Peukuta: Oletko tarvinnut Ruotsin kieltä elämässäsi?

Koulussa olen vain tarvinnut ruotsin kieltä.

(Eli siis en ole tarvinnut)

Joka päivä käytän molempia kotimaisia, sekä englantia. Ei siinä mitään ihmeellistä ole.

Vierailija kirjoitti:

Muutin töiden perässä Ruotsiin.

Tajukangas

Lue Paavon blogia

Lähdin Ruotsiin opiskelemaan parikymppisenä, ja siellä tuli opeteltua lisää.

On sitä tarvinnut. Lähdin ensin kesätöihin ruotsiin, sen jälkeen tapasin ruotsalaisen miehen ja nykyään asumme Ruotsissa. Ei tästä kyllä Suomen valtiolle mitään hyötyä ollut, että ei sen puoleen.

Vierailija kirjoitti:

Olen  käynyt työmatkoja Ruotsissa ja siellä puhuttiin englantia, mutta kyllähän se vähän helpotti että osasi tervehdykset ja numerot ruotsiksi. Olen myös tekemissä suomenruotsalaisten kanssa töissä ja heillä saattaa välillä lipsahtaa ruotsia suomen sekaan. Ruotissa lomaillessakin käytin englantia ja yllätyin miten huonosti matalasti koulutetut ruotsalaiset osaavat englantia.

Hyvin olisin päjännyt ilman pakkoruotsia, en voi sanoa että siitä olisi ollut varsinaisesti hyötyä. Pakkoruotsin määrän voisi pudottaa yhteen lukukauteen, eli opeteltaisiin juuri tervehdykset, numerot, viikonpäivät ja tuon tapaiset alkeet.

Aivan, ruotsinopinnot voisi kiteyttää jonkinlaiseksi Pohjoismaiden historian ja kulttuurin opintokokonaisuudeksi, jossa opeteltaisiin perusasiat myös kielestä.  Esim. sukututkijat tarvivat perussanaston, koska kirkonkirjat ym. asiakirjat olivat ruotsia vielä 1800-luvulla kaikkialla Suomessa.

Nykyinen idea siitä, että peruskoulussa opittaisiin koko ruotsinkieli, on käytännössä utopiaa suurimmalle osalle.  

Skandinaavisen kielen opiskelusta on hyötyä jos haluaa työskennellä tai asua toisessa pohjoismaassa. Ja moni haluaa, ainakin väliaikaisesti. Itse muutin Tanskaan, ja vaikka en ruotsia ikinä ole virheettömästi puhunut, jo se passiivinen sanavarasto minkä maitopurkkien kyljistä ja lukion ruotsintunnilta on oppinut, auttoi todella paljon Tanskaa opetellessa.

Sain työpaikkani it-alalla osaksi sen takia, että puhun sujuvasti ruotsia. Kommunikoin päivittäin ehkä 40% ruotsiksi. Olen töissä suomalaisessa IT-firmassa, koulutus ekonomi.

Ei sitten mitään käyttöä. Olisipa saanut lukea nekin oppitunnit enkkua osaisin sitä sitten ihan kelvollisesti. Saksakin olisi kelvannut saatikka venäjä joka olisi ollut valintani. osaisinpa sitä yhtä heikosti kuin ruotsia, niin olisin edes siitä iloinen. Nyt on vain harmi menetetyistä mahdollisuuksista. olisipa meillä mahdollisuus valita opiskelemamme kielet.

Luin pitkän ranskan ja englannin, ranskaa en ole käyttänyt juuri ikinä koko elämäni aikana. Ruotsia opiskelin vain pakollisen, ja lisäksi espanjaa ja saksaa muutamat kurssit. 

Ruotsia olen tarvinnut työssäni lähinnä vasta ihan viimeisen vuoden aikana, kun firmamme on aloittanut viennin Ruotsiin ja pidän yhteyttä sinne päin, hallinnoin tuotetietoja eri kielillä ym. 

