sain merkinnän läksyt tekemättä, koska en ollut tehnyt niitä kotona. Siis läksyt tekemättä merkintä ennakkoon. Muistan vieläkin kun äiti huusi opettajalle puhelimessa.

Ja sitten ihmetellään miksi hermostuttaa kun oma lapsi on menossa kouluun ensi vuonna. Toivottavasti saa vähän järkevämmän opettajan.

Onnea vain opettajalle, kun on ruutitynnyri-mamma jo valmiiksi vastassa.

Kotitehtävien avulla on tarkoitus harjoitella läksyjen merkitsemistä, kirjoista huolehtimista ja kotona itsenäisesti työskentelyä. Siksi niitä ei pitäisi tehdä etukäteen. Jos on nopeampi kuin muut, saa lisätehtäviä. Omat lapseni ovat saaneet matematiikassa ylemmän luokkatason kirjat, joista he ovat saaneet itse määrätä omat kotitehtävänsä. Mutta heidänkin on pitänyt kuljettaa kirjat kotiin ja tehdä merkkaamansa läksyt.

Sama juttu tavaamisen kanssa. Sitäkin koulussa tehdään. Olen itse aikainen lukija, samoin lapseni. Kenellekään meistä ei ole ollut ongelma tavata opettajan niin pyytäessä. Ei ole tarvinnut huutaa suuntaan eikä toiseen, kun on alun perin kuunnellut, mitä milloinkin opettaja pyytää. Ja vanhempani ovat onneksi olleet kansakoulupohjalta sivistyneitä ihmisiä, jotka ovat osanneet arvostaa opettajaa ja tukea opettajan työtä kotona.

No sun lapsilla on hyvä opettaja. Mulla ei ollut. Mulla ei ollut lisätehtävät tai seuraavan vuosiluokan kirjat vaihtoehtona. Mun vaihtoehtona oli istua hiljaa paikallaan tekemättä mitään koko päivän. Tavaaminenkin mulle on aina ollut ihan luonnollista. Sanat vain sattuu rytmittymään oikein.

Ja tosissaan toivon, että omalleni osuisi tuollainen kiva opettaja, jolla on keinot kaikille. Eikä sellainen kuin itselläni oli.

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.

Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.

Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita.  Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen.  Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.

Sinusta ei ole oikein, että myös ns. huonosta koulusta voi nousta huippulukioon? Okei.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

On ollut jo pitkään. Meillä jäi yksi poika luokalle vuonna 99 kun ei oppinut lukemaan ekaluokan aikana. Hävisi myöhemmin koko koulusta, eli hänellä taisi olla jokin diagnoosi. Oli aika erikoinen poika muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Mäkin olen - 92. Ja tosiaan kauheaa tuo tavaamisen opettelu kun osasi jo lukea kunnolla. Lopulta vain kiellettiin osallistumasta. Luin sitten Onnin ja Ennin iloisen aapisen läpi joka tunnilla. Ja ainakin kerran viikossa kotiin lähti vastaava valitusviesti.

Jos en ollut liian hyvä lukemaan niin olin liian hyvä laskemaan. Tein matikan tehtävätkin niin nopeasti, että sain kotitehtävätkin tunnilla valmiiksi. Ja siitä lähti AINA valituskirjelmä kotiin huijaamisen takia. Paitsi kerran sain merkinnän läksyt tekemättä, koska en ollut tehnyt niitä kotona. Siis läksyt tekemättä merkintä ennakkoon. Muistan vieläkin kun äiti huusi opettajalle puhelimessa.

Ja sitten ihmetellään miksi hermostuttaa kun oma lapsi on menossa kouluun ensi vuonna. Toivottavasti saa vähän järkevämmän opettajan.

Onnea vain opettajalle, kun on ruutitynnyri-mamma jo valmiiksi vastassa.

