Mitä nykyajan sisustustrendejä et ymmärrä?
Mitä nykyajan sisustustrendejä et ymmärrä? En tarkoita nyt varsinaisesti mitään värejä, koska niitä on aina helppo tuoda lisää tai poistaa, vaa jotain vähän pysyvämpiä.
Mä en ymmärrä tätä, että miksi keittiö ei saa näyttää keittiöltä, vaan pitää näyttää siltä, että olisi vaatekaapit keittiössä.
Meillä on aina keittiön tasot täysin tyhjät kahvinkeitintä lukuunottamatta, joten en tarvitse mitään aamiaiskaappeja tai vaatekaappeja keittiööni. Keittiö saa mun mielestä näyttää keittiöltä. Rakennamme nyt uutta taloa ja astianpesukoneen haluan integroituna, mutta muuten mun mielestä keittiö saa ihan näyttää keittiöltä. Mainittakoon vielä, että olen hyvin minimalistisen ja pelkistetyn tyylin ystävä kyllä noin muuten.
Kommentit (1433)
No en tykkää nykyisestä trendisisustuksesta ollenkaan, eli musta tai beige keittiö ja paljon eri puunsävyjä sekaisin ja värikkäitä tekstiilejä. Mun mielestä ei vaan sovi, että on eri puunsävyjä samassa tilassa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on muotia viherkasvit, puun eri sävyt, beige, greige, teak senkit, rottinki, artek, lokki yms. Ei suinkaan mikään valkoisuus. Kaikki orjallisestibsomea seuraavat trendisisustajat kuvittelevat nyt olevansa todella persoonallisia luettelemalla miten heillä on ainakin viherkasveja ja puuta ja mummon kummin kaiman serkun vanha ryijy seinällä. Näin se on joka toisessa kämpässä. Pian taas muoti muuttuu, kunhan joku suosittu somemamma sen ekana keksii ja ryijyt ja rottingit lentävät varaston perälle.
Tuo minua näissä eniten häiritsee: historiattomuus. Jos historia muotia se ostetaan, ne omat sukuhuonekalut heitetty roskiin jo ajat sitten. Toinen on persoonattomuus. Persoonallisuus kopioitu somesta. Kun koti on kuitenkin ihmisten oma tila, eikö juuri siellä pitäisi näkyä oma elämä, omat arvot, omat harrastukset jne? Jos lukee ja rakastaa kirjoja olisi iso kirjahylly luonnollinen juttu oli se muotia tai ei. Jos pitää taiteesta tuon luulisi näkyvän: hyvät stereot, äänitteitä, soittimia musiinkin rakastajalla, kuvataiteen ihailijalla neutraalien sisustustaulujen sijaan omia töitä tai ostettuja/vuokrattuja teoksia seinillä. Käsityönharrastajalla omia töitä näkyvissä. Ja suvun historia, kunnostettuja esineitä mummolasta jne. Jälkiä kaikista perheenjäsenistä, ei vain äidin suosikkityylin mukainen sisustus joka huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pönttö ei voi olla pesuhuoneessa? Eikai siellä tarvitse silloin istua, jos joku on saunassa. äly hoi.
Pönttö pesuhuoneessa on ihan käytännöllinen perheasunnoissa. Tulee lisää wcitä ilman lisäneliöitä, monesti pesuhuoneessa ikkuna, voi tuulettaa tehokkaammin hajut heti pois jne.
Yksi sisustustrendi mitä en ymmärrä on on yläkaappien korvaaminen hyllyillä keittiössä ja keittiön pöytätasot jotka eivät kestä vettä. Yhtä järkevää kuin valesokkelitalojen rakentaminen 70-80 luvulla: ulkonäkö ajaa käytännöllisyyden ohi, tarkoittaa nopeaa remppatarvetta. Ei kovin kestävää kehitystä ja eikö sen nyt pitäisi olla nykyään kaikessa se tärkein kriteeri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on muotia viherkasvit, puun eri sävyt, beige, greige, teak senkit, rottinki, artek, lokki yms. Ei suinkaan mikään valkoisuus. Kaikki orjallisestibsomea seuraavat trendisisustajat kuvittelevat nyt olevansa todella persoonallisia luettelemalla miten heillä on ainakin viherkasveja ja puuta ja mummon kummin kaiman serkun vanha ryijy seinällä. Näin se on joka toisessa kämpässä. Pian taas muoti muuttuu, kunhan joku suosittu somemamma sen ekana keksii ja ryijyt ja rottingit lentävät varaston perälle.
