Älykkyys on rasite
Olen älykkäämpi kuin useimmat ihmiset. Se ei ole hienoa, se on taakka. Vähä-älyiset ihmiset ärsyttävät minua ja saavat minut raivon partaalle. Jos saisin valita, ottaisin älykkyysosamäärästäni muutaman numeron pois. Ehkä elämä olisi helpompaa silloin.
Onko muita kohtalontovereita? Miten te olette selvinneet arjesta muiden ihmisten kanssa?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis totta kai siitä on haittaakin - tieto lisää tuskaa ja tyhmiin ihmisiin menee hermot - mutta jos joku kokee että älykkyys on kokonaisuutena rasite, niin ei taida kovin älykäs ollakaan.
Hermojen meneminen kertoo vain huonoista hermoista, eikä se liity älykkyyteen, vaan enemmänkin huonoihin käytöstapoihin.
Idiootin ja rautakangen ero on se, että rautakankikin taipuu lopulta.
Ap
Koen etteivät muut pääse samalle aallonpituudelle kanssani ja minä en heidän. Klikkaa harvojen kanssa ja ne joiden kanssa syntyy yhteys, ovat myös älykkäitä. Tilanteestani tekee ikävän myös se, että olen kaunis ja feminiininen nainen. Sen takia myös jotkut älykkäätkin henkilöt ovat kokeneet minua kohtaan ennakkoluuloja, mutta ne karisee pois kun ovat oppineet tuntemaan.
Ap, jos koet älykkyytysi aidosti rasitteeksi, et taida olla tarpeeksi älykäs; jos olet, huomaat vovasi nousta rasitteiden ylle ;)
Yt. Asianajaja, Mensa -jäsen
Jos älykkyys tuntuu olevan rasite niin silloin tuskin on oikeasti älykäs, on vaan ylimielinen ja pitää muita tyhminä. Asiat eivät tunnu vaikeammalta kun on fiksu. Fiksu keksii ratkaisuja, muita kuin sen että haaveilee siitä että olisi tyhmempi. Käytännössä tuo kuulostaa siltä että toivoisi, että muut ajattelisivat samalla tavalla kuin itse.
Älykäs kyllä tajuaa älykkyyden olevan kaikkea muuta kuin rasite, vaikka siitä voi joissain yhteyksissä olla harmiakin.
AP saattaa tuosta huolimatta olla oikeasti älykäs, mutta tuskinpa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla samaa ongelmaa. En tiedä, en vaan pääse helposti samalle aaltopituudelle muiden kanssa ja se on taakka. Olen tosi yksinäinen. Älystä ei ole myöskään mitään hyötyä elämässäni, koska teen työtä, josta siitä ei juurikaan ole hyötyä. Ja siis Mensaan aikanaan pääsin, mutten ole enää vuosiin jaksanut kuulua siihen.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydestä on yleensä hyötyä, mutta jos se yhdistyy sosiaaliseen kömpelyyteen, silloin siitä on vain haittaa.
Silloin tajuat olevasi muiden mielestä friikki.
Valitettavasti tämä taitaa olla mun elämästäni. :( Mulla taitaa olla joitain asperger/ADD-piirteitä, jotka loitontavat myös muista. Olisi helpompaa olla ihan tavis.
Kyllä, mutta vielä helpompaa olisi olla neurotyypillinen ja älykäs. Ongelmasi ei ole älykkyys vaan ADHD/Asperger.
Ap on uusin palstahullu: älykkyysosamäärähullu, tai älykkyysjankkaaja. Wanna-be älykkö?
Moni kuvittelee olevansa valmis muuttamaan mielipiteitään, jos saa riittävät todisteet. Jos ei omakohtaisesti ole nähnyt, kuinka kykenemättömiä kaikki ihmiset siihen ovat -- mukaanlukien itse -- on käytännössä mielipiteidensä vanki.
Älykkyyttä olennaisempaa on vapautua ajattelun lukoista. Poikkeuksellisen älykkäällä on normaaliälyistä suurempi vaara joutua mielipiteitensä vangiksi, koska hän osaa keksiä mielipiteilleen niin hyvät selitykset että saa muutkin uskomaan ne.
Ei ole sattumaa, että kautta maailmanhistorian viisaimmat ihmiset ovat korostaneet nöyryyden merkitystä ymmärryksen lisääntymisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma taitaa olla ihan joku toinen, mutta kai on helpompi elää jos uskottelee itselleen ongelmien johtuvan älykkyydestä.
