Lue keskustelun säännöt.
Mitä nykyajan sisustustrendejä et ymmärrä?
Mitä nykyajan sisustustrendejä et ymmärrä? En tarkoita nyt varsinaisesti mitään värejä, koska niitä on aina helppo tuoda lisää tai poistaa, vaa jotain vähän pysyvämpiä.
Mä en ymmärrä tätä, että miksi keittiö ei saa näyttää keittiöltä, vaan pitää näyttää siltä, että olisi vaatekaapit keittiössä.
Meillä on aina keittiön tasot täysin tyhjät kahvinkeitintä lukuunottamatta, joten en tarvitse mitään aamiaiskaappeja tai vaatekaappeja keittiööni. Keittiö saa mun mielestä näyttää keittiöltä. Rakennamme nyt uutta taloa ja astianpesukoneen haluan integroituna, mutta muuten mun mielestä keittiö saa ihan näyttää keittiöltä. Mainittakoon vielä, että olen hyvin minimalistisen ja pelkistetyn tyylin ystävä kyllä noin muuten.
Kommentit (1433)
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaaleita koteja saa arvostella mielin määrin, mutta värikkäitä ei? Tämän huomaa kaikkialla. Auta armias jos arvostelet, että jollain on värien sekamelskaa, "en voisi asua noin värikkäässä kodissa", liian punaista, liian kukkaiset verhot jne niin samantien saat virtuaalisen puukoniskun. Erona vaan se, että vaaleiden kotien asujat eivät yleensä arvostele muiden koteja samalla tavalla mitä näiden värioksennuksien seassa asuvat.
Tuntuu, että vaaleita koteja sanotaan aina sairaaloiksi tms. ja niissä asujia persoonattomiksi sopuleiksi, joilla ei ole mitään omaa makua ja jotka vain kopioivat sisustuksensa jostain. Minun kotini on vaalea ihan vain siitä syystä, että pidän enemmän vaaleasta ja harmonisesta ympäristöstä. En halua keltaista sohvaa ja punaisia verhoja. Miten muuten nuo värikkäät jutut olisivat sen enempää persoonallisia kuin vaaleatkaan? Ihan yhtä lailla nekin voivat olla kopioituja. Vai onko se kaikissa mahdollisissa väreissä loistava koti sitten sellaista parempaa kopioimista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ammatiltani sisustusarkkitehti ja suunnittelen paljon etenkin uudiskohteita, mutta myös remonttikohteita ja jonkin verran julkisia tiloja.
Värit eivät ole vain värejä joista tykätään tai ei tykätä. Väreissä kannattaa ottaa huomioon omien mieltymysten lisäksi myös se tila kokonaisuutena. Joskus se valkoinen keittiö on ehdottomasti paras valinta ja joskus vaikkapa oliivinvihreä keittiö on paras. Toisiin tiloihin sopii parhaiten värikäs ja voimakas tapetti ja toiseen hyvin neutraali.
Musta keittiö on haastava. Musta keittiö vaatii ympärilleen aivan valtavasti tilaa ja paljon valoa. Moni rakentaja valitsee sen mustan keittiön vain ollakseen trendikäs ja koska monella muullakin on.
Keittiö joissa valtaosa toiminnoista on ovien takana on todella epäkäytännöllinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaaleita koteja saa arvostella mielin määrin, mutta värikkäitä ei? Tämän huomaa kaikkialla. Auta armias jos arvostelet, että jollain on värien sekamelskaa, "en voisi asua noin värikkäässä kodissa", liian punaista, liian kukkaiset verhot jne niin samantien saat virtuaalisen puukoniskun. Erona vaan se, että vaaleiden kotien asujat eivät yleensä arvostele muiden koteja samalla tavalla mitä näiden värioksennuksien seassa asuvat.
Kyllähän niitä on vauvalla paljonkin arvosteltu ja itsekin juuri teit sen viestisi lopussa. Viimeisin väittämäsi ei siis pidä ollenkaan paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaleat kodit yhdistetään usein siisteyteen ja hyvään elämänhallintaan. Vaaleissa kodeissa oletetaan asuvan hyvätuloisia ja menestyviä ihmisiä ja etenkin jos siellä sisustuksessa näkyy jotain tunnettuja statussymboleita, kuten Artekin tuotteita, lokkivalaisin, marimekon tekstiileitä, Hakolan tai Adean sohva jne. Herättää kateuden tunteita.
Asun vuokralla kaksiossa, jossa on keittiö alkuperäinen, eli vuodelta-84.
