Lue keskustelun säännöt.
Pääsykokeet takaisin! Mitä tämä pelleily on? "Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa k...
02.12.2021 |
Mielestäni pääsykokeet olivat reilu peli ja myös vaativat nuorilta jotain. Nykyisin opiskelemaan päästään ylioppilastodistuksella ja toisen asteen arvosanojen keskiarvolla, näin ymmärsin, ja se olisikin itselleni ollut helppo väylä yliopistoon, ei siinä mitään. Liputan silti pääsykokeiden puolesta. Ne karsivat vapaamatkustajat pois.
Mitä mieltä olette yliopistoon pääsyn nykykäytänteistä?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten matematiikkaa opetetaan yliopistossa englanniksi,,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
Insinöörit eivät tarvitse näitä. He katsovat Marvel-elokuvia ja lukevat Aku Ankkaa.
Jos opiskelee humanistisia tieteitä, niin muiden kielten kuin englannin osaaminen olisi välttämätöntä. Miten tutkia vaikka kubismia, jos ei osaa ranskaa eikä espanjaa?
Myös lakimies hyötyisi vieraiden kielten osaamisesta. Voisi siten selvittää, miten jokin lakipykälä, vaikkapa työlainsäädäntö on laadittu vaikkapa Ranskassa ja Saksassa. Siitä voisi olla hyötyä, jos työskentelee ison, kansainvälisen firman lakimiehenä tms. Nyt ei osata kuin englantia. Muusta maailmasta ei tiedetä tuon taivaallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Matikka kertoo etttä opettelet hyvin ulkoa viisaampien höpöhöpöjen tekemiä kaavoja. Tarvitaan kuule se höpöhöpö keksimään se kaava jota sitten voit kopioida.
Matematiikka kertoo kyvystä loogiseen ajatteluun eikä siten ole riippuvainen kaavojen ulkoa opettelusta. Itse olin aikoinani laiska opettelemaan asioita ulkoa ja se näkyi parhaiten juuri matemaattisten aineiden helppona hallintana. Niillä pitkän matematiikan oppilailla, jotka opettelivat kaavoja ym ulkoa, niillä oli vaikeuksia - osa heistä ihmetteli mm minulle ääneen, kun se heidän mielestä oli aivan liian helppoa minulle, joka kuunteli kerran, ymmärsin asian ja sain tenteissä täysiä pisteitä, vaikken päntännyt mitään päähäni.
Toki ennen koetta täytyi nopeasti käydä läpi kaavat, jos niitä piti muistaa. Pari kertaa jouduin johtamaan kaavan kesken kokeen, perustietojen/ymmärryksen kautta, kun menin epähuomiossa kokeesen ilman valmistautumista - en siis ollut merkinnyt kalenteriin.
Ehkä nykyaikana tarkoituksella pyritään saamaan joukkoon myös loogiseen ajatteluun kykeneviä? Ei kaikki loogiseen ajatteluun kykenevät ole kiinnostuneita pelkästään matematiikasta tai fysiikasta, itsekin alalla, jossa looginen ajattelu on keskiössä, muttei suinkaan usein edes se tärkein ominaisuus.
Ei tässä uudistuksessa ole pyritty kuin tekemään mahdollisimman simppeli pisteytyssysteemi jossa maksimipisteet riippuvat aineen lukiokurssien määrästä. Ja matikka sattuu olemaan se josta on eniten kursseja.
Mutta kun se ei ole yhtään simppeli, sillä huomioitavat aineet vaihtelevat aineesta toiseen. Se on juurikin sitä tässä keskustelussa peräänkuulutettua alakohtaista painotusta.
Sekään ei pidä paikkansa, että lyhyistä kielistä ei saisi mitään. Kaikissa koulutuksissa katsotaan paras kieli, ja jos pitkä kieli meni huonosti, hyvästä lyhyestä voi saada enemmän pisteitä. Joillakin aloilla katsotaan vain 5 parasta ainetta ja paras rivi on äikkä, matikka ja kolme pitkää kieltä. Oikiksessa on noin. Jossain toisaalla katsotaan äikkä, matikka, kieli, alakohtainen reaali ja toinen reaali. Lääkiksessä katsotaan kolme reaalia.