Kotitehtävien avulla on tarkoitus harjoitella läksyjen merkitsemistä, kirjoista huolehtimista ja kotona itsenäisesti työskentelyä. Siksi niitä ei pitäisi tehdä etukäteen. Jos on nopeampi kuin muut, saa lisätehtäviä. Omat lapseni ovat saaneet matematiikassa ylemmän luokkatason kirjat, joista he ovat saaneet itse määrätä omat kotitehtävänsä. Mutta heidänkin on pitänyt kuljettaa kirjat kotiin ja tehdä merkkaamansa läksyt.

Sama juttu tavaamisen kanssa. Sitäkin koulussa tehdään. Olen itse aikainen lukija, samoin lapseni. Kenellekään meistä ei ole ollut ongelma tavata opettajan niin pyytäessä. Ei ole tarvinnut huutaa suuntaan eikä toiseen, kun on alun perin kuunnellut, mitä milloinkin opettaja pyytää. Ja vanhempani ovat onneksi olleet kansakoulupohjalta sivistyneitä ihmisiä, jotka ovat osanneet arvostaa opettajaa ja tukea opettajan työtä kotona.

No sun lapsilla on hyvä opettaja. Mulla ei ollut. Mulla ei ollut lisätehtävät tai seuraavan vuosiluokan kirjat vaihtoehtona. Mun vaihtoehtona oli istua hiljaa paikallaan tekemättä mitään koko päivän. Tavaaminenkin mulle on aina ollut ihan luonnollista. Sanat vain sattuu rytmittymään oikein.

Ja tosissaan toivon, että omalleni osuisi tuollainen kiva opettaja, jolla on keinot kaikille. Eikä sellainen kuin itselläni oli.

Kaiken sen perusteella mitä kerrot, et ole oikein ymmärtänyt mitä opettaja on sinulta milloinkin pyytänyt. Olet tehnyt vääriä tehtäviä, lukenut suoraan kun on pyydetty tavaamaan jne. Nykyään ohjeiden noudattaminen opetellaan jo eskarissa, ja jos kuullun ymmärtäminen ei suju, siihen saa tukea.

Koulu on nykyään monella tapaa aivan erilainen kuin 20 vuotta sitten. Anna lapsellesi mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Jokaisessa luokassa on useita oppilaita, joiden on vaikeaa lukea esimerkiksi puolen sivun mittaista tekstiä. He eivät ymmärrä lukemaansa, koska he eivät osaa siinä olevia sanoja. Näin siis tavallisessa maaseudun yläkoulussa.

Eräässä oppilaiden tekemässä kyselyssä esiintyivät mm sanat eines, lisä-aine, myönteinen ja silmu. Jouduin kertomaan lukuisille oppilaille, mitä nämä sanat tarkoittavat.

Suomen sijoitus reilu viisi vuotta sitten matematiikkaolympialaisissa oli 87. Meidän huippuosaaminen matematiikassa, joka toimii pohjana lähes kaikelle muulle tieteelle mukaanlukien teknologian, on banaanivaltion tasolla ja huononee koko ajan. 

Tähän se tasapäistäminen johtaa. Huiput kuolevat sukupuuttoon. Mitä? Eikö suomalainen koululaitos pidäkään huipuista? Vai pitääkö kaiken olla tasaisen laakeaa ... 

Peruskoulu tekee sen, että helposti oppiva pääsee peruskoulun läpi helposti pienellä vaivalla. Läksyt ehtii aina tehdä koulussa.

Sitten lukiossa ei ole opittu tekemään töitä ollenkaan ja päivät ovat 8-16. Hyppy on kuin lomasaarilta Siperiaan. Peruskouluun pitäisi saada kiireellä takaisin tasokurssit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.

Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.

Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita.  Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen.  Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.

Sinusta ei ole oikein, että myös ns. huonosta koulusta voi nousta huippulukioon? Okei.

No tämä ei ole mikään nykyajan ongelma. Jo aiemmin kaupunkien kouluissa on ollut vaikeampaa saada kymppejä kuin maaseudun pikkukouluissa johtuen siitä, että opetus on eri tasoista ja oppilaita vähemmän.