Aina näihin tulee joku kateellinen kommentoimaan. En ole AP mutta itsekin olen todennut että olisin mielelläni vähemmän älykäs. Ihan jokapäiväisessä elämässä turhautuu jatkuvasti. Toki jos oma ÄO ei ole keskiarvon yläpuolella tätä on mahdoton käsittää.
Sinun ja apn päätä ei turha äly rasita:D Sinä ja ap olette ihan tavallisia peruspällejä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla samaa ongelmaa. En tiedä, en vaan pääse helposti samalle aaltopituudelle muiden kanssa ja se on taakka. Olen tosi yksinäinen. Älystä ei ole myöskään mitään hyötyä elämässäni, koska teen työtä, josta siitä ei juurikaan ole hyötyä. Ja siis Mensaan aikanaan pääsin, mutten ole enää vuosiin jaksanut kuulua siihen.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydestä on yleensä hyötyä, mutta jos se yhdistyy sosiaaliseen kömpelyyteen, silloin siitä on vain haittaa.
Silloin tajuat olevasi muiden mielestä friikki.
Valitettavasti tämä taitaa olla mun elämästäni. :( Mulla taitaa olla joitain asperger/ADD-piirteitä, jotka loitontavat myös muista. Olisi helpompaa olla ihan tavis.
Minulla vähän samankaltainen ongelma. Tulen kyllä hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta varsinaista yhteyttä en tunne kuin harvojen kanssa. Viime vuosina ystävyyssuhteet ovat kuivuneet omasta syystäni (masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko). Toisaalta viihdyn myös hyvin itsekseni.
Tämä, että älykkyys aina korreloisi koulutuksen kanssa on ihan täyttä paskapuhetta. Itse opiskelin 1990-luvun lopulla yliopistossa, mutta jätin opinnot kesken, koska opiskelu oli liian vapaamuotoista minulle. Kokeilin eri aloja, kirjansidontaa, huonekalurestaurointia. Sitten päätin kouluttautua alalle, jolla riittää töitä ja jonka opiskelu ei kestäisi kovinkauan. Minusta tuli laitoshuoltaja. Se on mukavaa hommaa, vaikkakin aliarvostettua.
Totta. On raskasta olla fiksu. Mutten silti siitä luovu. Mieluummin älykäs ja omilla aivoilla ajatteleva, kuin tyhmä ja helposti johdateltavissa.
Vierailija kirjoitti:
Koen etteivät muut pääse samalle aallonpituudelle kanssani ja minä en heidän. Klikkaa harvojen kanssa ja ne joiden kanssa syntyy yhteys, ovat myös älykkäitä. Tilanteestani tekee ikävän myös se, että olen kaunis ja feminiininen nainen. Sen takia myös jotkut älykkäätkin henkilöt ovat kokeneet minua kohtaan ennakkoluuloja, mutta ne karisee pois kun ovat oppineet tuntemaan.
Et ole kaunis, saati älykäs ja rusinoidut joka päivä lisää. Jos olisit oikeasti älykäs niin ymmärtäisit sen.
Suurin osa suomalaisista naisista on rumia ja vähemmän älykkäitä.
Joskus ajattelin noin. Näen niin paljon sellaisia asioita maailmassa, jotka haluaisin korjata. Olen tuskallisen tiedostava. Mutta nyt kun olen nähnyt vierestä, millaista elämä on erityistarpeiden kanssa, niin olen kiitollinen siitä että minulle asiat ovat olleet aina helppoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla samaa ongelmaa. En tiedä, en vaan pääse helposti samalle aaltopituudelle muiden kanssa ja se on taakka. Olen tosi yksinäinen. Älystä ei ole myöskään mitään hyötyä elämässäni, koska teen työtä, josta siitä ei juurikaan ole hyötyä. Ja siis Mensaan aikanaan pääsin, mutten ole enää vuosiin jaksanut kuulua siihen.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydestä on yleensä hyötyä, mutta jos se yhdistyy sosiaaliseen kömpelyyteen, silloin siitä on vain haittaa.
Silloin tajuat olevasi muiden mielestä friikki.
Valitettavasti tämä taitaa olla mun elämästäni. :( Mulla taitaa olla joitain asperger/ADD-piirteitä, jotka loitontavat myös muista. Olisi helpompaa olla ihan tavis.
