Siis mikä siinä soluasumisessa on niin kamalaa, että ollaan ihan käärmeissään, kun kokoomus haluaa opiskelijat takaisin soluasuntoihin?
https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/
"On vaikea perustella, miksi neljännesmiljardin tuki opiskelijoiden asumiseen olisi muita keinoja parempaa yhteiskunnan tukea laadukkaaseen koulutukseen. Yksiöissä asuminen on yleistynyt voimakkaasti samalla, kun soluasuntojen asumispaikkoja on vapaana ympäri Suomen. Tukimenojen kasvu on kohdistunut yksiöissä asuville, kun opiskelijapariskunnille tai yhteisöllisissä asumismuodoissa asuvilla se on jopa pienentynyt."
"Harkitaan opiskelijoiden rajaamista yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Opiskelijoiden asumisen laatu ei ole mainittavasti parantunut opiskelijoiden oman asumislisän lakkauttamisen jälkeen, eikä yhteisöllisiin asumismuotoihin tahdo enää löytyä asukkaita."
Onko suomalaiset nykyopiskelijat pilalle hemmoteltuja velliperseitä, jotka eivät kykene asumaan soluasunnoissa? Mikä siinä on niin kamalaa? Ennen vanhaan opiskelijalle ei ollut käytännössä mitään muuta asumismuotoa kuin soluasunnot, eikä ole nykyäänkään suurimmassa osassa maailman maita. Ei edes valtaosassa rikkaita länsimaita. Vaan ihan soluasunnoissa tai oppilaitosten asuntoloissa asutaan. Tai jos satutaan asumaan yksin, niin sitä ei ainakaan tueta veronmaksajien rahoilla, kuten Suomessa tehdään!
Kokoomuksen malli on täysin oikea! Opiskelijat takaisin soluasuntoihin asumaan! Tai ainakaan opiskelijoiden asumista yksiöissä ei tule tukea nykyiseen malliin asumistuella! Niille rahoille on tässä yhteiskunnassa paljon parempaakin käyttöä!
Kommentit (1703)
Ampuvat omaan jalkaan, jos asuntoja alkaa yksityisiltä markkinoilta jäädä tyhjäksi, kun eivät kokoomuslaiset asuntosijoittajat saa asumistukirahoja. Siksihän koko asumistuesta ei ole luovuttu, vaan tukea myönnetään ja vuokrat kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Soluasumisessa parasta on se, että minä miehenä pääsen parin naisoletetun kanssa nyt samaan soluun.
Miehenä annoin sulle alapeukun.
Vierailija kirjoitti:
Asuin opiskeluaikana koulun asuntolassa kahden tytön kanssa. Eri aikaan tosin, sillä kyseessä oli kahden huoneen solu. Ensimmäinen oli tosi kiva, mutta lopetti opiskelut kahden viikon päästä. Asuin itsekseni useamman kuukauden. Sitten tuli toinen kämppis. Täysi katastrofi. Ensin käytti kaapista kaikki astiani (tiesi, että ne olivat minun), jätti lojumaan likaisina eikä pessyt niitä koskaan käskyistäni huolimatta. Pesin omani ja vein huoneeseeni ja käytin sieltä. Hänen omansa lojuivat kuukausia tiskialtaassa homeisina kunnes hänen äitinsä kävi tiskaamassa ne ja vei ne pois.
Kämppikseni osti myös aina grilliruokaa ja jätti roskat ja ruoanjätteet lojumaan keittiöön. Kun valitin siitä, niin vei ne huoneeseensa, josta ne haisivat viikkokausia koko meidän asuntoomme.
En voinut ostaa jääkaappiin mitään kylmätuotteita, sillä kiellostani huolimatta hän söi ruokiani. Ja tarviiko edes sanoa, ettei koskaan siivonnut yhteistä vessaamme ja kylpyhuonettani vaikka sanoin siitä hänelle useamman kerran.
