Suomen koululaitos ei pysty nollaamaan lasten välisiä osaamiseroja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

No joka vuosiluokan aluksi tietysti. On sellaisiakin, joille peruskoulu on helppo vielä ysillä. Miksi näiden pitäisi kököttää 9v peruskoulussa, kun osaamistavoitteet saavutetaan aikaisemmin?

Voisihan sitä myös kerrata vain sen vaikean aineen eikä koko vuotta niinkuin ennen, jos jossain aineessa vuosi ei riittänyt tavoitteiden saavuttamiseen. Ja kun oppimiserot tasoittuvat niin eihän ne kokeet mitään haittaa.

Vai onko niissä suurin ongelma se että ne ekaluokalla osaavat eivät joudu istumaan ensimmäisiä vuosia turhan panttina tai ne joille peruskoulu on koko ajan liian helppo eivät joudu lusimaan siellä sitä 9v, kun vähempikin riittää?

Näinhän rinnakkaiskoulujärjestelmässä aikoinaan tehtiin, ylemmälle luokalle pääsi jos osasi asiat. Lapsilla saattoi olla viisikin vuotta ikäeroa. Ne hikipingot luokan kuopukset saivat todella kylmää kyytiä takapenkin isoilta korstoilta.

No niin saa nyt niiltä ihan omankokoisilta raggareiltakin. Joku saattaisi pitää ratkaisuna että ne raggarit siirretään apukouluun kaltaistensa pariin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tässähän ei mainittu että meillä on myös verokkimaiden suurin osaamisero tyttöjen ja poikien välillä.

Se ei ministerejä huoleta, että pojat tippuu osaamisessa ja syrjåäntyy.

Täällä tarjotaan ratkaisuksi tasoryhmiä. Mutta siihen aikaan kun tasoryhmät olivat käytössä, se johti nimenomaan poikien alisuoriutumiseen.

Tasoryhmä ja osaamistason selvittäminen ovat eri asiat. Tasoryhmäthän aiheuttivat sen, että osalle nousi seinä pystyyn jo varhain. Mutta jos jokainen kävisi OMASSA TAHDISSA. Eli lahjakkaat lukijat suoraan kakkosen tunneille, muut ykkösen tunneille. Kakkosvuonna uusi koe ja ne jotka lukevat 3.lk tasolla kolmosen tunneille ja ne joiden taidot ei riitä takaisin 1.lk äidinkielen tunneille. Muuten ideana edetä koko ajan oman ikäryhmän mukaan ja ei sellaista leimaavaa ryhmäjakoa kuin ennen.

Ainakin minun lapseni koululla systeemi on juuri tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Aika lapsellista kerskua tällaisella asialla. Etkö ymmärrä että häiritsit muiden opettamista.

Tiedän monta jotka ovat oppineet lukemaan 4-vuotiaana eikä heistä kukaan kersku asialla😂

En kyllä itse näe tuossa mitään kerskumista, vaan pointtina oli kertoa esimerkki siitä miten lapsi turhautuu tasapäistämisestä. Kirjoittajahan kuvasi tuntemuksiaan 7-vuotiaana, lapselle on täysin luonnollista ärsyyntyä jos pakotetaan tekemään jotain tyhmemmin kuin oma taso olisi.

Taisi vaan itseäsi harmittaa, jos sinä/lapsesi ette ole oppineet lukemaan jo pienenä, jos tuo mielestäsi joltain "kerskumiselta" tuntui. Tämähän on juuri se syy, minkä takia peruskoulussa ylläpidetään tätä tyhmää systeemiä, joka pidättelee lahjakkaampia oppilaita. Koska ollaan niin kateellista kansaa, eikä kukaan saisi erottua tai pärjätä paremmin kuin joku toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

Kai sä nyt tiedät mitä luokalle jättäminen tarkoittaa? Vai onko sekin nykykoulussa kielletty ja tuntematon asia?

Voihan lapsensa lähettää vaikka ulkomaille yksityiskouluun. Se varmasti maksaa mutta ehkäpä sieltä sitten voitte saada lapsistanne ihan Nobelistin😀

Tietysti joku lukemalla luettu akateeminen tutkinto jossa ei tarvitse älyä niin sellaisen jantteri kannattaa olla lähettämättä.

Minusta ainoat kunnioitettu akateemiset tutkinnot on DI, lääkäri ja juristi.

