Lue keskustelun säännöt.
Erittäin vahva kemia kahden ihmisen välillä. Oletteko kokeneet?
Eli oletteko koskaan kokeneet todella voimakasta kemiaa jonkun kanssa silloin kun sitä "ei olisi sallittua" tuntea?
Itselleni kävi kerran näin, että menimme mieheni kanssa erääseen tapaamiseen. Tämä mies, jonka tapasimme oli ihan komea, mutta ei mikään mieletön komistus. Heti ensimmäisistä hetkistä lähtien tunsin aivan valtavaa vetovoimaa häntä kohtaan ja tunsin ja uskon, että tunne oli molemminpuolinen. Jossain vaiheessa mieheni joutui poistumaan hetkeksi paikalta ja jäimme tämän miehen kanssa kahdestaan. Ilmaa olisi voinut leikata, niin tiheä tunnelma oli. Koko tapaamisen ajan minulla oli hymy huulilla ja loppua kohden nauroin ihan liikaa, en vain voinut itselleni mitään. Kun lähdimme kotiin mieheni kysyi miksi nauroin koko ajan. Sanoin vain, että olin niin innoissaan asiata (jonka takia tapaamisessa kävimme). Ihmettelen suuresti, ettei mieheni ymmärtänyt mistä oli kysymys, niin ilmiselvää se oli. Mutta huh huh! Sellainen kokemus, että muistan varmasti loppu elämäni! Sen jälkeen olin niin täynnä latautunutta seksuaalista energiaa, etten ole varmaan koskaan sitä ennen tai sen jälkeen ollut.
Kommentit (483)
Olen. Tunnistin mieheni sillä sekunnilla, kun näin hänet tässä kierrossa ensi kertaa; tiesin heti täysin intuitiivisesti, että kuulumme toisillemme. Mieheni koki täsmälleen samoin.
Ollaan oltu yhdessä nyt lähes 30 vuotta - tässä inkarnaatiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä.En lähde suhteeseen jos ei Heti ole yhteistä kemiaa.
Mitä isompi kemia sitä vaarallisempi suhde ja isompi pudotus ja romahdus kun kaikki hajoaa.
Liika kemia -> liikaa intohimoa -> katastrofi.
Muutaman kerran elämässäni. Tässä meni joku 13 vuotta edellisestä kunnes aloitin uudessa työssä ja tapasin kymmeniä tyyppejä, yhden kohdalla maailma pysähtyi ja kaikki oli kuin hidastetusta kuvasta- jotenkin hänkin jäi paikalleen katsomaan silmiin liian kauaksi. Jännä tunne, eikä sillä mitää tehdä, itse naimisissa ja hän avoliitossa. Mutta joka on kokenut tietää sen tunteen, millä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Lienee joku jostain edellisestä elämästä. Samantyyppinen random tilanne oli 13 vuotta sitten, vieläkin muistelen lämmöllä sitä kohtaamista.
Sitten on erikseen tälläiset seksuaalista kemiaa kohtaamiset.
Kyllä noin voida käydä. Katsot jotain ja olet samalla aaltopituudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on sitä, että tunnistat toisen. Tiedät tuntevasi sen.
Muistan ikuisesti pitäväni kättä erään saksalaimiehen kädessä. Tunsin miehen kädestä nousevan lämmön mun kroppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Olen tuntenut erään ihmisen kymmeniä vuosia, ja edelleen kemia on jotain käsittämätöntä. Olen kaikin tavoin yrittänyt pitää kohtaamiset ja yhteydenotot häneen minimissä, mutta silti näen tästä ihmisestä toistuvasti romanttisia ja/tai eroottisia unia, ja hänen naamansa saattaa pompahtaa mieleeni ihan yllättäen ja pyytämättä esimerkiksi orgasmin hetkellä. Vaikka emme ole kasvotusten edes tavanneet moneen vuoteen! Tosin ennenkin tapaamisissa on ollut vuosien taukoja, ja joka kerta perhoset lepattaa vatsassa kuin teinillä, kun tähän ihmiseen törmään. Ja ikävä kyllä ihan täysin ei ole mahdollista välejä katkaista.
Meistä ei koskaan voi tulla mitään, joten kunpa vain voisin jotenkin laimentaa sen kemian. On oikeasti tosi kiusallista vuodesta toiseen reagoida näin "väärään" ihmiseen.
Olen kokenut montakin kertaa huikeaa kemiaa mutta harmi vain ettei tunne ole ollut molemminpuolinen
~Kuollut sielu~
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kemia= mun tarvii valehdella jotenkin paremmankuuloiseksi että panettaa.
Tää on totta vaikka kuulostaa karulta. Enkä ole edes pinnallinen ihminen. Monesti "kemia" on molemminpuolista seksuaalista kiinnostusta. Kaikki huonot avioliitot ovat alkaneet kemiasta, eli intohimosta. Ne merkitykselliset kohtaamiset, joista ei tullut mitään, ja joita muistellaan vielä vuosien jälkeen kaiholla, olisivat todennäköisesti latistuneet intohimon laannuttua, jos suhde olisi jatkunut ja arkistunut.
Toki kemiaa voi olla myös platonisesti. Sellaista ihmissuhdetta kutsutaan ystävyydeksi.
No tämähän se olisi. On kyllä surullista lukea näitä juttuja
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran elämässäni. Tässä meni joku 13 vuotta edellisestä kunnes aloitin uudessa työssä ja tapasin kymmeniä tyyppejä, yhden kohdalla maailma pysähtyi ja kaikki oli kuin hidastetusta kuvasta- jotenkin hänkin jäi paikalleen katsomaan silmiin liian kauaksi. Jännä tunne, eikä sillä mitää tehdä, itse naimisissa ja hän avoliitossa. Mutta joka on kokenut tietää sen tunteen, millä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Lienee joku jostain edellisestä elämästä. Samantyyppinen random tilanne oli 13 vuotta sitten, vieläkin muistelen lämmöllä sitä kohtaamista.