Tuo minua näissä eniten häiritsee: historiattomuus. Jos historia muotia se ostetaan, ne omat sukuhuonekalut heitetty roskiin jo ajat sitten. Toinen on persoonattomuus. Persoonallisuus kopioitu somesta. Kun koti on kuitenkin ihmisten oma tila, eikö juuri siellä pitäisi näkyä oma elämä, omat arvot, omat harrastukset jne? Jos lukee ja rakastaa kirjoja olisi iso kirjahylly luonnollinen juttu oli se muotia tai ei. Jos pitää taiteesta tuon luulisi näkyvän: hyvät stereot, äänitteitä, soittimia musiinkin rakastajalla, kuvataiteen ihailijalla neutraalien sisustustaulujen sijaan omia töitä tai ostettuja/vuokrattuja teoksia seinillä. Käsityönharrastajalla omia töitä näkyvissä. Ja suvun historia, kunnostettuja esineitä mummolasta jne. Jälkiä kaikista perheenjäsenistä, ei vain äidin suosikkityylin mukainen sisustus joka huoneessa.
Mitä jos perheessä harrastetaan vaikkapa hiihtoa ja suunnistusta? Miten nämä pitäisi näkyä sisustuksessa? Osa soittimista myös sellaisia, että eivät välttämättä ole esillä missään näkyvästi, kuten vaikkapa poikkihuilu tai viulu. Soitan itse viulua ja paras säilytyspaikka soitinta ajatellen on ihan viulun oma kotelo.
Osa lainaa kirjat kirjastosta.
Mua ärsyttää suunnattomasti, että ne elämisen merkit ja oman persoonaan näkyminen koskee vain hyvin pientä osaa harrastuksista ja samalla sitten kaikki muut ihmiset ovat persoonattomia.
Taannoin erästä ns instakotia arvosteltiin persoonattomaksi ja kolkoksi, missä ei näkynyt asukkaiden persoona ja plaaplaa. Perheessä oli kaksi jalkapalloa harrastavaa lasta ja itseasiassa molempien huoneessa oli seinillä pelipaitoja ja julisteita ja esillä palkintoja. Eli näkyihän tuossa kodissa hyvinkin asukkaiden mieltymykset.
Meidän perhe matkustaa paljon. Lapset haluavat joka reissulta ostaa aina jääkaappimagneetin. Magneetit ovat kerättynä isoon rasiaan. Eivät ole missään näkyvillä. Sen kummemmin ei rehata pakonomaisesti mitään esineitä reissuilta kotiin, koska tavaraa kertyy muutenkin liikaa nurkkiin.
Entäs jos se harrastus keskittyy vaikkapa autotalliin? Mitä jos perheessä joku tykkää vaikkapa kasata pienoismalleja autotallissa? Korjata mopoja tai vanhoja autoja? Nykyään monella on etätyöpistekin autotallissa. Tai vaikkapa bändikämppä.
Vaellus? Pitääkö ne rinkat levittää olohuoneeseen, että kodissa on oikeanlainen henki?
jooga? Ei se joogamattokaan mikään sisustusesine ole.
On paljon harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita, joita on vaikea tai mahdoton saada näkymään kotona mitenkään erityisesti.