Jos on vielä lukiosta lyhyt matikka niin ei silloin kyllä ole kovin älykäs😀

Nykyinen oikeusministeri on kirjoittanut 6 laudaturia👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

No joka vuosiluokan aluksi tietysti. On sellaisiakin, joille peruskoulu on helppo vielä ysillä. Miksi näiden pitäisi kököttää 9v peruskoulussa, kun osaamistavoitteet saavutetaan aikaisemmin?

Voisihan sitä myös kerrata vain sen vaikean aineen eikä koko vuotta niinkuin ennen, jos jossain aineessa vuosi ei riittänyt tavoitteiden saavuttamiseen. Ja kun oppimiserot tasoittuvat niin eihän ne kokeet mitään haittaa.

Vai onko niissä suurin ongelma se että ne ekaluokalla osaavat eivät joudu istumaan ensimmäisiä vuosia turhan panttina tai ne joille peruskoulu on koko ajan liian helppo eivät joudu lusimaan siellä sitä 9v, kun vähempikin riittää?

Näinhän rinnakkaiskoulujärjestelmässä aikoinaan tehtiin, ylemmälle luokalle pääsi jos osasi asiat. Lapsilla saattoi olla viisikin vuotta ikäeroa. Ne hikipingot luokan kuopukset saivat todella kylmää kyytiä takapenkin isoilta korstoilta.

No niin saa nyt niiltä ihan omankokoisilta raggareiltakin. Joku saattaisi pitää ratkaisuna että ne raggarit siirretään apukouluun kaltaistensa pariin.

Ja sitten se nuorten lukutaidottomuus ei enää olekaan ongelma, kun heidät on siirretty apukouluun...?

En juuri nyt pääse käsiksi tilastotietoon, mutta veikkaan että vanhoina hyvinä aikoina on lukutaidottomiksi jääneitä ollut selvästi enemmän kuin nykyään. Lukivaikeuksiin esimerkiksi ei ole ollut minkäänlaista kuntoutusta.

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos yrittää parhaansa. Tylsää että se terävin kärki oppii vaikka kuinka tasapäistäisi.

Peruskoulun tasapäistäminen toimii. Terävin kärki oppii olemaan hiljaa ja lusmuilemaan.

Suomesta ei koskaan tule menestyjiä eikä Suomi tule koskaan olemaan menestyvien maiden joukossa.

Kiitos sosialismin ja peruskoulun saan pitää työni eläkeikään saakka. Nuoriso on niin osaamatonta ettei ole pelkoa että sielä etevyydellä minut töistäni syrjäytettäisiin.

Kaikki pilipali-akateemiset tutkinnot eivät vaadi älyä. Ainoastaan perslihaksia jotta jaksaa päntätä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

No joka vuosiluokan aluksi tietysti. On sellaisiakin, joille peruskoulu on helppo vielä ysillä. Miksi näiden pitäisi kököttää 9v peruskoulussa, kun osaamistavoitteet saavutetaan aikaisemmin?

Voisihan sitä myös kerrata vain sen vaikean aineen eikä koko vuotta niinkuin ennen, jos jossain aineessa vuosi ei riittänyt tavoitteiden saavuttamiseen. Ja kun oppimiserot tasoittuvat niin eihän ne kokeet mitään haittaa.

Vai onko niissä suurin ongelma se että ne ekaluokalla osaavat eivät joudu istumaan ensimmäisiä vuosia turhan panttina tai ne joille peruskoulu on koko ajan liian helppo eivät joudu lusimaan siellä sitä 9v, kun vähempikin riittää?

Näinhän rinnakkaiskoulujärjestelmässä aikoinaan tehtiin, ylemmälle luokalle pääsi jos osasi asiat. Lapsilla saattoi olla viisikin vuotta ikäeroa. Ne hikipingot luokan kuopukset saivat todella kylmää kyytiä takapenkin isoilta korstoilta.

No niin saa nyt niiltä ihan omankokoisilta raggareiltakin. Joku saattaisi pitää ratkaisuna että ne raggarit siirretään apukouluun kaltaistensa pariin.

Ja sitten se nuorten lukutaidottomuus ei enää olekaan ongelma, kun heidät on siirretty apukouluun...?

En juuri nyt pääse käsiksi tilastotietoon, mutta veikkaan että vanhoina hyvinä aikoina on lukutaidottomiksi jääneitä ollut selvästi enemmän kuin nykyään. Lukivaikeuksiin esimerkiksi ei ole ollut minkäänlaista kuntoutusta.