Tyyppi oli muutoinkin tosi epäsiisti ja haisi. Pari kertaa hänen äitinsä soitti suoraan minulle ja kysyi oliko tyttö vielä paikkakunnalla, sillä hän ei saanut tyttöönsä yhteyttä päiviin tai viikkoon. En tiedä mistä onki tietoonsa puhelinnumeroni.
Onneksi tuli kesäloma ja muutin kesäksi takaisin kotipaikkakunnalleni. Seuraavana lukukautena kauhukämppistä ei enää näkynyt koulussa. Itse vuokrasin yksiön kun en uskaltanut enää ottaa riskiä solukämppiksen suhteen. Jäi kammo soluasumista kohtaan.
Pitää vielä lisätä, että asuntolan ”isäntä” tms oli perverssi, joka hiipparoi ikkunoiden takana kurkkimassa sisään jos ei ollut kunnon verhoja ikkunoissa. En siis käynyt valittamassa hänelle kämppiksestäni. Oli aiemmin ehdotellut jollekin toiselle tytölle luonnossa maksamisesta.
Lisäksi yläpuolen vuokralaisella kävi melkein joka ilta poikakaveri kylässä. Sanotaanko niin, että joko äänieristystä ei ollut ollenkaan tai sitten he olivat erittäin äänekkäitä. No tuo ei minua niin haitannut, laitoin tulpat korviin ja opiskelu/uni jatkui.
Nykyisellä tukijärjestelmällä soluasumisen ongelma on se, että saa aikamoisen paperisodan käydä Kelan kanssa, ettet tule katsotuksi kämppiksen avopuolisoksi ja näin olette samaa ruokakuntaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja elatusvastuussa hänestä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopii heti kun korkeampaa eläkeläisen asumistukea saavat eläkeläiset asutetaan myös soluasuntoihin. Ei ole mitään perustetta, miksi yksinäisen eläkeläisen pitäisi asua yksin tukia nostaen.
Haistahan sinä kukkanen. Sitten kyllä päättäisin jo päiväni jos joutuisin jonnekin soluun vielä terveysvaivojeni kanssa. Tiedä saisiko nukkuakaan enää riippuen solukaverista.
Ja ps. en edes nosta eläkeläisenä asumistukea koska asun puolison kanssa.
Älä lässytä elätti. Sinä menet soluun jos käsketään. Et ole elätti yhtään parempi ihminen kuin opiskelija.
En väitä olevani parempi ihminen kuin opiskelija. Olen työurani tehnyt, valitettavasti kesken urani sairastunut ja täten "elätti". Olen myös elänyt opiskeluajan jolloin itseasiassa elin solussa osan ajasta ja osan halvassa yksiössä. Ja olen koko senkin ajan töissä käynyt.
Hyvin pienellä todennäköisyydellä sitä päivää näen, että soluun joudun, vaikka minut katkerana ilmeisesti sinne haluaisitkin völjätä. En tiedä miksi eläkeläisten asumistuki on isompi, syitä en osaa sanoa.
Kyllä soluasuminen nyt vain kuuluu nimenomaan nuoruuteen. Ja aika moni yli kolmikymppinen onkin aikanaan solussa asunut. Minä myös ja mukavaa oli, vaikka minäkin olen, tadaa, introvertti. Solu on luontevasti opiskelijoiden asumismuoto, ei aikuisten työttömien.
On se hirveä kohtalon kun kakskymppisenä joutuu opettelemaan ihmissuhdetaitoja. No on siinä porukassa nykyään enemmän sekopäitä mutta silti
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat muuttaneet jo lukioaikana kotoa pois ja heillä saattaa olla niin paljon tavaraa, ettei mahdu pieneen soluasuntoon, eikä niitä voi välttämättä viedä myöskään vanhempien luo. On myös vaikeaa sopeutua soluasumiseen, jos on jo tottunut itsenäiseen elämään.