Järjestelmä on niin monimutkainen, että hyvilläkään papereilla ei välttämättä pääse opiskelemaan, jos aineyhdistelmä on väärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Yhteiskuntaoppi on se aine jossa koulussa on JURIDIIKKAA.
Niin, no yliopistoon halutaan myös juridiikkaa lukemaan ne ylioppilaat, joilla on paras asioiden ymmärryskyky ja älykkyyttä, oivalluskykyä ja kykyä soveltaa oppimaansa hyvän muistin lisäksi. Laaja fysiikka ja pitkä matematiikka sekä ylioppilastutkinnon kokeissa menestyminen näiden osalta mittaa em. asioita paremmin kuin jokin yhteiskuntaoppi tai juridiikka. Sitä juridiikkaa voidaan opiskella sitten siellä yliopistossa, ei sitä kuitenkaan välttämättä pääsykokeissa tarvita mittaamaan kykyä menestyä juridiikan opinnoissa.
Yhteiskuntaopissa nimenomaan vaaditaan yläkoulussa laaja-alaista ymmärtämystä, kykyä hahmota isoja kokonaisuuksia ja riippuvuussuhteita, testataan kykyä soveltaa lakitekstiä todellisuuteen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Niin kauan kun perinteistä poliiittista historiaa ja sotahistoriaa saa tutkia yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, niin historiaa opiskelevista miehistä ei tule pulaa. Tunnen tyyppejä, joiden kanssa ei tarvitse kauan aikaa jutella, niin aletaan puhua jostain Stalingradin taistelusta tai Rooman legiooneista ja muusta vastavasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
Insinöörit eivät tarvitse näitä. He katsovat Marvel-elokuvia ja lukevat Aku Ankkaa.
Eikös formulakuskeillekin riittää että osaa ajaa autoa ja sen jälkeen ei tarvitse enää kirjoihin koskea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Niin kauan kun perinteistä poliiittista historiaa ja sotahistoriaa saa tutkia yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, niin historiaa opiskelevista miehistä ei tule pulaa. Tunnen tyyppejä, joiden kanssa ei tarvitse kauan aikaa jutella, niin aletaan puhua jostain Stalingradin taistelusta tai Rooman legiooneista ja muusta vastavasta.
Poliittinen historia on valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Niin kauan kun perinteistä poliiittista historiaa ja sotahistoriaa saa tutkia yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, niin historiaa opiskelevista miehistä ei tule pulaa. Tunnen tyyppejä, joiden kanssa ei tarvitse kauan aikaa jutella, niin aletaan puhua jostain Stalingradin taistelusta tai Rooman legiooneista ja muusta vastavasta.
Poliittinen historia on valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Kyllä tuota 'yleistä historiaa' on humanistisessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Niin kauan kun perinteistä poliiittista historiaa ja sotahistoriaa saa tutkia yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, niin historiaa opiskelevista miehistä ei tule pulaa. Tunnen tyyppejä, joiden kanssa ei tarvitse kauan aikaa jutella, niin aletaan puhua jostain Stalingradin taistelusta tai Rooman legiooneista ja muusta vastavasta.
Poliittinen historia on valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Kyllä tuota 'yleistä historiaa' on humanistisessakin.
Poliittinen historia on valtsikassa mutta yleinen historiatiede on humanistisessa. On nuo vähän eri tyyppisiä koulutuksia.
- Eri
Kehtaako joku sanoa ääneen: tämä on tehty, jotta ylimmän opintoasteen naisvaltaisuutta saataisiin kampitettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Filosofiasta yleistieteenä pitäisi tehdä se tärkein oppiaine, josta saisi eniten alkupisteitä haettaessa yliopistoon. Logiikka ja tietoteoria ovat filosofian osa-alueita siinä missä etiikka ja estetiikkakin ovat. Filosofiassa pääsevät pätemään yhtä lailla kielellisesti kuin matemaattisesti lahjakkaat yksilöt.