Väärin. Opettele lukemaan ja etsimään tietoa.

https://www.apu.fi/artikkelit/lukutaito-suomessa-heikentynyt-lapsilla-j…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Aika lapsellista kerskua tällaisella asialla. Etkö ymmärrä että häiritsit muiden opettamista.

Tiedän monta jotka ovat oppineet lukemaan 4-vuotiaana eikä heistä kukaan kersku asialla😂

En kyllä itse näe tuossa mitään kerskumista, vaan pointtina oli kertoa esimerkki siitä miten lapsi turhautuu tasapäistämisestä. Kirjoittajahan kuvasi tuntemuksiaan 7-vuotiaana, lapselle on täysin luonnollista ärsyyntyä jos pakotetaan tekemään jotain tyhmemmin kuin oma taso olisi.

Taisi vaan itseäsi harmittaa, jos sinä/lapsesi ette ole oppineet lukemaan jo pienenä, jos tuo mielestäsi joltain "kerskumiselta" tuntui. Tämähän on juuri se syy, minkä takia peruskoulussa ylläpidetään tätä tyhmää systeemiä, joka pidättelee lahjakkaampia oppilaita. Koska ollaan niin kateellista kansaa, eikä kukaan saisi erottua tai pärjätä paremmin kuin joku toinen.

Minä olen syntynyt -73 ja osasin myös lukea kouluun tullessani. Koska tavaaminen oli minustakin tylsää samoin kuin niistä kavereista, jotka myös osasivat lukea, me olimme tavaamistunnit eri luokassa lukemassa kirjoja itseksemme. Nykyisin ei varmaan saisi jättää lapsia yksin ja lopputulemana oli, että kesti kauan, että osasin tavuuttaa sanoja oikein esim. kirjoittaessa. 

Naapurin akateemisen perheen lapsi ei nähnyt taululle kun vanhemmat eivät ymmärtäneet että lapsella huono näkö.

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Mäkin olen - 92. Ja tosiaan kauheaa tuo tavaamisen opettelu kun osasi jo lukea kunnolla. Lopulta vain kiellettiin osallistumasta. Luin sitten Onnin ja Ennin iloisen aapisen läpi joka tunnilla. Ja ainakin kerran viikossa kotiin lähti vastaava valitusviesti.

Jos en ollut liian hyvä lukemaan niin olin liian hyvä laskemaan. Tein matikan tehtävätkin niin nopeasti, että sain kotitehtävätkin tunnilla valmiiksi. Ja siitä lähti AINA valituskirjelmä kotiin huijaamisen takia. Paitsi kerran sain merkinnän läksyt tekemättä, koska en ollut tehnyt niitä kotona. Siis läksyt tekemättä merkintä ennakkoon. Muistan vieläkin kun äiti huusi opettajalle puhelimessa.

Ja sitten ihmetellään miksi hermostuttaa kun oma lapsi on menossa kouluun ensi vuonna. Toivottavasti saa vähän järkevämmän opettajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

Kai sä nyt tiedät mitä luokalle jättäminen tarkoittaa? Vai onko sekin nykykoulussa kielletty ja tuntematon asia?

Kirjoittaja, jota kommentoin, kaipaili peruskouluihin tasokokeita.

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen sätitään kouluja, kun elämämkoulu- vanhemmat ei ole laittanut tikkua ristiin kotona. Korkeakoulutetut ymmärtävät lukea lapsilleen ja auttavat heitä oppimaan asioita myös kotona. Tyhmyys periytyy..

Minä en ihan osta tuota, että korkeakoulutetut vanhemmat auttaisivat lapsia oppimaan kotona, jos se tarkoittaa jotain läksyjen kanssa auttamista tai kokeisiin kuulustelemista. Itse ainakaan en ole tehnyt mitään tällaista. 

Sen sijaan olen kyllä antanut ymmärtää, että kouluasiat kannattaa hoitaa kunnolla. Ja kun aika varhain näin, että lapsi on lahjakas ja tavallisessa peruskoulussa hän tylsistyy, mietin vaihtoehtoja. Kolmannelta luokalta lapsi siirtyikin Deutsche Schuleen, missä vieraalla kielellä tapahtuva opetus toi sopivasti lisähaastetta. Opetussuunnitelmakin oli paljon laajempi kuin peruskoulussa, tietoaineita enemmän ja kotitaloutta sun muuta vähemmän. Saksan lisäksi myös englantia ja ruotsia oli todella tuhdisti. 

