Siis mikä siinä soluasumisessa on niin kamalaa, että ollaan ihan käärmeissään, kun kokoomus haluaa opiskelijat takaisin soluasuntoihin?
https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/
"On vaikea perustella, miksi neljännesmiljardin tuki opiskelijoiden asumiseen olisi muita keinoja parempaa yhteiskunnan tukea laadukkaaseen koulutukseen. Yksiöissä asuminen on yleistynyt voimakkaasti samalla, kun soluasuntojen asumispaikkoja on vapaana ympäri Suomen. Tukimenojen kasvu on kohdistunut yksiöissä asuville, kun opiskelijapariskunnille tai yhteisöllisissä asumismuodoissa asuvilla se on jopa pienentynyt."
"Harkitaan opiskelijoiden rajaamista yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Opiskelijoiden asumisen laatu ei ole mainittavasti parantunut opiskelijoiden oman asumislisän lakkauttamisen jälkeen, eikä yhteisöllisiin asumismuotoihin tahdo enää löytyä asukkaita."
Onko suomalaiset nykyopiskelijat pilalle hemmoteltuja velliperseitä, jotka eivät kykene asumaan soluasunnoissa? Mikä siinä on niin kamalaa? Ennen vanhaan opiskelijalle ei ollut käytännössä mitään muuta asumismuotoa kuin soluasunnot, eikä ole nykyäänkään suurimmassa osassa maailman maita. Ei edes valtaosassa rikkaita länsimaita. Vaan ihan soluasunnoissa tai oppilaitosten asuntoloissa asutaan. Tai jos satutaan asumaan yksin, niin sitä ei ainakaan tueta veronmaksajien rahoilla, kuten Suomessa tehdään!
Kokoomuksen malli on täysin oikea! Opiskelijat takaisin soluasuntoihin asumaan! Tai ainakaan opiskelijoiden asumista yksiöissä ei tule tukea nykyiseen malliin asumistuella! Niille rahoille on tässä yhteiskunnassa paljon parempaakin käyttöä!
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Asuin koko opiskeluaikani kahden hengen solussa 2008-2013. Kämppikset vaihtuivat, mutta jokaisen kanssa tulin toimeen ja muutamasta tuli hyviä ystäviä. Ihmettelen ihmisten ehdotonta soluasuntovastustamista, kun eivät ole edes kokeilleet.
Kahden hengen solussa yleensä pärjääkin. On helpompi sopia asioista yhden kuin viiden muun kanssa. Jos olisit elänyt 6-8 hengen solussa, niin mielipiteesi voisi olla toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanahan on ne muut asukkaat. En enää ikinä asuisi solussa. Piti nukkua oma ovi lukossa, koska kämppis dokasi ja melusi joka yö ja toi vieraita, humalaisia miehiä kotiin. Elämä oli jatkuvaa unenpuutetta, häiriöitä, varastelua, likaisia keittiöitä ja ongelmia. Loppujen lopuksi uusin kämppis aiheutti tulipalon humalassa ja kämppä meni asuinkelvottomaksi.
Harvalla noin paskamainen kämppis on. Mutta on siinäkin voinut jotain pelastua, että aiheutti tulipalon soluasunnossa eikä yksiössä.
Näinpä. Opiskelijat vasta opettelevat elämään ja se on hyvä tehdä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Osa soluasukkaista on jo ns. sisäsiistejä ennestään. Jotkut vasta opettelevat ihmismäisiä käytöstapoja ja kärsijöinä ovat silloin nämä hyväkäytöksiset ihmiset.
Tässä ketjussa ne soluasumisen puolestapuhujat, joiden mielestä ei haittaa vaikka kämppä olisi p.skainen ja asumiskelvoton ja kämppikset varkaita ja bilettäjiä, taitavat olla niitä joille isi kustansi yksiön opiskeluaikana. 'Ei haittaa vaikka muut joutuvat siinä todellisuudessa elämään,minun ei onneksi tarvinnut'! Eiks'nii?