Kyllä, mutta vielä helpompaa olisi olla neurotyypillinen ja älykäs. Ongelmasi ei ole älykkyys vaan ADHD/Asperger.
Ei siis ole mitään diagnosoitua enkä usko, että saisinkaan sellaista. Mutta sellaista jotain sosiaalista kömpelyyttä ja olen opetellut tietoisesti, miten sosiaalisissa tilanteissa toimitaan esim. työpaikalla. Small talk on vaikeaa ja minut ymmärretää helposti väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kuulosta älykkäältä tyypiltä.
Muutaman lauseen perusteella et voi tehdä päätelmää kumpaakaan suuntaan, että olisin älykäs tai en olisi. Tämäkin on hyvin turhauttavaa. Heitetään kliseisiä ja ollaan oman elämän ”Sherlockeja”
Ap
Et ole keskimääräistä älykkäämpi. Mutta tervetuloa joukkoon, täällähän kaikki ovat älykkäitä, rikkaita ja kauniita:D Oikeasti he ovat tavallisia työläisiä keskinkertaisella ulkonäöllä ja älykkyydellä varustettuja.
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvittelee olevansa valmis muuttamaan mielipiteitään, jos saa riittävät todisteet. Jos ei omakohtaisesti ole nähnyt, kuinka kykenemättömiä kaikki ihmiset siihen ovat -- mukaanlukien itse -- on käytännössä mielipiteidensä vanki.
Älykkyyttä olennaisempaa on vapautua ajattelun lukoista. Poikkeuksellisen älykkäällä on normaaliälyistä suurempi vaara joutua mielipiteitensä vangiksi, koska hän osaa keksiä mielipiteilleen niin hyvät selitykset että saa muutkin uskomaan ne.
Ei ole sattumaa, että kautta maailmanhistorian viisaimmat ihmiset ovat korostaneet nöyryyden merkitystä ymmärryksen lisääntymisessä.
Oleellista on, onko sille mielipiteelle looginen perustelu selittämään se, miksi se on uskottava.
Vierailija kirjoitti:
Jos älykkyys tuntuu olevan rasite niin silloin tuskin on oikeasti älykäs, on vaan ylimielinen ja pitää muita tyhminä. Asiat eivät tunnu vaikeammalta kun on fiksu. Fiksu keksii ratkaisuja, muita kuin sen että haaveilee siitä että olisi tyhmempi. Käytännössä tuo kuulostaa siltä että toivoisi, että muut ajattelisivat samalla tavalla kuin itse.
Älykäs kyllä tajuaa älykkyyden olevan kaikkea muuta kuin rasite, vaikka siitä voi joissain yhteyksissä olla harmiakin.
AP saattaa tuosta huolimatta olla oikeasti älykäs, mutta tuskinpa.
Kyllä se on rasite enkä missään nimessä pidä muita tyhminä! Ongelma on ehkä sellainen ulkopuolisuuden tunne ja yksinäisyys, kun tuntuu vaikealta saada syvempi yhteys muihin ihmisiin.
Koen olevani kohtalotoverisi, siinä mielessä, että ärsyynnyn todellakin itseäni tyhmemmistä ihmisistä. Väsyn muutenkin ihmisten seurassa todella helposti ja en ole oikein koskaan pitänyt ihmisistä lajina.
Tiesin jo ennen kuin avasin keskustelun, millaisia kommentteja tänne tulee. Siihen ei tarvitse kummoinen älykkö olla. Samat ainaiset puhkikuluneet määkimiset jotka on jokaisessa muussakin ketjussa, missä aiheena on "älykkyys". Suosittelen kaikille kohtalotovereille, että ette ollenkaan kommentoi noille, ettekä yritä puhua heille järkeä. Menee ketju pilalle.
Tehkää niin kaikissa muissakin ketjuissa. Ignooraus jokaiselle "tunneäly", "sydämmmensivistys", "oikeasti älykäs sitä ja tätä", "et vaikuta" ,"et kuulosta", "et ole", "puhut kvanttimekaniikasta"... nönnön nönnön nöö- viestille. KIITOS!
Se että ihminen ärsyyntyy, väsyy, ei jaksa ja häneltä menee hermo, ei tarkoita tietenkään, että on tyhmä, heikko, "käytöstavaton". Eikä älykkään tarvitse olla kyvykäs järjellä sammuttamaan tunteensa kuin nappia painaen.