Kun yläasteella näytti että matematiikka sujuu ja kiinnostaa, niin siihen etsittiin sitten täydennystä koulun ulkopuolelta ja siitä tuli jonkinlainen harrastus. Lukioon hän meni sitten Päivölään, missä matematiikkaa tuli tuutin täydeltä ja lukio hoitui kahdessa vuodessa niin kuin Päivölässä on tapana. 

Tuettu on siis sillä tavalla, että on kannustettu ja etsitty mahdollisuuksia sen oman osaamisen kehittämiseen. Myös muutenkin kuin näissä matemaattisissa aineissa, on tuettu taide-, käsityö-, musiikki- ja sanataideharrastuksia, näihin kaikkiin on hankittu välineitä ja etsitty paikkoja, missä näitä opetetaan ja ohjataan. Ja on käyty paljon keskusteluja ammatinvalinnasta ja tuotu siihen aikuisen elämänkokemuksen mukaista realismia. Lapsen oman kiinnostuksen lisäksi on siis pohdittu hänen lahjakkuutta, työllistymismahdollisuuksia, kilpailutilannetta työmarkkinoilla ja myös palkkausta. 

En ollenkaan kiistä sitä, etteikö tämänkinlaisella tuella ole merkitystä. On ihan tosi iso juttu, että kotona on sellainen ilmapiiri, jossa arvostetaan koulutusta. Ja tuetaan sitä niin, että annetaan mahdollisuus harrastaa kiinnostavia asioita. Ja että annetaan nuoren lähteä lukioon, joka vie hänet pois perheen luota niin että häntä näkee lukion aikana vain joka toinen viikonloppu, kun koulusta on vapaata. Se on iso asia, ettei nuori joudu tällaisissa asioissa taistelemaan vanhempiaan vastaan. 

On ihan oikein, että mietitään, miten ne kouluun takamatkalta lähtevät saataisiin mukaan. Että heille saataisiin sellaiset taidot ja valmiudet, joilla toisen asteen opinnot sujuvat. Mutta yhtä lailla pitäisi miettiä, miten tukea näitä, jotka ovat lahjakkaita. Nämäkin ovat yhteiskunnalle tärkeä ryhmä, koska heissä on potentiaalia suuriin saavutuksiin, olipa kyse sitten tieteestä tai taiteesta tai yritysmaailmassa menestymisestä. Näistä osa turhautuu haasteiden puutteessa ja alkaa alisuoriutua. Näiden oppilaiden kohdalla se on inhimillinen tragedia, mutta myös kansakunnan tasolla siinä menee valtavat määrät resursseja haaskuuseen. Näille pitäisi jo peruskoulusta olla väyliä, jota pitkin voi opinnoissa edetä nopeammin tai mennä syvemmälle kuin opetussuunnitelmassa. Muitakin väyliä, että hyppää jossain välissä luokan yli.

Ei kaikkia akateemisia tutkintoja voi pitää samanarvoisina.

Jos on joku keskijohdon hallintoohminen niin häntä tuskin voi verrata esim ortopediin tai aivokirurgiin tai Elon Muskiin.

Moni näin luulee😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tässähän ei mainittu että meillä on myös verokkimaiden suurin osaamisero tyttöjen ja poikien välillä.

Se ei ministerejä huoleta, että pojat tippuu osaamisessa ja syrjåäntyy.

Täällä tarjotaan ratkaisuksi tasoryhmiä. Mutta siihen aikaan kun tasoryhmät olivat käytössä, se johti nimenomaan poikien alisuoriutumiseen.

Tasoryhmä ja osaamistason selvittäminen ovat eri asiat. Tasoryhmäthän aiheuttivat sen, että osalle nousi seinä pystyyn jo varhain. Mutta jos jokainen kävisi OMASSA TAHDISSA. Eli lahjakkaat lukijat suoraan kakkosen tunneille, muut ykkösen tunneille. Kakkosvuonna uusi koe ja ne jotka lukevat 3.lk tasolla kolmosen tunneille ja ne joiden taidot ei riitä takaisin 1.lk äidinkielen tunneille. Muuten ideana edetä koko ajan oman ikäryhmän mukaan ja ei sellaista leimaavaa ryhmäjakoa kuin ennen.

Ainakin minun lapseni koululla systeemi on juuri tämä.