Puhumattakaan siitä, ettei varsinkaan varttuneemmilla opiskelijoilla välttämättä ole vanhempia edes elossa. Ihan totta, eivät nuoret halua asua vanhemman kämppiksen kanssa, sekä toisinpäin.
T: se jonka kämppäkavereina olivat ne nuoret miehet ja harhoja kokeva skitsofreenikko
Itselläni oli kerran kiva kämppis ja soluelämä oli ihan mukavaa. Toisen kerran ei ollutkaan niin kiva kämppis ja mietin kokoajan vain muuttoa yksiöön. Kun yksiöön pääsi niin voi että sitä omaa rauhaa. On siinä kämppiksessä puolensakin tosin, jos sattuu luonteet natsaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjobudu ei ota huomioon opiskelijoiden ikävariaatiota. En myy omaisuuttani pois sen takia, että muuttaisin 18-vuotiaiden kanssa samaan luolaan asumaan. Ja jos ja kun haluan valmistua ajoissa, joudun lopettamaan työni ehtiäkseni opiskella täysipainotteisesti.
Minulle taas syntyi lapsia opiskeluaikana. Absurdi ajatus, että olisin asunut lasten ja kenties heidän isänsä kanssa soluasunnossa parikymppisten nuorten kanssa. Siellä sitten olisivat muut opiskelijat kuunnelleet koliikkiitkua öisin ja uhmaikäisten itkupotkuraivareita ja sietäneet taaperon tekemää sotkua keittiössä, jatkuvaa kestovaippapyykkiä kylppärissä ja haisevia vaipparoskiksia, jos olisikin ollut kertisvaipat.
Ei solu sovi perheelliselle opiskelijalle. Perheellisille perheasunnot, tietty.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisellä tukijärjestelmällä soluasumisen ongelma on se, että saa aikamoisen paperisodan käydä Kelan kanssa, ettet tule katsotuksi kämppiksen avopuolisoksi ja näin olette samaa ruokakuntaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja elatusvastuussa hänestä. :D
Juuri näin, etenkin jos kämppis on vastakkaista sukupuolta. Ainakin aikanaan oli asia näin. En tiedä onko nykyään sama paperisota edessä, jos on samaakin sukupuolta kun ajat muuttuneet. :D
Omia kokemuksia: alkoholisti joka raahasi epämääräistä jengiä lähiökuppilasta jatkoille, varkaita, puoli kylällistä somaleja suoraan jostain perämettästä, useita tyyppejä jotka ottivat poikaystävän asumaan (kirjaimellisesti), venäläisten kerhohuone, siivous - pakko-oireesta kärsivä skitso, muita määräilevä psykanopiskelija joka vaati että nyt ollaan ystäviä(!), erakko jota en tainnut koskaan nähdä (piti puhua oven läpi), lastentarha alakerrassa (kirjaimellisesti)... siinä vasta muutama helmi kun tuli elettyä useammassa solussa. En erityisemin kaipaa noita aikoja jostain kumman syystä 🙄
Sipilän hallituksessa kokoomus leikkasi opintotuesta ja siirsi opiskelijat asumistuen piiriin. Nyt heidän aikomuksenaan on leikata sekin pois.
Ihmiset, nuoretkaan, eivät halua suurimmaksi osaksi asua missään solussa tai kommuunissa (toki niitäkin harvoja on, jotka tykkäävät oikeasti yhteisöllisyydestä) tai hengailla missään yhteistiloissa.
"Tutkimus toteutettiin, kun Hoas rakensi Rastilan Retkeilijänkadun vanhaan toimistorakennukseen yhteensä kahdeksankymmentä miniasuntoa, joiden koko 16,5–17,5 neliömetriä.
Tarhion mukaan Retkeilijänkadulta opittiin, että pienet miniasunnot sopivat väliaikaisasumiseen, mutta niitä ei kannata rakentaa pysyviksi kodeiksi.
– En missään tapauksessa suosittele sellaista ratkaisua, Tarhio sanoi.