Vierailija kirjoitti:
Kehtaako joku sanoa ääneen: tämä on tehty, jotta ylimmän opintoasteen naisvaltaisuutta saataisiin kampitettua.
Ei ole tehty siksi, mutta se oli kyllä todistusvalinnan sivuvaikutus: miehet saivat aiempaa enemmän korkeakoulupaikkoja.
Matikkaa osaamattomilla, sekä tytöillä että pojilla, on edelleen muitakin väyliä hakea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
Niin kauan kun perinteistä poliiittista historiaa ja sotahistoriaa saa tutkia yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa, niin historiaa opiskelevista miehistä ei tule pulaa. Tunnen tyyppejä, joiden kanssa ei tarvitse kauan aikaa jutella, niin aletaan puhua jostain Stalingradin taistelusta tai Rooman legiooneista ja muusta vastavasta.
Poliittinen historia on valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Poliittinen historia on osa yleistä historiaa, jota voidaan opettaa myös humanistisessa tiedekunnassa. Se tarkoittaa sitä perinteistä historiantutkimusta, jossa keskitytään pääasiallisesti poliittisiin tapahtumiin erotukseksi mm. pitkän aikavälin talous- ja kulttuurihistoriasta.
Vierailija kirjoitti:
Filosofiasta yleistieteenä pitäisi tehdä se tärkein oppiaine, josta saisi eniten alkupisteitä haettaessa yliopistoon. Logiikka ja tietoteoria ovat filosofian osa-alueita siinä missä etiikka ja estetiikkakin ovat. Filosofiassa pääsevät pätemään yhtä lailla kielellisesti kuin matemaattisesti lahjakkaat yksilöt.
Uskonnonopettajien kaikki märät unet toteutuivat ja uskonnon kirjoittaminen on lisääntynyt, sillä katsomusaineesta ja historiasta saa toiseksi eniten pisteitä fysiikan jälkeen. Ero on niin pieni, että jos ei aio teknilliselle puolelle tai lääkikseen, fysiikkaa ei kannata lähteä lukemaan (jos se ei kiinnosta).
Tuo on kyllä niin naurettava uudistus kuin olla ja voi. Matematiikka ei kerro mitään kielellisistä kyvyistä.
Naurattaa (eikä suinkaan hyvällä tavalla) jo ne ongelmat, joita Suomelle koituu älykääpiöiden päätöksistä.
t. Filologi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofiasta yleistieteenä pitäisi tehdä se tärkein oppiaine, josta saisi eniten alkupisteitä haettaessa yliopistoon. Logiikka ja tietoteoria ovat filosofian osa-alueita siinä missä etiikka ja estetiikkakin ovat. Filosofiassa pääsevät pätemään yhtä lailla kielellisesti kuin matemaattisesti lahjakkaat yksilöt.
Uskonnonopettajien kaikki märät unet toteutuivat ja uskonnon kirjoittaminen on lisääntynyt, sillä katsomusaineesta ja historiasta saa toiseksi eniten pisteitä fysiikan jälkeen. Ero on niin pieni, että jos ei aio teknilliselle puolelle tai lääkikseen, fysiikkaa ei kannata lähteä lukemaan (jos se ei kiinnosta).
Minkä takia kemiaa tai biologiaa ei sitten arvosteta yhtä paljon kuin fysiikkaa?
Filosofia on paras mahdollinen vastalääke uskontoa vastaan, jos joutuu tai haluaa osallistua eettiisiin ja metafyysisiin väittelyihin uskovaisten kanssa.
Ei todella. Itse opiskelin pitkän matikan lukulomalla. Kursseista oli tullut armovitosia koko lukion ajan, kirjoitin kuitenkin kahden viikon opiskelulla cum lauden.