Kaikille ihmisille ei voi selittää ja opettaa kaikkea, vaikka olisi 250 ÄO. Paitsi palstapösilöiden mielestä.
Itse olen hoitanut tätä vaivaani eristäytymällä. Joskus kun yksin teen kotona jotain fyysistä suoritetta, saattaa kehomuististani nousta mieleeni erittäin tyhmien ihmisten jotain raivostuttavia aivopieruja ja oksennuksia. Ne on vähän kuin trauma. Seuraa mukanani aina.
SIlloin olen kuvitellut tyhmät ihmiset colossaaliseen kakkasammioon ja laittanut kannen kiinni. Harjoitetta joutuu joskus aina toistamaan.
Tuohon että on rasittavaa ja turhauttavaa yrittää selittää jollekin 60-80 ÄO:n tyypille jotain asiaa, kommentoisin vain, että niin on, mutta vielä sietämättömämpää siitä tekee se, että sillä tyhmemmällä on yleensä hyvin vankka ennakkoasenne, että minä olen vielä heitäkin tyhmempi.
Se on silloin tekemätön paikka.
Keräsin tähän jonoon ketjun ja muun maailman älykeskustelukliseet: olkinuket, upouudet määritelmät, tahallinen väärinymmärtäminen, asian vierestä puhuminen ja "etpäs ole". :)
- Terve älykäs pystyy menemään keskusteluissa alemmalle tasolle ärsyyntymättä.
- Äly yksin, ei tee onnelliseksi. Älyä on myös osattava käyttää oikein.
- On älyä ja viisautta. Älykäs myös toimii älykkäästi. Sellainen on viisautta.
- Et kuulosta älykkäältä tyypiltä.
- Aloittajalta puuttuu ns. sosiaalista älykkyyttä
- Korkeaan älykkyyteen liittyy kokemuksieni mukaan myös suuri humaanius ja suvaitsevaisuus muita ihmisiä kohtaan, myös niitä "tyhmiä".
- jos joku kokee että älykkyys on kokonaisuutena rasite, niin ei taida kovin älykäs ollakaan.
- Tunneälyhän on selvästi se, joka sulta puuttuu, siksi kai kiellätkin sen olemassaolon..?
- Älykäs ihminen osaa yleensä selittää monimutkaisen asian yksinkertaisella, kohdehenkilölle tai -ryhmälle sopivalla kielellä.
- Ap ei selvästikään ole tarpeeksi älykäs, koska jos olisi, niin keksisi keinon päästä tyhmempien kanssaihmisten aiheuttaman ärsytyksen yli. Tai keinon millä estäisi ärsytyksen syntymisen. Just saying.
- Älykäs myös yrittää ensisijaisesti ymmärtää mitä toinen sanoo ja usein ymmärtääkin.
- Tuo toinen kappale ei kuulosta älykkäältä käytökseltä, koska sorrut siinä elvistelyyn.
- Ap, jos koet älykkyytysi aidosti rasitteeksi, et taida olla tarpeeksi älykäs; jos olet, huomaat vovasi nousta rasitteiden ylle ;) Yt. Asianajaja, Mensa -jäsen
- Jos älykkyys tuntuu olevan rasite niin silloin tuskin on oikeasti älykäs, on vaan ylimielinen ja pitää muita tyhminä. Asiat eivät tunnu vaikeammalta kun on fiksu.
- Et ole kaunis, saati älykäs ja rusinoidut joka päivä lisää. Jos olisit oikeasti älykäs niin ymmärtäisit sen.
Miksi olet tekemisissä vähä-älyisten kanssa, ap?
Mulla samaa ongelmaa. En tiedä, en vaan pääse helposti samalle aaltopituudelle muiden kanssa ja se on taakka. Olen tosi yksinäinen. Älystä ei ole myöskään mitään hyötyä elämässäni, koska teen työtä, josta siitä ei juurikaan ole hyötyä. Ja siis Mensaan aikanaan pääsin, mutten ole enää vuosiin jaksanut kuulua siihen.
Valitettavasti tämä taitaa olla mun elämästäni. :( Mulla taitaa olla joitain asperger/ADD-piirteitä, jotka loitontavat myös muista. Olisi helpompaa olla ihan tavis.