Oikeasti? Missä näin edistyksellistä ja eritasoiset oppijat huomioon ottavaa opetusta saa? Kaikki tuttujen lapset menee edelleen sillä linjalla että lahjakkaat on riesa noin yleisesti ja lahjattomammat menee pitkin seiniä kun eivät pysy mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan vihreiden edustajan kerran panelissa sanoneen että kun rikkaiden lapset saavat vanhemmiltaan

kotona lisäopetusta koululäksyissä, he pärjäävät paremmin.

Hänen" ratkaisunsa" oli asiaan että koulun jälkeen saa jäädä kouluun lisäopetukseen jossa tietty on opettaja paikalla.

=D=D

eei herran jestas, ei voinnu kun nauraa.

Omassa nuoruudessani oli tukiopetusta tarvittaessa. Koulun jälkeen kävivät yksityiskohtaisesti läpi juttuja ja oppilas oppi. Nykyään kai sula mahdottomuus kuvitellakaan opettavansa oppilaille yhtään mitään.

Kyllä omilla lapsilla on mahdollisuus ollut, vähän toki aineesta riippuen, tukiopetukseen. Mutta kielissä, matematiikassa ja osassa reaaliaineita nyt ainakin näin on ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nousi ihan muistot mieleen omasta lapsuudesta. Olen 1992 syntynyt ja ekaluokalla opettaja lähetti vähän väliä vihaisia valituksia kotiin "reissuvihkossa", kun en ollut yhtä huono lukemaan kuin muut oppilaat.

Olin siis oppinut lukemaan isän kanssa jo 4-vuotiaana, kun isä luki minulle kirjoja joka päivä (aina oli iltasatu ja usein muutenkin. Aku Ankka luettiin sillä tavalla yhdessä, että istuin isän sylissä ja isä osoitti sormella aina sitä puhekuplaa, jota luki ääneen) ja ekaluokalle mennessä osasin lukea täysin sujuvasti. Opettaja sitten valitti vanhemmilleni vihaisena, kun en suostunut äikäntunnilla tavaamaan. :D Luettiin siis yhdessä ääneen jotain luokan kanssa ja kun minun vuoroni tuli, niin luin vain suoraan ja sujuvasti oman osuuteni. Opettaja vaati, että ei saa lukea noin vaan täytyy lukea ta-vaa-mal-la, ta-vu ker-ral-laan, kun muutkin vasta opettelivat tavaamaan. Muistan vieläkin, miten paljon turhautti ja ärsytti, kun en saanut käyttää osaamistani ja kun tuntui ihan typerältä lukea tuolla tavalla tavu kerrallaan. Ei sitä silloin 7-vuotiaana voinut käsittää, miksen saa lukea kunnolla kun kerran osaan.

Meillä on vieläkin tuo valitusvihko tallessa, ja on muuten muitakin yhtä fiksuja valituksenaiheita siellä... Ihan naurattaa kun nöin aikuisena lukee.

Mäkin olen - 92. Ja tosiaan kauheaa tuo tavaamisen opettelu kun osasi jo lukea kunnolla. Lopulta vain kiellettiin osallistumasta. Luin sitten Onnin ja Ennin iloisen aapisen läpi joka tunnilla. Ja ainakin kerran viikossa kotiin lähti vastaava valitusviesti.

Jos en ollut liian hyvä lukemaan niin olin liian hyvä laskemaan. Tein matikan tehtävätkin niin nopeasti, että sain kotitehtävätkin tunnilla valmiiksi. Ja siitä lähti AINA valituskirjelmä kotiin huijaamisen takia. Paitsi kerran sain merkinnän läksyt tekemättä, koska en ollut tehnyt niitä kotona. Siis läksyt tekemättä merkintä ennakkoon. Muistan vieläkin kun äiti huusi opettajalle puhelimessa.

Ja sitten ihmetellään miksi hermostuttaa kun oma lapsi on menossa kouluun ensi vuonna. Toivottavasti saa vähän järkevämmän opettajan.

Onnea vain opettajalle, kun on ruutitynnyri-mamma jo valmiiksi vastassa.

Kotitehtävien avulla on tarkoitus harjoitella läksyjen merkitsemistä, kirjoista huolehtimista ja kotona itsenäisesti työskentelyä. Siksi niitä ei pitäisi tehdä etukäteen. Jos on nopeampi kuin muut, saa lisätehtäviä. Omat lapseni ovat saaneet matematiikassa ylemmän luokkatason kirjat, joista he ovat saaneet itse määrätä omat kotitehtävänsä. Mutta heidänkin on pitänyt kuljettaa kirjat kotiin ja tehdä merkkaamansa läksyt.