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmistä ei ole tarkoitettu asumaan vieraiden kanssa, ainoastaan oman perheensä.
soluasunnoissa on nykypäivänä 1 per huone. Keittiö ja kylppäri ja oleskelutila yhteistä.
Mä olen maanantaista lähtien asunut vesivahinkoevakossa siskoni luona. Mulla on täällä oma pieni huone, mutta muuten tilat on tietysti nyt yhteiskäytössä. Oletettavasti joudun asumaan täällä 6-8 viikkoa. Mahdollisesti pidempäänkin. Tulen siskoni kanssa loistavasti toimeen ja olemme aina olleet läheisiä, mutta jo nyt musta tuntuu tuo 6 viikkoakin ikuisuudelta. Todellakin ymmärrän nuoria, jotka eivät halua asua 3-6 vuotta soluasunnossa.
Nuorelle ihmiselle sosialisointi tekee vaan hyvää. Itsekin muistan opiskeluajalta porukkaa jotka alkuun olivat todella arkoja ja eristäytyneitä mutta ajan myötä muuttuivat sosiaalisemmiksi.
Vanhemmalle ihmiselle sitten eri kun monet tavat ja rutiinit on vakiintuneet.
Riippuu ihan luonteesta. Mä en ole koskaana sunut soluasunnossa vaan paljon mieluummin yksin. Eikä se yksin asuminen todellakaan estänyt sosiaalisia suhteita. Pikemminkin päinvastoin, koska pystyin milloin vaan kutsumaan ystäviäni ja kavereitani kotiini. Ihan saivat jäädä vaikka yöksikin. Kun asuu jonkun toisen kanssa, olipa se sitten kämppis, puoliso tai kuka tahansa, joutuu aina ottamaan huomioon myös sen toisen ihmisen.
Melkeen kaikki varmaan asuu mielummin yksin. Ei siinä niin sanottukaan, sanottiin että solussa asuminen voi tehdä hyvää tuon ikäiselle. On joku jonka kanssa vähän ihmetellä sitä huushollin pitoa sun muuta. Toki hyvä jos joillain ihmisillä on kaikki sosiaaliset verkostot jo valmiina kun uudelle paikkakunnalle muuttaa opiskelujen vuoksi, tai osaa sellaiset tyhjästä taikoa mutta kaikilla näin ei ole.
Ymmärrän pointtisi, mutta eiköhän se vieraalle paikakunnalle opiskelemaan tullut kuitenkin löydä uusia kavereita opiskelukavereistaan eikä kämppiksistään? Niitä kämppiksiä on kuitenkin vain muutama ja ne saattaa olla ihan eri alan opiskelijoitakin. Joku aiemmin ketjussa jo kirjoittikin, että ei välttämättä 16-vuotiaalla ammattikoulussa opiskelevalla ole mitään yhteistä 10 vuotta vanhemman korkeakouluopiskelijan kanssa. Tuskin heistä kavereita tai varsinkaan ystäviä tulee. Pikemminkin käy niin, että se 26-vuotias ajautuu jonkinlaiseksi äitihahmoksi 16-vuotiaalle.
Eikä pelkästään äitihahmoksi, vaan myös palkattomaksi kasvattajaksi, lastenvahdiksi, siivoojaksi ja sosiaalityöntekijäksi, joka tekee alaikäisestä lastensuojeluilmoituksia. Opiskelija-asuntosäätiöt eivät niitä tee, ovat tyytyväisiä kun vuokrarahat kilahtavat tilille!
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa ne soluasumisen puolestapuhujat, joiden mielestä ei haittaa vaikka kämppä olisi p.skainen ja asumiskelvoton ja kämppikset varkaita ja bilettäjiä, taitavat olla niitä joille isi kustansi yksiön opiskeluaikana. 'Ei haittaa vaikka muut joutuvat siinä todellisuudessa elämään,minun ei onneksi tarvinnut'! Eiks'nii?
Kuules kermaperce. Kukaan ei kustantanut mitään. Minä asuin solussa heti kun pääsin opiskelemaan. Mieheni asui kotona siis vanhemmillaan 23-vuotiaaksi, vaikka opiskeli ja kävi töissä.