Statussymboleita
Mitä helevettiä?
Mä oon maksanu lokki-valaisimesta 25e ja asunnossa on useita artekin huonekaluja jotka olen ostanut pikkurahalla kirpparilta ja osan olen saanut ilmaiseksi. On ritiläpenkkiä, 60-jakkaraa, 65-jakkaraa, seinähyllyä ja pöytää. Kierrätyskeskuksesta 50e ostettu 60-luvun tanskalainen nahkasohva jne.
Pikkurahalla sisustettu tyylikäs, ajaton koti.
Statussymboleita... mulle ne on ajattomia, kauniita, hyvin muotoiltuja klassikoita.
No tuo kyllä todellakin herättää kateutta, jos on oikeasti löytänyt pikkurahalla kämpän täyteen design-aarteita. Nykyään kun rikkinäisestäkin Artekin tuolista pyydetään +100 euroa...
Kaiken maailman sisustuskauppoja on syntynyt kuin sieniä sateella.Halpaa roaskaa ,pajon ihmisiä.Mutta kun menee koteihin on kaikki kliinisen puhdasta, ei tavaran tavaraa näy. Mihin kaikki ostoket sullotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mikään sisustaja ja en edes tiedä mikä on muotia. Rakensimme kotimme vuonna 2000 ja käytimme apunamme sisustussuunnittelijaa ja halusimme mahdollisimman kestäviä valintoja. En mä nyt hyvänen aika siitä huolimatta jaksa vuodesta toiseen katsella tismalleen samanlaista sisustusta. Lasten varttuessa on ballerinatapetit vaihtuneet koululaisen huoneen tapeteiksi ja se pikkutaaperolle hankittu pöytäryhmä ei palvele enää koululaista. Eipä pinnasänkykään juuri kolmea vuotta kauempaa mene ja teinit tuskin haluavat autoratamattoa huoneeseensa.
Ostettiin silloin -00 valtavan suuri kulmasohvan rotisko ja kyllähän se edelleen varmasti kunnossa olisi ja olikin hyvä valinta pikkulapsiperheessä. Nyt ostin kaksi lepotuolia ja siron sohvan ja olohuone on ihanan avara ja valoisa.
Keittiön kivitaso meni meillä ihan oikeasti pilalle ja se oli pakko vaihtaa uuteen. Päiväpeitot kuluu vuosien aikana ja nekin on joskus pakko uusia.
Eteinen on ollut pakko maalata muutamaan kertaan jo ihan oikeista syistä.
Pyökinvärinen ruokailuryhmä oli tähän taloomme aivan liian pieni, mutta se tuotiin tänne vanhasta kodista, koska siinä hetkessä emme halunneet uusia sitä rahan takia ja myöskään siksi, että lapset olivat pieniä ja kulumisen jälkiä tulisi varmasti. Ostettiin uusi pöytä myöhemmin.
Eli kyllä se sisustus vaan muuttuu ajan kanssa väkisinkin. Enkä mä tiedä ketään, kuka haluaa katsella samoja verhoja 30v.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Kaiken maailman sisustuskauppoja on syntynyt kuin sieniä sateella.Halpaa roaskaa ,pajon ihmisiä.Mutta kun menee koteihin on kaikki kliinisen puhdasta, ei tavaran tavaraa näy. Mihin kaikki ostoket sullotaan.
Mä en ole nähnyt tuollaisia kliinisiä mimimalistisia koteja muualla kuin somessa. Oikeassa elämässä ihmisten kodit on täynnä roinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Kaiken maailman sisustuskauppoja on syntynyt kuin sieniä sateella.Halpaa roaskaa ,pajon ihmisiä.Mutta kun menee koteihin on kaikki kliinisen puhdasta, ei tavaran tavaraa näy. Mihin kaikki ostoket sullotaan.
Mä en ole nähnyt tuollaisia kliinisiä mimimalistisia koteja muualla kuin somessa. Oikeassa elämässä ihmisten kodit on täynnä roinaa.
Asun Ruotsissa. Täällä on niin tasan järjestys eikä tavaran tavaraa saa näkyä missään. Yksi designattu hedelmävati voi olla.
Itse keräilijä.Nautin kauniista koriste esineistä jotka olen vuosien aikana hankkinut huutokaupoista ym.
Art Decoa ja 50 luvun porsliinia.