Musta keittiö. Yläkaappien puuttuminen keittiöstä. Ikkunaton kylpyhuone ja pahimmassa tapauksessa saunakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on muotia viherkasvit, puun eri sävyt, beige, greige, teak senkit, rottinki, artek, lokki yms. Ei suinkaan mikään valkoisuus. Kaikki orjallisestibsomea seuraavat trendisisustajat kuvittelevat nyt olevansa todella persoonallisia luettelemalla miten heillä on ainakin viherkasveja ja puuta ja mummon kummin kaiman serkun vanha ryijy seinällä. Näin se on joka toisessa kämpässä. Pian taas muoti muuttuu, kunhan joku suosittu somemamma sen ekana keksii ja ryijyt ja rottingit lentävät varaston perälle.
Tuo minua näissä eniten häiritsee: historiattomuus. Jos historia muotia se ostetaan, ne omat sukuhuonekalut heitetty roskiin jo ajat sitten. Toinen on persoonattomuus. Persoonallisuus kopioitu somesta. Kun koti on kuitenkin ihmisten oma tila, eikö juuri siellä pitäisi näkyä oma elämä, omat arvot, omat harrastukset jne? Jos lukee ja rakastaa kirjoja olisi iso kirjahylly luonnollinen juttu oli se muotia tai ei. Jos pitää taiteesta tuon luulisi näkyvän: hyvät stereot, äänitteitä, soittimia musiinkin rakastajalla, kuvataiteen ihailijalla neutraalien sisustustaulujen sijaan omia töitä tai ostettuja/vuokrattuja teoksia seinillä. Käsityönharrastajalla omia töitä näkyvissä. Ja suvun historia, kunnostettuja esineitä mummolasta jne. Jälkiä kaikista perheenjäsenistä, ei vain äidin suosikkityylin mukainen sisustus joka huoneessa.
Mistä sä tiedät onko se naapurin vanha lipasto tai kynttilänjalka suvun perintöä vai ostettu kirppikseltä? Eihän se sitä sisustusta muuta millään tavalla, vaan se koti näyttää täsmälleen samalta.
Mä en ole saanut suvultani mitään muuta kuin rahaa. Vanhemmillani on kotona paljonkin suvun ns arvoesineitä ja vanhoja huonekaluja, mutta ei ne mulle tule kuin vasta vanhempieni kuoltua.
Lainaan kirjat kirjastosta, koska ihan turhaa kuluttamista ostaa aina omat. Esillä on vaan tärkeimmät kirjat, joita on ehkä 30kpl.
Musiikkia kuuntelen urheillessa kuulokkeilla. Urheilen joka päivä. Kerrotko mulle vaikka jonkun vinkin, millä voisin tuoda juoksuharrastuksen, salitreenin ja uinnin mukaan sisustukseen?
Ei ehkä sisustustrendi, mutta kun pitkästä aikaa tarvitsin kannellisia muovisia läpinäkymättömiä säilytyslaatikoita, kooltaan jotain s35 k25 l25, niin jo on vaikea löytää! Aiemmin tällaisia on ollut hyvinkin saatavilla, nykyäänkin näitä löytyy mutta ilman kansia. Eikö ihmiset enää laita säilytyslaatikoita päällekkäin tai halua suojata sisusta pölyltä?
Ei seinämaalit ole nykyään lateksia. Suosittelen seinään täyshimmeää seinämaalia, jolla saa hienostuneen puuterimaisen pinnan. Ero puolikiiltäviin ja puoöihimmeisiinkin maaleihin on huomattava. Olen käyttänyt Harmony-maalia, mutta muitakin on.
Tapetointiin ei meikäläisen hermot riitä, se on yhtä säätämistä ja sekoilua mulle. Ihailen kyllä vanhoissa taloissa tyylikkäästi valittuja tapetteja, mutta vaihtelunhaluisena en jaksaisi tapetointirumbaa. Tykkään vaihtaa joskus seinien sävyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on muotia viherkasvit, puun eri sävyt, beige, greige, teak senkit, rottinki, artek, lokki yms. Ei suinkaan mikään valkoisuus. Kaikki orjallisestibsomea seuraavat trendisisustajat kuvittelevat nyt olevansa todella persoonallisia luettelemalla miten heillä on ainakin viherkasveja ja puuta ja mummon kummin kaiman serkun vanha ryijy seinällä. Näin se on joka toisessa kämpässä. Pian taas muoti muuttuu, kunhan joku suosittu somemamma sen ekana keksii ja ryijyt ja rottingit lentävät varaston perälle.