Suurin häviäjä on se, joka joutuu todellista osaamistaan paremmilla papereilla hyvään lukioon ja totuus paljastuu siellä. Ne hyvät oppii missä tahansa lukiossa. Tähän olisi ratkaisuna jokin valtakunnallinen koe, jonka perusteella saisi päättötodistukseen numerot. Mutta se olisi varmaan liian kallis ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Jokaisessa luokassa on useita oppilaita, joiden on vaikeaa lukea esimerkiksi puolen sivun mittaista tekstiä. He eivät ymmärrä lukemaansa, koska he eivät osaa siinä olevia sanoja. Näin siis tavallisessa maaseudun yläkoulussa.

Eräässä oppilaiden tekemässä kyselyssä esiintyivät mm sanat eines, lisä-aine, myönteinen ja silmu. Jouduin kertomaan lukuisille oppilaille, mitä nämä sanat tarkoittavat.

Tuo on pelottavaa. Kun sanavarasto on suppea on vaikea opiskella yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.

Tämä! Se on kiusallista, että älykkäät pärjäävät vaikka kuinka laittaa kapuloita rattaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen sätitään kouluja, kun elämämkoulu- vanhemmat ei ole laittanut tikkua ristiin kotona. Korkeakoulutetut ymmärtävät lukea lapsilleen ja auttavat heitä oppimaan asioita myös kotona. Tyhmyys periytyy..

Minä en ihan osta tuota, että korkeakoulutetut vanhemmat auttaisivat lapsia oppimaan kotona, jos se tarkoittaa jotain läksyjen kanssa auttamista tai kokeisiin kuulustelemista. Itse ainakaan en ole tehnyt mitään tällaista. 

Sen sijaan olen kyllä antanut ymmärtää, että kouluasiat kannattaa hoitaa kunnolla. Ja kun aika varhain näin, että lapsi on lahjakas ja tavallisessa peruskoulussa hän tylsistyy, mietin vaihtoehtoja. Kolmannelta luokalta lapsi siirtyikin Deutsche Schuleen, missä vieraalla kielellä tapahtuva opetus toi sopivasti lisähaastetta. Opetussuunnitelmakin oli paljon laajempi kuin peruskoulussa, tietoaineita enemmän ja kotitaloutta sun muuta vähemmän. Saksan lisäksi myös englantia ja ruotsia oli todella tuhdisti. 

Kun yläasteella näytti että matematiikka sujuu ja kiinnostaa, niin siihen etsittiin sitten täydennystä koulun ulkopuolelta ja siitä tuli jonkinlainen harrastus. Lukioon hän meni sitten Päivölään, missä matematiikkaa tuli tuutin täydeltä ja lukio hoitui kahdessa vuodessa niin kuin Päivölässä on tapana. 

Tuettu on siis sillä tavalla, että on kannustettu ja etsitty mahdollisuuksia sen oman osaamisen kehittämiseen. Myös muutenkin kuin näissä matemaattisissa aineissa, on tuettu taide-, käsityö-, musiikki- ja sanataideharrastuksia, näihin kaikkiin on hankittu välineitä ja etsitty paikkoja, missä näitä opetetaan ja ohjataan. Ja on käyty paljon keskusteluja ammatinvalinnasta ja tuotu siihen aikuisen elämänkokemuksen mukaista realismia. Lapsen oman kiinnostuksen lisäksi on siis pohdittu hänen lahjakkuutta, työllistymismahdollisuuksia, kilpailutilannetta työmarkkinoilla ja myös palkkausta. 