Sama juttu tavaamisen kanssa. Sitäkin koulussa tehdään. Olen itse aikainen lukija, samoin lapseni. Kenellekään meistä ei ole ollut ongelma tavata opettajan niin pyytäessä. Ei ole tarvinnut huutaa suuntaan eikä toiseen, kun on alun perin kuunnellut, mitä milloinkin opettaja pyytää. Ja vanhempani ovat onneksi olleet kansakoulupohjalta sivistyneitä ihmisiä, jotka ovat osanneet arvostaa opettajaa ja tukea opettajan työtä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tässähän ei mainittu että meillä on myös verokkimaiden suurin osaamisero tyttöjen ja poikien välillä.

Se ei ministerejä huoleta, että pojat tippuu osaamisessa ja syrjåäntyy.

Täällä tarjotaan ratkaisuksi tasoryhmiä. Mutta siihen aikaan kun tasoryhmät olivat käytössä, se johti nimenomaan poikien alisuoriutumiseen.

Tasoryhmä ja osaamistason selvittäminen ovat eri asiat. Tasoryhmäthän aiheuttivat sen, että osalle nousi seinä pystyyn jo varhain. Mutta jos jokainen kävisi OMASSA TAHDISSA. Eli lahjakkaat lukijat suoraan kakkosen tunneille, muut ykkösen tunneille. Kakkosvuonna uusi koe ja ne jotka lukevat 3.lk tasolla kolmosen tunneille ja ne joiden taidot ei riitä takaisin 1.lk äidinkielen tunneille. Muuten ideana edetä koko ajan oman ikäryhmän mukaan ja ei sellaista leimaavaa ryhmäjakoa kuin ennen.

Ainakin minun lapseni koululla systeemi on juuri tämä.

Oikeasti? Missä näin edistyksellistä ja eritasoiset oppijat huomioon ottavaa opetusta saa? Kaikki tuttujen lapset menee edelleen sillä linjalla että lahjakkaat on riesa noin yleisesti ja lahjattomammat menee pitkin seiniä kun eivät pysy mukana.

Keskisuuressa kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilanteessa kouluun tulee koulutettujen lapsia, jotka osaavat lukea ja laskea usein jo parilla kielelläkin jo tullessaan. Samaan aikaan peruskoulusta valmistuu kouluttamattomien lapsia, joilla ei lukutaito eikä laskutaito suju riittävällä tasolla vielä yhdeksänkään luokan jälkeen. Onhan se iso gäppi. 

Tämän takia pitäisi saada ne tasokokeet kouluun. Tilanne on sekä osaaville että sille toiselle ääripäälle ihan kohtuuton. Luulisi opettajan työnkin helpottavan kun luokalla/ryhmässä olisi suunnilleen sama osaamistaso.

Pidettäisiinkö ne tasokokeet vuosittain? Ja aina luokka uusiksi?

Tosiasiahan on, että mitä pitemmälle koulutaival jatkuu, sitä enemmän varhaisiän tasoerot kaventuvat ja lapsen oman työn merkitys kasvaa.

No joka vuosiluokan aluksi tietysti. On sellaisiakin, joille peruskoulu on helppo vielä ysillä. Miksi näiden pitäisi kököttää 9v peruskoulussa, kun osaamistavoitteet saavutetaan aikaisemmin?

Voisihan sitä myös kerrata vain sen vaikean aineen eikä koko vuotta niinkuin ennen, jos jossain aineessa vuosi ei riittänyt tavoitteiden saavuttamiseen. Ja kun oppimiserot tasoittuvat niin eihän ne kokeet mitään haittaa.

Vai onko niissä suurin ongelma se että ne ekaluokalla osaavat eivät joudu istumaan ensimmäisiä vuosia turhan panttina tai ne joille peruskoulu on koko ajan liian helppo eivät joudu lusimaan siellä sitä 9v, kun vähempikin riittää?

Ongelma on nimenomaan tuo viimeinen kappale. Ja niin kauan kuin se nähdään ongelmana, Suomeen ei saada mitään innovaatioita eikä täällä pärjätä missään kuin korkeintaan keskinkertaisesti.