Lue keskustelun säännöt.
Pääsykokeet takaisin! Mitä tämä pelleily on? "Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa k...
02.12.2021 |
Mielestäni pääsykokeet olivat reilu peli ja myös vaativat nuorilta jotain. Nykyisin opiskelemaan päästään ylioppilastodistuksella ja toisen asteen arvosanojen keskiarvolla, näin ymmärsin, ja se olisikin itselleni ollut helppo väylä yliopistoon, ei siinä mitään. Liputan silti pääsykokeiden puolesta. Ne karsivat vapaamatkustajat pois.
Mitä mieltä olette yliopistoon pääsyn nykykäytänteistä?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Niin kauan kun perinteistä poliiittista historiaa ja sotahistoriaa saa tutkia yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, niin historiaa opiskelevista miehistä ei tule pulaa. Tunnen tyyppejä, joiden kanssa ei tarvitse kauan aikaa jutella, niin aletaan puhua jostain Stalingradin taistelusta tai Rooman legiooneista ja muusta vastavasta.
Poliittinen historia on valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Poliittinen historia on osa yleistä historiaa, jota voidaan opettaa myös humanistisessa tiedekunnassa. Se tarkoittaa sitä perinteistä historiantutkimusta, jossa keskitytään pääasiallisesti poliittisiin tapahtumiin erotukseksi mm. pitkän aikavälin talous- ja kulttuurihistoriasta.
Poliittista historiaa opiskellaan valtiotieteellisessä.
Se oli minun sivuaineeni valtiotieteellisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
Sen paremmin uuden ajan alun yliopistot kuin humbomdilaiset sivistysyliopistotkaan eivät perustu tälle ajatukselle. Ehkä taustalla on comtelainen positivismi ja sen pohjalle rakentunut insinööritieteiden ammattimaistuminen, mutta tämä on aika kaukana yliopiston olemassaolon oikeutuksesta. Kyllä sivistystä kannattaisi insinöörinkin ihannoida.
Onko kielten ja matematiikan opiskelulla ylipäätään mitään tekemistä keskenään? Kielellistä ja matemaattista lahjakkuuttakin kai mitataan erikseen eikä niiden omaaminen edellytä toisen omaamista. Sisältyykö Englannin kielen opintoihin paljonkin matematiikan kursseja ja vise versa?
Itse liputan täysin pääsykokeiden puolesta ilman mitään pisteitä lukion pääsytodistuksesta tai yo-kirjoitusten arvosanoista. Lukion näen yleissivistävänä oppilaitoksena, joka antaa eväitä eri aloille jatkokouluttautumiseen, mutta alakohtaiset pääsykokeet ja niihin valmistautuminen vasta ratkaisee keistä kulloinkin millekin alalle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Pötyä. Ei noita mainitsemiasi ole läheskään niin paljon kuin on L:n saajia. Ja tunkua hyviin arvosanoihin on kaikissa aineissa ja ihan yhtä lailla matikassa. Useimmilla matikassa L:n kirjoittaneilla on erityinen kiinnostus matikkaan ihan kuin englannin L:n kirjoittaneilla on kiinnostusta ja harrastuneisuutta siihen.
Ei ole pötyä. Ihan yleisessä tiedossa oleva fakta kielten opettajien keskuudessa.
Hauska fakta: oma lapseni on kaksikielinen ja kirjoitti enkusta ällän helposti jo lukiokakkosella. Hänen kaverinsa taas sai eximian, vaikka äitinsä on englanninkielinen ja poika käynyt Suomessakin englanninkielistä koulua. Eli ei enkun laudatur tosiaan aina ole niin helppo saavuttaa. Kyseessä ihan fiksu poika, mutta kirjoittaminen ehkä ei ole hänen juttunsa ja englannissa pitää jo osata kirjoittaa jonkinlainen ainekin.
Ystäväni lukiossa oli useampi englanninkielinen vaihtari. Kokeilivat huvikseen koulussa millaista olisi tehdä englannin yo testi, yhdenkään heistä osaaminen ei olisi riittänyt laudaturiin vaan olisivat saaneet kaikki eximiat. Kuulemma haastavinta oli ne projektiiviset aukkotestit kun kielikorva oli esimerkiksi prepositioiden suhteen sallivampi. En tosin muista mistä englanninkielisestä maasta nämä vaihtarit olivat, vai olivatko useammasta eri maasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Niin kauan kun perinteistä poliiittista historiaa ja sotahistoriaa saa tutkia yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, niin historiaa opiskelevista miehistä ei tule pulaa. Tunnen tyyppejä, joiden kanssa ei tarvitse kauan aikaa jutella, niin aletaan puhua jostain Stalingradin taistelusta tai Rooman legiooneista ja muusta vastavasta.