En ollenkaan kiistä sitä, etteikö tämänkinlaisella tuella ole merkitystä. On ihan tosi iso juttu, että kotona on sellainen ilmapiiri, jossa arvostetaan koulutusta. Ja tuetaan sitä niin, että annetaan mahdollisuus harrastaa kiinnostavia asioita. Ja että annetaan nuoren lähteä lukioon, joka vie hänet pois perheen luota niin että häntä näkee lukion aikana vain joka toinen viikonloppu, kun koulusta on vapaata. Se on iso asia, ettei nuori joudu tällaisissa asioissa taistelemaan vanhempiaan vastaan. 

On ihan oikein, että mietitään, miten ne kouluun takamatkalta lähtevät saataisiin mukaan. Että heille saataisiin sellaiset taidot ja valmiudet, joilla toisen asteen opinnot sujuvat. Mutta yhtä lailla pitäisi miettiä, miten tukea näitä, jotka ovat lahjakkaita. Nämäkin ovat yhteiskunnalle tärkeä ryhmä, koska heissä on potentiaalia suuriin saavutuksiin, olipa kyse sitten tieteestä tai taiteesta tai yritysmaailmassa menestymisestä. Näistä osa turhautuu haasteiden puutteessa ja alkaa alisuoriutua. Näiden oppilaiden kohdalla se on inhimillinen tragedia, mutta myös kansakunnan tasolla siinä menee valtavat määrät resursseja haaskuuseen. Näille pitäisi jo peruskoulusta olla väyliä, jota pitkin voi opinnoissa edetä nopeammin tai mennä syvemmälle kuin opetussuunnitelmassa. Muitakin väyliä, että hyppää jossain välissä luokan yli.

Mitä täydennystä yläasteen matikkaan te etsitte koulun ulkopuolelta? Mikä harrastus? Upeasti olet kyllä lastasi tukenut!

Ei tarvitse ihmetellä, kun meillä on kasa syrjäytyneitä. Apua ei oikeasti saa. Saa jos on rahaa, että voi ostaa yksityisopetusta kotiin.

Pyytäessä tukiopetusta, joka olisi kaikkein tehokkainta pienryhmässä. Ei saa, vedotaan siihen, että on joku erityisopettaja joskus tunneilla mukana. Mutta ne hiljaisemmat jää sitten aina ilman apua!

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.

Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.

Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita.  Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen.  Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.

Päiväkoti opettaa suomen kieltä. Oma lapseni on nyt eskarissa. Hänelle on tehty s2 arvio eli suomi toisena kielenä. Meillä on kaksikielinen koti englanti-suomi. Lapsen ryhmässä on useita s2 lapsia. Useimmilla vastaava kahden kielen koti, mutta myös lapsia, joilla koti on yksikielinen muulla kuin suomen kielellä. s2 tarkoittaa sitä, että näille lapsille kohdennetaan enemmän suomen kielen harjoituksia. Luonnollisesti koko päiväkoti toimii suomeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Jokaisessa luokassa on useita oppilaita, joiden on vaikeaa lukea esimerkiksi puolen sivun mittaista tekstiä. He eivät ymmärrä lukemaansa, koska he eivät osaa siinä olevia sanoja. Näin siis tavallisessa maaseudun yläkoulussa.

Eräässä oppilaiden tekemässä kyselyssä esiintyivät mm sanat eines, lisä-aine, myönteinen ja silmu. Jouduin kertomaan lukuisille oppilaille, mitä nämä sanat tarkoittavat.

Aika paha. Ja tämä kehitys alkaa näkyä ja kuulua jo toimittajien jutuissa ja esimerkiksi podcasteissä. Juuri kuuntelin kun joku aivan innoissaan selitti podcastissä puun taimenista.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko lukutaidottomuus oikeasti ongelma Suomessa? En omilta kouluajoiltani muista ketään, joka ei olisi oppinut lukemaan yhtä hyvin kuin muut. Kai siinä on pakko olla jotain lukihäiriötä tai jotain vastaavaa taustalla? Yhtälailla niiltä älylaitteilta ja internetistä pitää kaikki lukea. Onko opetuksen taso laskenut 90-luvun jälkeen?