Sitten on erikseen tälläiset seksuaalista kemiaa kohtaamiset.
Olenkohan se, kenen kanssa tämän koit? Tämä tarina oli kuin suoraan sen miehen kynästä kirjoitettu, kenen kanssa itselläni oli tällainen hetki tuossa joku aika sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän ei välttämättä ole himojesi kohteeksi tarkoitettu vaan KAKSOISLIEKKISI 💎💎
Kannattaa lukea aiheesta
Kyllä. Erohan siinä tuli. Emme olleet aviossa, seurustelleet pitkään. Rakastuin toiseen mieheen eikä siinä voinut mitään tehdä, niin oli kova vetovoima toista kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä anna itseni lähteä mukaan mihinkään mikä "ei olisi sallittua".
''
Juu. Rakkaus ei ole sallittua. Moni ei salli sitä, eikä edes ymmärrä mitä se on. Se on kiellettävä se tunne, koska rakkaus ei ole sallittua.
Kyllä, pari kertaa!
Liisan kanssa täydellistä yhteenkuuluvuttaa niin seksuaalisesti ja kuin henkisesti.
Heidin kanssa täydellistä henkistä yhteyttä.... seksuaalista emme ole päässeet testamaan.
Valitettavasti kumpaakaan en saanut puolisokseni
M
Kyllä. Tutustuin häneen sattumalta ja tuntui että aika ja muu maailma hetkeksi pysähtyi. En kuule ääniä päässäni mutta katseidemme kohdatessa kuulin äänen sanovan "olet kotona". Tuo tapaaminen muutti elämäni kulun peruuttamattomasti. Mut kuten näissä monesti käy, aika eikä ollut oikea ja tuosta tapaamisesta kehittynyt intensiivinen suhde päättyi nopeasti. Jälki oli dramaattista, kuin joku erittäin läheinen olisi kuollut. Surin vuosia. Tapauksesta on paljon aikaa ja yhä edelleen muistan miltä kaikki tuntui. Toisinaan ikävä on niin kova että itken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kemia= mun tarvii valehdella jotenkin paremmankuuloiseksi että panettaa.
Tää on totta vaikka kuulostaa karulta. Enkä ole edes pinnallinen ihminen. Monesti "kemia" on molemminpuolista seksuaalista kiinnostusta. Kaikki huonot avioliitot ovat alkaneet kemiasta, eli intohimosta. Ne merkitykselliset kohtaamiset, joista ei tullut mitään, ja joita muistellaan vielä vuosien jälkeen kaiholla, olisivat todennäköisesti latistuneet intohimon laannuttua, jos suhde olisi jatkunut ja arkistunut.
Toki kemiaa voi olla myös platonisesti. Sellaista ihmissuhdetta kutsutaan ystävyydeksi.
Väität, että kaikki huonot avioliitot ovat alkaneet (hyvästä) kemiasta. Varmaan moni, mutta myös moni todella onnistunut avioliitto on alkanut intohimosta. Se on sitten täydentynyt muullakin yhteensopivuudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kemia= mun tarvii valehdella jotenkin paremmankuuloiseksi että panettaa.
Tää on totta vaikka kuulostaa karulta. Enkä ole edes pinnallinen ihminen. Monesti "kemia" on molemminpuolista seksuaalista kiinnostusta. Kaikki huonot avioliitot ovat alkaneet kemiasta, eli intohimosta. Ne merkitykselliset kohtaamiset, joista ei tullut mitään, ja joita muistellaan vielä vuosien jälkeen kaiholla, olisivat todennäköisesti latistuneet intohimon laannuttua, jos suhde olisi jatkunut ja arkistunut.
Toki kemiaa voi olla myös platonisesti. Sellaista ihmissuhdetta kutsutaan ystävyydeksi.
Sä et ymmärrä mitä rakkaus on
On paljasta seksuaalista kemiaa, mutta itse aattelen ap tarkoittavan lähes mystistä kokemusta. Yksi taksimatka on jäänyt mieleen. Matka sairaalasta kotiin. Olin siis kyydissä tunnin ajan, ja alun muutaman lauseen jälkeen auto vain täyttyi jollain utopistisella latauksella, kuin tiheällä verkolla, kumpikaan ei voinut enää puhua. Kuski katsoi peilin kautta ja minä peilin. Se oli kiehtovaa ja huvittavaa ja suloista, kaikkea yhtaikaa.
Totesin vain ääneen: taidettiin saada outo matka, johon hän nyökkäsi. Kumpikaan ei ollut nuori, ei kaunis, se jokin vaan laskeutui jostain ja oli kuin usva jota olisi voinut koskettaa. Pääsin perille, hän nousi autosta avaaman minulle oven (suomessa epätavallista), molemmat vain hymyilimme ja sanoimme hei. Jäi kyllä mieleen outona ja ihanana hetkenä.
Pari muutakin kertaa elämän aikana, mutta niistä on jo kauan ja ne kestivät jonkin aikaa. Tuo matka vain oli upea ja outo. Oliko se kemia edes seksuaalista, ei pelkästään, vaan joku yhteys, kipinä kuin annettu lahja. En ole häntä sen koommin nähnyt ja hyvä niin.
Joo, koettu on. Ilmeni, että on narsistinen psykopaatti. Kesti vuosia päästä eroon.