Vierailija kirjoitti:
En ole mikään sisustaja ja en edes tiedä mikä on muotia. Rakensimme kotimme vuonna 2000 ja käytimme apunamme sisustussuunnittelijaa ja halusimme mahdollisimman kestäviä valintoja. En mä nyt hyvänen aika siitä huolimatta jaksa vuodesta toiseen katsella tismalleen samanlaista sisustusta. Lasten varttuessa on ballerinatapetit vaihtuneet koululaisen huoneen tapeteiksi ja se pikkutaaperolle hankittu pöytäryhmä ei palvele enää koululaista. Eipä pinnasänkykään juuri kolmea vuotta kauempaa mene ja teinit tuskin haluavat autoratamattoa huoneeseensa.
Ostettiin silloin -00 valtavan suuri kulmasohvan rotisko ja kyllähän se edelleen varmasti kunnossa olisi ja olikin hyvä valinta pikkulapsiperheessä. Nyt ostin kaksi lepotuolia ja siron sohvan ja olohuone on ihanan avara ja valoisa.
Keittiön kivitaso meni meillä ihan oikeasti pilalle ja se oli pakko vaihtaa uuteen. Päiväpeitot kuluu vuosien aikana ja nekin on joskus pakko uusia.
Eteinen on ollut pakko maalata muutamaan kertaan jo ihan oikeista syistä.
Pyökinvärinen ruokailuryhmä oli tähän taloomme aivan liian pieni, mutta se tuotiin tänne vanhasta kodista, koska siinä hetkessä emme halunneet uusia sitä rahan takia ja myöskään siksi, että lapset olivat pieniä ja kulumisen jälkiä tulisi varmasti. Ostettiin uusi pöytä myöhemmin.Eli kyllä se sisustus vaan muuttuu ajan kanssa väkisinkin. Enkä mä tiedä ketään, kuka haluaa katsella samoja verhoja 30v.
No just näin. Kyllähän se koti oikeasti kuluukin vuosikymmenten saatossa, varsinkin jos asukkaana on muitakin kuin siististi eläviä aikuisia. Ehkä kaikkia ei haittaa kuluneet ja nuhjuiset pinnat ja tekstiilit, tai sille itse aiheutetulle kulumalle sokeutuu? Näkeehän noita edelleenkin, että on 30-40 vuotta vanha talo alkuperäisasussaan. Todellisuudessa jo 20 vuotiaista suurin osa kaipaa jo ainakin joidenkin pintojen päivitystä kun on lattiassa pahoja naarmuja, seinät maalin tarpeessa ja keittiössäkin kulumaa alkaa jo olla, kylppärikin alkaa jo joissain tapauksissa näyttää huonolle. On tullut käytyä kymmenissä talonäytöissä viime parina vuotena, niin aika paljon on tullut niitä ihan tavallisia koteja nähtyä. Harvassa on ne, jotka olisivat siistissä ja hyvässä kunnossa jos ei ole remppaa tehty missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaleat kodit yhdistetään usein siisteyteen ja hyvään elämänhallintaan. Vaaleissa kodeissa oletetaan asuvan hyvätuloisia ja menestyviä ihmisiä ja etenkin jos siellä sisustuksessa näkyy jotain tunnettuja statussymboleita, kuten Artekin tuotteita, lokkivalaisin, marimekon tekstiileitä, Hakolan tai Adean sohva jne. Herättää kateuden tunteita.
Asun vuokralla kaksiossa, jossa on keittiö alkuperäinen, eli vuodelta-84.
Statussymboleita
Mitä helevettiä?
Mä oon maksanu lokki-valaisimesta 25e ja asunnossa on useita artekin huonekaluja jotka olen ostanut pikkurahalla kirpparilta ja osan olen saanut ilmaiseksi. On ritiläpenkkiä, 60-jakkaraa, 65-jakkaraa, seinähyllyä ja pöytää. Kierrätyskeskuksesta 50e ostettu 60-luvun tanskalainen nahkasohva jne.
Pikkurahalla sisustettu tyylikäs, ajaton koti.
Statussymboleita... mulle ne on ajattomia, kauniita, hyvin muotoiltuja klassikoita.
No tuo kyllä todellakin herättää kateutta, jos on oikeasti löytänyt pikkurahalla kämpän täyteen design-aarteita. Nykyään kun rikkinäisestäkin Artekin tuolista pyydetään +100 euroa...
Roskalavoillahan näitä on yllinkyllin kun kouluja ja päiväkoteja lakkautetaan. Itse kaivoin parisen vuotta sitten tapiovaaran Pirkka-pöydän ja 4 tuolia päiväkodin roskalavalta.
Kulunut oli, mutta teak-vahalla ja mustalla maalilla tuli lähes uudenveroisiksi.