Asenne on se, että jos isillä ei ole hynää, ei sitä muidenkaan isiltä pyydetä.
On hyvä huomata, että soluasumistahan ei kukaan ole kieltänyt, vaan niin saa yhä edelleen täysin vapaasti tehdä.
Jostakin syystä kaikki kuitenkin haluavat asua omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa ne soluasumisen puolestapuhujat, joiden mielestä ei haittaa vaikka kämppä olisi p.skainen ja asumiskelvoton ja kämppikset varkaita ja bilettäjiä, taitavat olla niitä joille isi kustansi yksiön opiskeluaikana. 'Ei haittaa vaikka muut joutuvat siinä todellisuudessa elämään,minun ei onneksi tarvinnut'! Eiks'nii?
Kuules kermaperce. Kukaan ei kustantanut mitään. Minä asuin solussa heti kun pääsin opiskelemaan. Mieheni asui kotona siis vanhemmillaan 23-vuotiaaksi, vaikka opiskeli ja kävi töissä.
Asenne on se, että jos isillä ei ole hynää, ei sitä muidenkaan isiltä pyydetä.
Jos sinä haluat ja pystyt asumaan lian, p.skan ja saastan keskellä, niin se on ihan kunnioitettava ominaisuus! Ilmeisesti sinua ei haittaa myöskään se jos joku syö ruokasi jääkaapista ja joudut olemaan nälissäsi pari päivää kun tilillä ei ole rahaa!
Ukko40 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellle yksityisyys ja oma rauha ovat aivan ehdottomia mielenterveyden takia.
En myöskään missään nimessä halua, että vieraat miehet, eli kämppisten kumppanit, yöpyisivät
soluasunnossa tai olisivat yhteisissä tiloissa.
Haluan olla alasti kotonani.
Haluan masturboida ja harrastaa seksiä ilman, että joku toinen kuulee sitä.
Haluan opiskella rauhassa.
Joudun sairauden takia olemaan välillä tuntikausia suihkussa ja vessassa, joten kämppis ei pääsisi itse tarpeilleen.
En halua puhua kotona kenelläkään.
En käy bileissä, renotudun kotona. Hiljaisuus, yksinolo ovat minulle ehdottomia.
En siis missään tapauksessa muuta soluun.
Harrastatko seksiä kuurojen, kuolleiden vai tajuttomien kanssa, jos et halua että toinen kuulee?
Eh... takoitin tietenkin, että kukaan asiaankuulumaton. En myöskään halua kuulla kämppikseni seksiääniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi rauhassa masturboida
Onhan niissä lukolliset ovet
Äänet ja välineiden peseminen yhteisissä tiloissa ei ole mukavaa.
Jotkut ihmiset vain ovat luonnostaan introvertteja, eivät voi asua vieraiden ihmisten kanssa jakaen keittiön ja vessan. En itse halua puhua kenellekään kotonani.
Vierailija kirjoitti:
No ihan kaikki.
Myisin mieluummin sisäelimeni kuin pakottaisin omat lapseni soluasuntoon.
Sitä on kasvatettu luimhitutaleen lumihiutale, onnea jatkoo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa ne soluasumisen puolestapuhujat, joiden mielestä ei haittaa vaikka kämppä olisi p.skainen ja asumiskelvoton ja kämppikset varkaita ja bilettäjiä, taitavat olla niitä joille isi kustansi yksiön opiskeluaikana. 'Ei haittaa vaikka muut joutuvat siinä todellisuudessa elämään,minun ei onneksi tarvinnut'! Eiks'nii?
Kuules kermaperce. Kukaan ei kustantanut mitään. Minä asuin solussa heti kun pääsin opiskelemaan. Mieheni asui kotona siis vanhemmillaan 23-vuotiaaksi, vaikka opiskeli ja kävi töissä.
Asenne on se, että jos isillä ei ole hynää, ei sitä muidenkaan isiltä pyydetä.