Kyse ei ole käsittääkseni siitä etteikö oppilailla olisi mekaanista lukutaitoa, mutta sisälukutaito on monilla niin huono, ettei ymmärretä lukemaansa. Myös kyky lukea ja sisäistää pitkiä tekstejä on heikentynyt, tälläkin palstalla on opettajat kertoneet miten yläasteelaisille saattaa olla jopa yksi A4 tekstiä liikaa. Suurin syy tähän huonontuneeseen tilanteeseen on varmaankin se, että vapaa-ajalla ei enää lueta. Ei lukutaito kehity jos siihen ei paneudu. Nettiartikkelit eivät myöskään välttämättä auta tässä sillä tutkitusti ihmiset lukevat netissä kevyesti silmäilemällä, ei syventyen.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu tekee sen, että helposti oppiva pääsee peruskoulun läpi helposti pienellä vaivalla. Läksyt ehtii aina tehdä koulussa.

Sitten lukiossa ei ole opittu tekemään töitä ollenkaan ja päivät ovat 8-16. Hyppy on kuin lomasaarilta Siperiaan. Peruskouluun pitäisi saada kiireellä takaisin tasokurssit.

Jos poikia halutaan matematiikan osaajiksi, niin tällä tavalla heitä saatetaan saadakin.

Yläkouluiässä suurin osa pojista menee sieltä missä aita on matalin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Tulin vasta tälle sivulle, mutta peukutus on näköjään tehty jo puolestani.

Muuten ongelma, josta keskustellaan, helpottuu nopeimmin, kun päiväkodeissa aletaan opettaa suomenkieltä.

Nykyinen syteemi, missä Suomessa syntyneet tyypit tarvitsevat halki koko koulutaipaleen tulkkia ym tukihenkilöitä selvitäkseen, on aivan kohtuuttoman kallis ja tuottaa lopuksi vain kelvottomia tutkinnon suorittaneita.  Lisäksi se on äärimmäisen epäoikeudenmukainen.  Ei ole oikein, että tämmöinen oppilas huonosta koulusta sitten selviää ns kympintyttönä ja hakeutuu niiden arvottomien papereidensa turvin huippulukioon siivuuttaen oikeasti lahjakkaat ja osaavat.

Sinusta ei ole oikein, että myös ns. huonosta koulusta voi nousta huippulukioon? Okei.

No tämä ei ole mikään nykyajan ongelma. Jo aiemmin kaupunkien kouluissa on ollut vaikeampaa saada kymppejä kuin maaseudun pikkukouluissa johtuen siitä, että opetus on eri tasoista ja oppilaita vähemmän.

Suurin häviäjä on se, joka joutuu todellista osaamistaan paremmilla papereilla hyvään lukioon ja totuus paljastuu siellä. Ne hyvät oppii missä tahansa lukiossa. Tähän olisi ratkaisuna jokin valtakunnallinen koe, jonka perusteella saisi päättötodistukseen numerot. Mutta se olisi varmaan liian kallis ratkaisu.

Meillä on jo valtakunnallinen koe, ylioppilaskoe. Nykysysteemillähän se menee niin, että joka vuosi se eniten laudatureja napsinut ylioppilas tulee jostakin pikkupaikkakunnan rupulukiosta. Kuinkahan me saisimme tämän asian korjattua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.

Tämä! Se on kiusallista, että älykkäät pärjäävät vaikka kuinka laittaa kapuloita rattaisiin.

Missä tahansa muussa sivistysmaassa nuo poimittaisiin johonkin omaan luokkaan oppimaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman äkkiä, jotta heidät saataisiin mahdollisimman pian työelämään.

Suomessa heidät pistetään väkisin viettämään 9v peruskoulussa, jonka jälkeen on istuttava lukio, jonka jälkeen pääsee aikaisintaan n. 23v yliopistosta. Ja päälle heille valitetaan kun meni koulutukseen niin jumalattoman kauan aikaa :D