Samalla reissulla tuli mukaan myös tapiovaaran domuksia 2kpl ja fanetteja 3kpl.
Hyvät tuli niistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä sisustustrendejä ylipäätään! Siis miksi ihmeessä joku jossain päättää, että tämä matto on nyt kuuminta hottia ja sitten kaikki haluaa sen? Miksi ihmiset ei tee kodeistaan sellaisia, mistä itse oikeasti tykkää? Hulluinta on, kun tuttavani oli nähnyt kivat verhot kaupassa alessa, muttei viitsinyt niitä ostaa kun ne on menneet jo pois muodista! Jos niistä itse tykkää, haittaako se jos ne ei ole muodissa? En käsitä.
Vanhat, kunnostamattomat, likaiset jne. huonekalut...käytössä sellaisenaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä näitä 50-60 luvun designklassikoita saa halvalla kun pitää silmänsä auki.
Aikoinaan ovat olleet ihan kaikkien budjetille sopivia ihan tavallisia huonekaluja ja valaisimia. Silloin niitä on ollut vähän kaikilla. Eero Aarnion pallotuolejakin tuli lapsuudessa nähtyä monenkin olohuoneessa. Nykyään sama tuoli maksaa uutena 7000 euroa.
Itse ostin yhdeltä mummolta pihakirppikseltä pakettiautollisen 60-luvun kalusteita kun möi niitä pois. Maksoin jopa ylimääräistä kun möi niin halvalla.
Kilta-tuoleja löytyy myös useasti lavoilta. Semmonen oli kellopeliappelsiinissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaleat kodit yhdistetään usein siisteyteen ja hyvään elämänhallintaan. Vaaleissa kodeissa oletetaan asuvan hyvätuloisia ja menestyviä ihmisiä ja etenkin jos siellä sisustuksessa näkyy jotain tunnettuja statussymboleita, kuten Artekin tuotteita, lokkivalaisin, marimekon tekstiileitä, Hakolan tai Adean sohva jne. Herättää kateuden tunteita.
Asun vuokralla kaksiossa, jossa on keittiö alkuperäinen, eli vuodelta-84.
Statussymboleita
Mitä helevettiä?
Mä oon maksanu lokki-valaisimesta 25e ja asunnossa on useita artekin huonekaluja jotka olen ostanut pikkurahalla kirpparilta ja osan olen saanut ilmaiseksi. On ritiläpenkkiä, 60-jakkaraa, 65-jakkaraa, seinähyllyä ja pöytää. Kierrätyskeskuksesta 50e ostettu 60-luvun tanskalainen nahkasohva jne.
Pikkurahalla sisustettu tyylikäs, ajaton koti.
Statussymboleita... mulle ne on ajattomia, kauniita, hyvin muotoiltuja klassikoita.
No tuo kyllä todellakin herättää kateutta, jos on oikeasti löytänyt pikkurahalla kämpän täyteen design-aarteita. Nykyään kun rikkinäisestäkin Artekin tuolista pyydetään +100 euroa...
Roskalavoillahan näitä on yllinkyllin kun kouluja ja päiväkoteja lakkautetaan. Itse kaivoin parisen vuotta sitten tapiovaaran Pirkka-pöydän ja 4 tuolia päiväkodin roskalavalta.
Kulunut oli, mutta teak-vahalla ja mustalla maalilla tuli lähes uudenveroisiksi.
Samalla reissulla tuli mukaan myös tapiovaaran domuksia 2kpl ja fanetteja 3kpl.
Hyvät tuli niistäkin.
Ei kyllä täällä päin ole päiväkodeissa tuommoisia, eikä roskalavoilta saa mennä ottamaankaan. Kaikki vähänkään arvokas myydään huutokaupalla ja hinnat nousee, yritettiin hetki sitten ostaa paikallisen verotoimiston vanhoja boknäsejä mutta hinnat nousi ihan huimiksi. Onnea teille jotka niitä löytöjä tekee!
Vierailija kirjoitti:
En ole mikään sisustaja ja en edes tiedä mikä on muotia. Rakensimme kotimme vuonna 2000 ja käytimme apunamme sisustussuunnittelijaa ja halusimme mahdollisimman kestäviä valintoja. En mä nyt hyvänen aika siitä huolimatta jaksa vuodesta toiseen katsella tismalleen samanlaista sisustusta. Lasten varttuessa on ballerinatapetit vaihtuneet koululaisen huoneen tapeteiksi ja se pikkutaaperolle hankittu pöytäryhmä ei palvele enää koululaista. Eipä pinnasänkykään juuri kolmea vuotta kauempaa mene ja teinit tuskin haluavat autoratamattoa huoneeseensa.