Tuo minua näissä eniten häiritsee: historiattomuus. Jos historia muotia se ostetaan, ne omat sukuhuonekalut heitetty roskiin jo ajat sitten. Toinen on persoonattomuus. Persoonallisuus kopioitu somesta. Kun koti on kuitenkin ihmisten oma tila, eikö juuri siellä pitäisi näkyä oma elämä, omat arvot, omat harrastukset jne? Jos lukee ja rakastaa kirjoja olisi iso kirjahylly luonnollinen juttu oli se muotia tai ei. Jos pitää taiteesta tuon luulisi näkyvän: hyvät stereot, äänitteitä, soittimia musiinkin rakastajalla, kuvataiteen ihailijalla neutraalien sisustustaulujen sijaan omia töitä tai ostettuja/vuokrattuja teoksia seinillä. Käsityönharrastajalla omia töitä näkyvissä. Ja suvun historia, kunnostettuja esineitä mummolasta jne. Jälkiä kaikista perheenjäsenistä, ei vain äidin suosikkityylin mukainen sisustus joka huoneessa.
Mitkä sukuhuonekalut? :D Ainoat huonekalut, jonka olen vanhemmiltani saanut ovat 30 vuotta vanha Lundian kirjahylly ja äitini vanha kapiokirstu. Ei siinä paljoa kerroksellisuutta sisustukseen saa.
Maalarimestaritar kirjoitti:
Ei seinämaalit ole nykyään lateksia. Suosittelen seinään täyshimmeää seinämaalia, jolla saa hienostuneen puuterimaisen pinnan. Ero puolikiiltäviin ja puoöihimmeisiinkin maaleihin on huomattava. Olen käyttänyt Harmony-maalia, mutta muitakin on.
Tapetointiin ei meikäläisen hermot riitä, se on yhtä säätämistä ja sekoilua mulle. Ihailen kyllä vanhoissa taloissa tyylikkäästi valittuja tapetteja, mutta vaihtelunhaluisena en jaksaisi tapetointirumbaa. Tykkään vaihtaa joskus seinien sävyjä.
Tapetointi on kivaa! Minusta siinä ei mene sen kauempaa kuin huoneen maalauksessakaan, kun yleensä pitää sen pari kerrosta maalata kuitenkin.
Sitä kun nainen on muualla kuin keittiössä. Sehän kuuluu keittiön perusvarustukseen.
Maalarimestaritar kirjoitti:
Ei seinämaalit ole nykyään lateksia. Suosittelen seinään täyshimmeää seinämaalia, jolla saa hienostuneen puuterimaisen pinnan. Ero puolikiiltäviin ja puoöihimmeisiinkin maaleihin on huomattava. Olen käyttänyt Harmony-maalia, mutta muitakin on.
Tapetointiin ei meikäläisen hermot riitä, se on yhtä säätämistä ja sekoilua mulle. Ihailen kyllä vanhoissa taloissa tyylikkäästi valittuja tapetteja, mutta vaihtelunhaluisena en jaksaisi tapetointirumbaa. Tykkään vaihtaa joskus seinien sävyjä.
Tapetointi on kyllä paljon helpompaa ja siistimpää, kuin maalaaminen. Toki tapetti on usein paljon kalliimpi vaihtoehto, joten hintaa ajatellen maalaamalla saa edullisemmin uuden pinnan.
Aamiaiskaappi on kyllä turhakkeiden turhake. En laittaisi enää. Toinen virhe oli laittaa liesi saarekkeeseen.
Maalia meillä on tapetin sijaan siksi, että en ole mikään sisustaja ja en oikein osannut valita tapetteja. Maali on helppo.