Hän kertoi, etteivät edes laajat ja laadukkaat yhteistilat lisänneet asukasviihtyvyyttä Retkeilijänkadulla."
"Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska muistuttaa, että esimerkiksi maailman suurimpiin kaupunkeihin lukeutuvassa New Yorkissa ei hyväksytä alle 25 neliömetrin asuntoja vakituiseen asumiseen.
– Meillä hyväksytään. Alle 20 neliömetriä on äärettömän vähän, Wilska sanoi.
Toisaalta hän muistuttaa, että opiskelijoilla on Suomessa varaa valita, missä asua. Tästä kielii muun muassa se, että soluasumisen suosio on laskenut tasaisesti jo kymmenien vuosien ajan.
Wilskan mukaan nuorille tärkeitä asioita asunnoissa ovat tila, väljyys, laatu, kestävyys ja hyvät liikenneyhteydet. Hän ei usko soluasumisen ainakaan perinteisessä muodossaan palaavan."
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/c6c01ad8-b5fb-4180-b1da-d91…
Kun olin nuori aviovaimo ja mieheni oli armeijassa, me otimme alivuokralaisia isoon asuntoon Töölööseen. Kaikki olivat oikein kunnollisia, ja äänet ei kuuluneet kun oli 5 m pitkä halli välissä. Kaikkiaan oli 5 vuotta aina joku alivuokralainen. Eräs mies tuli uudelleen kun aloitti jatko-opinnot. Kaikki meni hyvin ja yhteinen Hesari jaettiin. Olin kantakaupungissa tottunut että koulukavereillakin oli aivuokralaisia. Solussa kai sitten saa sikailla.
Mitenköhän ne Amerikoissa asuvat ihan huonetoverin kanssa?
Vierailija kirjoitti:
On se hirveä kohtalon kun kakskymppisenä joutuu opettelemaan ihmissuhdetaitoja. No on siinä porukassa nykyään enemmän sekopäitä mutta silti
Ihmissuhdetaitojen opettelu alkaa jo vauvana. Ja jos on käynyt peruskoulun, on jo oppinut, että kaikkien ihmisten kanssa ei kannata olla tekemisissä.
Kannattaisin mielummin työttömille, vähävaraisille eläkeläisille ja opiskelijoille asuntoloita. Yksinkertaisia edullisia asuntoja. Soluasuminen on kamalaa, siihen ei kenenkään pidä joutua, mutta jenkkityyliin doorm asuminen eli jaettu keittiö/ruokala ja jaetut wc ja kylpytilat olisi hyvä ratkaisu. Ei kenellekkään kuulu valtion toimesta rahoittaa omaa asuntoa se on liian kallista, mutta sitten pitäisi olla tarjota jotain muuta ihmisarvoa edes etäisesti säilyttävää.
Ei ne rikkaat ole ennenkään asuneet missään soluissa, vaan yksiöissä kantakaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisin mielummin työttömille, vähävaraisille eläkeläisille ja opiskelijoille asuntoloita. Yksinkertaisia edullisia asuntoja. Soluasuminen on kamalaa, siihen ei kenenkään pidä joutua, mutta jenkkityyliin doorm asuminen eli jaettu keittiö/ruokala ja jaetut wc ja kylpytilat olisi hyvä ratkaisu. Ei kenellekkään kuulu valtion toimesta rahoittaa omaa asuntoa se on liian kallista, mutta sitten pitäisi olla tarjota jotain muuta ihmisarvoa edes etäisesti säilyttävää.[/quote
Jaetut wc ja kylpytilat :Dddddd Kaikkea sitä näkee.
Miksi joku aivoton pelle ulisee jostain, mitä "ennen vanhaan" oli? Suostutko sinä itse asumaan vaikkapa 50-luvun ennen vanhaan -asumistasolla? Jos et, niin pidä pelle pääsi kiinni sitten muidenkin kohdalla.