Poliittinen historia on valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Kyllä tuota 'yleistä historiaa' on humanistisessakin.
Poliittinen historia on valtsikassa mutta yleinen historiatiede on humanistisessa. On nuo vähän eri tyyppisiä koulutuksia.
- Eri
Jos luet jonkun lähihistorian makrohistorian tutkimuksen, tai miksei mikrohistoriankin, vaikka jonkun 1950-luvun pääministerimme elämäkerran, tuskin osaisit päätellä, onko sen kirjoittanut valtiotieteilijä vai humanisti. Niin samantapaisia ne ovat. Ihan samat paradigmat yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Armeijan P kokeessa parhaat tulokset on saanut vuonna 1978 syntynyt ikäluokkaa. Siihen asti tulokset parantui vuodesta toiseen. Tämän jälkeen on ollut alamäki kaikissa kolmessa aihepiirissä mitä testataan (äidinkieli, matematiikka ja loogin päätelykyky).
Jos halutaan parantaa Suomen koulujärjestelmä niin pitää paina reset nappia ja katsoa kriittisesti kaikki ne muutokset mitä on tapahtunut tämän ikäluokan kouluajan jälkeen.
Opiskelen matematiikkaa yliopistossa ja aikoinaan fuksisaunassa keskustelu siirty armeijan käymiseen. Pisti korvaan, kun keskusteluun osallistuneista suurin osa oli ottanut vapautuksen/lykkäystä ja sivarin käyneitä oli enemmän kuin armeijan suorittaneita. Ei tainnut 1978 syntyneillä olla samanlaista jakaumaa.
Matikka ja fysiikka ovat parhaat aineet testaamaan loogista päättelykykyä ja älykkyyttä, joita akateemiset opinnot vaatii. Olisi aika kamala ajatus, jos akateemiseen maailmaan päätyisi vähemmän älykkäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Matikka kertoo etttä opettelet hyvin ulkoa viisaampien höpöhöpöjen tekemiä kaavoja. Tarvitaan kuule se höpöhöpö keksimään se kaava jota sitten voit kopioida.
Lukion matematiikassa ei tosiaan tarvitse muistaa mitään kaavoja. MAOL on sitä varten ja pitää vain osata soveltaa. Siihen, että mikä aina on höpöhöpöä, en ota kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa.
MIKSI SE MATIKKA ON NIIN TÄRKEÄ KIELEN OPISKELIJALLE?
...
Pääsykoe mittasi loogista päättelykykyä ja kielellistä lahjakkuutta.
Koska se mittaa juuri tuota loogista päättelykykyä, kykyä opiskella ja soveltaa oppimaansa sekä korreloi hyvin vahvasti yleisen älykkyyden kanssa. Nämä ovat niitä tärkeitä alueita ihan minkä tahansa alan opiskelijalle. Se varsinainen aine opitaan sitten siellä yliopistolla.
Mutta esim. humanistisissa tieteissä tarvitaan toisenlaista lahjakkuutta.
Ei tarvita. Ihan jokaisessa tiedekunnassa tarvitaan kykyä opiskella ja oppia, sekä soveltaa oppimaansa. Ilman noita on yliopisto aivan väärä paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin katselin opintolaskurista, että minun todistuksella olisi päässyt opiskelemaan matematiikan lehtoriksi pieneen maakuntaan. En ole kirjoittanut matikkaa ollenkaan ja lukiossa numerot oli 5-8, keskiarvo ehkä 6,5 lyhyessä matikassa.
Ei olisi päässyt. Et vain osannut lukea sitä sivustoa.
Miten niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä muutos on tehty sen takia, että pääsykokeiden tai taitovaatimusten tarkoitus ei ole testata osaako niitä taitoja itsessään (niitä ollaan menossa vasta opiskelemaan), vaan selvittää opiskelijan opiskelukyky ja motivaatio. Matematiikka on vittumaista ja aikaa vaativaa hommaa. Jos siitä selviää, niin selviää todennäköisesti muistakin opinnoista.