Tämä k.ermaperce on asunut kahdeksan vuotta solussa erilaisten ihmisten kanssa, joista suurin osa onneksi oli ihan asiallisia ja mukavia ihmisiä. Pari kolme mul.qvistiä valitettavasti sattui myös kämppiksiksi. Asiallisten ihmisten kanssa soluasuminen kyllä sujuu! Jos kermaperceilyn kriteerit ovat ne, että haluaa nukkua yönsä rauhassa, haluaa opiskella rauhassa, käyttää siistiä keittiötä ja vessaa ym., niin eiköhän aika iso osa ihmisiä ole silloin k.ermaperseitä!
Itse asuin koko opiskeluaikani lapsuudenkodissani. Muu asunnon kokoonpano ehti tänä aikana muuttua. Tietynlaista soluasumista sekin on asua täysi-ikäisenä opiskelijana kotonaan ja monia ongelmia tähänkin liittyy. Paljon mielummin olisin toki asunut omillani, mutta se ei vain ollut mahdollista. Ilmaiseksi toki sain kotona asua, mutta se olikin sitten niitä harvoja hyviä puolia tässä. Varsinaiseen soluasuntoon en olisi ikinä suostunut muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin koko opiskeluaikani lapsuudenkodissani. Muu asunnon kokoonpano ehti tänä aikana muuttua. Tietynlaista soluasumista sekin on asua täysi-ikäisenä opiskelijana kotonaan ja monia ongelmia tähänkin liittyy. Paljon mielummin olisin toki asunut omillani, mutta se ei vain ollut mahdollista. Ilmaiseksi toki sain kotona asua, mutta se olikin sitten niitä harvoja hyviä puolia tässä. Varsinaiseen soluasuntoon en olisi ikinä suostunut muuttamaan.
Lapsuudenkodissa voi toki asua myös, mikäli välit ovat kunnossa ja on oma huone ja opiskelurauha. Jos joutuu kohtaamaan päivittäistä henkistä väkivaltaa, syyllistämistä ja katselemaan juopuneita räyhääjiä, niin ei siitäkään mitään tule!
Kaikki. Kokemusta on 5 vuodelta vuosia sitten. Laiskat kämppikset eivät siivonneet yhteistiloja, yksi vingutti jatkuvasti viulua tai kiljui kovalla äänellä puhelimeen, ruotsinkielinen puhui kauhean kovalla äänellä, yksi rikkoi mun astioita, opiskelu oli vaikeaa, kun oli melua yhteistilassa, kaverilta syötiin ruoat jääkaapista ym.ym. Silloin ei ollut vielä ludeongelmaa, eikä niin paljon huumeita kuin nykyään, eli voin vai kuvitella, miten karmeaa soluasuminen on nykyään.
En ole kokoomuksen linjoilla monessakaan asiassa mutta miksi opiskelijalla on oltava oma asunto? Soluasuminen on monella tavalla "avartavaa".
Vierailija kirjoitti:
En ole kokoomuksen linjoilla monessakaan asiassa mutta miksi opiskelijalla on oltava oma asunto? Soluasuminen on monella tavalla "avartavaa".
Se voi olla avartavaa positiivisesti. Huomaa, että omankin kuplan ulkopuolella on elämää tai se voi 'avartaa' myös negatiivisesti, varsinkin jos joutuu elämään ihmisten kanssa, joilta puuttuvat käytöstavat ja kyky huolehtia itsestään ja elää muiden kanssa.
Ei enää ikinä soluasumista, rakentaisivat enemmän miniyksiöitä, jossa sitten yhteinen pesutupa ja kuntosali yms.
No en mä tiedä, ehkä mä oon vaan epänormaali kun en haluaisi kokea sitä kiusaamista ja r*iskausta enää koskaan uudelleen. Ap voi mun puolesta asua solukämpässä jos siitä tykkää.🤷
Asuin koko opiskeluaikani kahden hengen solussa 2008-2013. Kämppikset vaihtuivat, mutta jokaisen kanssa tulin toimeen ja muutamasta tuli hyviä ystäviä. Ihmettelen ihmisten ehdotonta soluasuntovastustamista, kun eivät ole edes kokeilleet.