Ostettiin silloin -00 valtavan suuri kulmasohvan rotisko ja kyllähän se edelleen varmasti kunnossa olisi ja olikin hyvä valinta pikkulapsiperheessä. Nyt ostin kaksi lepotuolia ja siron sohvan ja olohuone on ihanan avara ja valoisa.
Keittiön kivitaso meni meillä ihan oikeasti pilalle ja se oli pakko vaihtaa uuteen. Päiväpeitot kuluu vuosien aikana ja nekin on joskus pakko uusia.
Eteinen on ollut pakko maalata muutamaan kertaan jo ihan oikeista syistä.
Pyökinvärinen ruokailuryhmä oli tähän taloomme aivan liian pieni, mutta se tuotiin tänne vanhasta kodista, koska siinä hetkessä emme halunneet uusia sitä rahan takia ja myöskään siksi, että lapset olivat pieniä ja kulumisen jälkiä tulisi varmasti. Ostettiin uusi pöytä myöhemmin.Eli kyllä se sisustus vaan muuttuu ajan kanssa väkisinkin. Enkä mä tiedä ketään, kuka haluaa katsella samoja verhoja 30v.
Anopilla on ollut samat verhot keittiössä ainakin jostain 80-l alkupuolelta😄
Lundia-hyllyjä olen itse saanut ilmaiseksi erinäisistä virastoista kun ovat uusineet kalusteitaan.
Roskalavoilta siis. Olen aina käynyt kysymässä saako ottaa ja aina on ollut vastaus että tietenkin tai ota pois vaan ja vie kavereille kans.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaleat kodit yhdistetään usein siisteyteen ja hyvään elämänhallintaan. Vaaleissa kodeissa oletetaan asuvan hyvätuloisia ja menestyviä ihmisiä ja etenkin jos siellä sisustuksessa näkyy jotain tunnettuja statussymboleita, kuten Artekin tuotteita, lokkivalaisin, marimekon tekstiileitä, Hakolan tai Adean sohva jne. Herättää kateuden tunteita.
Asun vuokralla kaksiossa, jossa on keittiö alkuperäinen, eli vuodelta-84.
Statussymboleita
Mitä helevettiä?
Mä oon maksanu lokki-valaisimesta 25e ja asunnossa on useita artekin huonekaluja jotka olen ostanut pikkurahalla kirpparilta ja osan olen saanut ilmaiseksi. On ritiläpenkkiä, 60-jakkaraa, 65-jakkaraa, seinähyllyä ja pöytää. Kierrätyskeskuksesta 50e ostettu 60-luvun tanskalainen nahkasohva jne.
Pikkurahalla sisustettu tyylikäs, ajaton koti.
Statussymboleita... mulle ne on ajattomia, kauniita, hyvin muotoiltuja klassikoita.
No tuo kyllä todellakin herättää kateutta, jos on oikeasti löytänyt pikkurahalla kämpän täyteen design-aarteita. Nykyään kun rikkinäisestäkin Artekin tuolista pyydetään +100 euroa...
Roskalavoillahan näitä on yllinkyllin kun kouluja ja päiväkoteja lakkautetaan. Itse kaivoin parisen vuotta sitten tapiovaaran Pirkka-pöydän ja 4 tuolia päiväkodin roskalavalta.
Kulunut oli, mutta teak-vahalla ja mustalla maalilla tuli lähes uudenveroisiksi.
Samalla reissulla tuli mukaan myös tapiovaaran domuksia 2kpl ja fanetteja 3kpl.
Hyvät tuli niistäkin.
Jos niitä olisi yllinkyllin saatavilla ilmaiseksi/halvalla niin tuskin niistä silloin maksettaisiin satoja euroja huonokuntoisenakin. Kyllä ne halvat löydöt vaatii ahkeraa etsimistä ja hyvää tuuria.
Mä komppaan teitä. Meillä lapsi on jo teini. Huoneessa on 80cm leveä sänky, kirjahylly ja työpiste, sekä kiinteät vaatekaapit. Mitään muuta ei enää huoneeseen mahdu ja yksi vaatekaapin ovi ei mahdu kunnolla auki, koska törmää kirjahyllyyn. Työpöydän on oltava iso, koska pitää mahtua tietokone ja kunnolla läksykirjat. saati jos haluaa vaikka maalata tai piirtää. Neliöitä huoneessa on muistaakseni 10.