15-20cm pituinen kappa esim. Keittiön ikkunassa, jää vain alaston ikkuna ja karmit näkyviin, juu on avaraa.
Kun kirjahylly ja sen sadat kirjat konmarinoitiin kierrätykseen. Ai niin, en konmarinoinutkaan!
Verhottomuus
En ole runsaiden verhojen ystävä, mutta minusta täysi verhottomuus on kuin ripsetön silmä. Verhojen tehtävä on muuttaa seinässä oleva lasitettu aukko osaksi kotia. Silti haluan nähdä ikkunasta esteettä ulos ja mielelläni kauas.
Kaikki persoonattomia uusia huonekaluja ja ideat kaapattu toisilta vastaavilta instasta= kaikki näyttää toistensa kopioilta. Ei mitään yritystä tai persoonallisuutta ja vain yhtä tyylisuuntaa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kodista vaikkapa Rikkaissa ja Rahattomissa esiintynyt Ritan ja Akin koti. On ehdottomasti vain huono kun insta näyttää vain samanlaisia koteja, joita on jo valmiiksi klikkaillut. Aika kapea kuva tulee tätäkin kautta sistustamisen maailmasta.
Suosittelen perintöhuonekaluja ja esim Tori.fi palvelua, josta saa edullisesti vähän muutakin ilmettä. Kierrätetty on ihan aidosti usein kauniimpi kuin uusi.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen keskustelu. Pakko näin keittiösuunnittelijana vastata. Yleensä valkoinen keittiö vaan on se, joka kestää aikaa. Sinänsä nuo pomppuovet ovat hyvä vaihtoehto, koska niihin voi laittaa myöhemmin vetimet, jos kaipaa ilmeen muutosta.
Valkoinen keittiö on kyllä selvästi pitkäikäisin, eli ihmiset jaksavat katsella valkoista keittiötään kauan. Sileä oviomalli on kyllä ajaton, koska se ei sido itseään niin vahvasti mihinkään aikakauteen ja moni haluaa sen sileän ovin juuri siksi, että on helppo puhdistaa.Yleensä värillisiä keittiöitä remontoidaan aikaisemmin. Eli ne keittiöt, jotka ovat 5-20v vanhoja ja kaivataan jo remonttia ovat usein värillisiä ja ne halutaan vaihtaa valkoisiin.
Nyt on itseasiassa ensimmäinen remonttia kaipaava mustan keittiön omistaja tullut vastaan
Miten ihmeessä valkoiset keittiöt voitaisiin jo nyt todistaa ajattomiksi tai aikaa hyvin kestäviksi, kun eihän niitä ole edes ollut kuin n. 20 vuotta? Ei sitä vielä voi tietää. Ajaton on jokin sellainen, joka on ollut pidetty niin monena eri aikana, että sitä ei voi nimetä minkään tietyn vuosikymmenen tai sukupolven ominaiseksi piirteeksi tai asiaksi. Täysvalkoinen keittiö elää nyt vasta sitä ensimmäistä sukupolveaan. Palataan asiaan joskus 2060-luvulla.
Kannattaa muuten joskus lueskella vanhoja sisustuslehtiä eri vuosikymmeniltä, jos siihen on mahdollisuus. Niistä näkee hyvin sen, että käytännössä kaikki uudet tyylit julistetaan nopeasti ajattomiksi. Sitten ne alkavat näyttää tunkkaisilta ja seuraava uusi juttu on taas se raikas ja ajaton.
Mitä tulee keittiöiden uusimiseen, niin tietenkään tavalliset ei-sisustusintoilijakuluttajat ei uusi alle 20 v. vanhoja, vielä toimivia, keittiöitä. Ne jotka uusii usein on niitä jotka kaipaavat vaihtelua usein ja haluavat dramaattisia muutoksia.
Keittiö olohuoneen nurkassa seinustalla. Ei edes saareketta. Liian vähän laskutilaa ja näyttää rumalle.
Liika värien käyttö