Ei todella. Itse opiskelin pitkän matikan lukulomalla. Kursseista oli tullut armovitosia koko lukion ajan, kirjoitin kuitenkin kahden viikon opiskelulla cum lauden.
No sillä paperilla voi vaikka sytyttää saunan. Muuhun siitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
Ikävä kyllä. Siksi yliopistoilla onkin nykyään vähän huono maine, mutta eiköhän jokainen täysjärkinen ymmärrä että ei kukaan tuollaisia höpöaineita laske miksikään tieteenteoksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä niin naurettava uudistus kuin olla ja voi. Matematiikka ei kerro mitään kielellisistä kyvyistä.
Eipä kukaan ole edelleenkään sellaista väittänytkään. Oleellista on se, mistä se matematiikka, ja etenkin pitkä matematiikka kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofiasta yleistieteenä pitäisi tehdä se tärkein oppiaine, josta saisi eniten alkupisteitä haettaessa yliopistoon. Logiikka ja tietoteoria ovat filosofian osa-alueita siinä missä etiikka ja estetiikkakin ovat. Filosofiassa pääsevät pätemään yhtä lailla kielellisesti kuin matemaattisesti lahjakkaat yksilöt.
Uskonnonopettajien kaikki märät unet toteutuivat ja uskonnon kirjoittaminen on lisääntynyt, sillä katsomusaineesta ja historiasta saa toiseksi eniten pisteitä fysiikan jälkeen. Ero on niin pieni, että jos ei aio teknilliselle puolelle tai lääkikseen, fysiikkaa ei kannata lähteä lukemaan (jos se ei kiinnosta).
Minkä takia kemiaa tai biologiaa ei sitten arvosteta yhtä paljon kuin fysiikkaa?
Koska ne ovat käytännössä fysiikan sovelluksia.
Vierailija kirjoitti:
Onko kielten ja matematiikan opiskelulla ylipäätään mitään tekemistä keskenään?
On. Jos kykenet opiskelemaan matematiikkaa, kykenet opiskelemaan.
Kielten osaaminen ei taas kerro yhtään mitään siitä miten olet sen kielen oppinut. Itse kirjoitin aikanaan englannista laudaturin koska olen 4-5 vuotiaasta asti touhunut tietokoneilla ja 80-90-luvuilla kaikki siihen liittyvä materiaali, pelit yms olivat englanniksi, joten se englanti oli opittava jos halusi sillä koneella jotain tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin katselin opintolaskurista, että minun todistuksella olisi päässyt opiskelemaan matematiikan lehtoriksi pieneen maakuntaan. En ole kirjoittanut matikkaa ollenkaan ja lukiossa numerot oli 5-8, keskiarvo ehkä 6,5 lyhyessä matikassa.
Ei olisi päässyt. Et vain osannut lukea sitä sivustoa.
Miten niin?
Jos olisit vaivautunut klikkaamaan kohteen auki, olisit nähnyt, että sivusto ei osaa laskea sen tuloksia. Johtunee siitä, että noihin koulutuksiin on luonnontieteellisten aineiden kynnysehtoja, pitää olla ainakin matikasta riittävän hyvä arvosana. Ja sulla ei ole.
Eli älä huoli, kuka tahansa matikkaa osaamaton ei pääse opiskelemaan matikan opeksi. Eihän sellainen pääsisi edes ensimmäistä kurssia läpi, joten sellaisia on ihan turha ottaa yliopistolle palloilemaan, kun valinta voidaan tehdä sitä matikan yo-arvosanaa hyödyntäen.
Naurettavaa, että matematiikkaa painotetaan joka paikkaan niin paljon. En olisi itse aikoinaan päässyt tällä systeemillä juuri minnekään, koska olen surkea matematiikassa. Sen sijaan äidinkieli ja vieraat kielet ovat vahvuuksiani, niistä kirjoitin laudaturit.
Vierailija kirjoitti:
Matikka ja fysiikka ovat parhaat aineet testaamaan loogista päättelykykyä ja älykkyyttä, joita akateemiset opinnot vaatii. Olisi aika kamala ajatus, jos akateemiseen maailmaan päätyisi vähemmän älykkäitä.
Ei matemaattiset taidot ole mikään paras tai ainoa älykkyyden mittari. Tollo.
Hello.
Substraction pi times divided googol?
Cheerio!
Koska kemiaa ja bilsaa on noin 4 kurssia ja fysiikkaa on noin 8.
Tämä on täysin kaavamaisesti kurssimäärän perusteella tehty pisteytys.