On kiva ymmärtää mitä ihmiset ympärillä puhuvat kaksikielisessä kunnassa asuessani. Töissäkin ymmärrän mitä ruotsinkieliset kolleegat puhuvat keskenään. Vielä kun oppisin venäjää niin voisin kommunikoida naapurieni kanssa, kun mitään osaamaani yhteistä kieltä ei löydy.

Opiskelen Ruotsissa, mutta en oikeastaan hirveästi. Koulua käyn englanniksi eivätkä useimmat opiskelijakaverit edes osaa ruotsia. Englantia osaavat kaikki täällä, joten sitä yleensä käytän. Bisneselämässä suositan englannin käyttöä, koska olet silloin tasavertaisessa asemassa.

Minun isäni on ruotsinruotsalainen, ja hänen kanssaan juttelen. Muuten en enää juurikaan , olen asunut lapsesta saakka Suomessa.

Olen asunut useamman vuoden Ruotsissa ja käyttänyt ruotsin kieltä työasioissa sekä vapaa-ajalla.

Tarvitsen ruotsia työssäni lähes joka päivä. Lisäksi osaan hyvin englantia, ranskaa ja espanjaa. Jonkin verran italiaa sekä auttavasti saksaa ja viron alkeet.

Olen aina ollut sitä mieltä että mitä useampaa kieltä opettelee, sitä helpommaksi se muuttuu aina seuraavan kohdalla. En tosissani usko että pakkoruotsi-intoilijat oppisivat yhtään sen parempaa englantia tai vaikka kiinaa jos ruotsin tunteja ei olisi lainkaan. Asenne ratkaisee. Maailmassa yksikielisyys on itse asiassa aika harvinaista. Monet ihmiset käyttävät useita eri kieliä eri tilanteissa esim. Afrikassa, Aasiassa ja monissa Euroopankin maissa.

Ruotsista oli hyötyä muita kieliä opiskellessa, kun tiesi jo vähän kielen rakenteita ja oli enkku, ruotsi ja suomi verrokkeina. Tiesi opiskelutyylejä ja joitain samoja konsepteja tai samankaltaisia sanoja tuli vastaan. Mutta sama olisi varmaan onnistunut mitä tahansa kieltä opiskellessa. Valinnanvapaus ei olisi pahasta, voisi nostaa oppimistuloksia kun jokainen voisi opiskella kieltä josta oikeasti tykkää. Ruotsi voisi olla yksi niistä, mutta myös esim. venäjä ihan hyvä vaihtoehto etenkin Itä-Suomessa asuville, myös saksa, kiina ja ranska ihan hyviä vaihtoehtoja.

Joku pakkokieli pitää olla, mutta sen ei todellakaan kuuluisi olla sataprosenttisesti kaikilla ruotsi.

Olen ollut töissä kaksi kertaa ruotsalaisen firman tytäryhtiössä Suomessa ja kerran firmassa, jolla oli tehtaita Ruotsissa. Näiden työsuhteideni vuoksi palkkani on nyt noin 7000 euroa/kk. Jos en olisi osannut ruotsia, olisi palkkani ilman näitä työsuhteita ehkä noin 5000 euroa kuussa. Näin on vastaavantasoisilla kavereillani, jotka lintsasivat ruotsin tunneilla eivätkä osaa puhua tai kirjoittaa ruotsiksi. Yo-tutkinnon lisäksi opettelin ruotsia lukemalla dekkareita ruotsiksi, katselemalla FEM-kanavaa ja kansalaisopistossa suoritin virkamiesruotsin tutkinnon. Tuli minulle pari vuotta Hufvudstadsbladetkin. Tutkinnosta saa valtiollakin kielilisää. Älkää lukeko ruotsia, siitä on suunnaton palkkaetu meille, jotka satsaamme siihen kieleen.

Vierailija kirjoitti:

Muutin töiden perässä Ruotsiin.

Samma här, 69 muutettiin miehen kanssa ja olimme vain pari vuotta, mutta silloiset palkat oli niin paljon suuremmat kuin Suomessaa, että säästäväisinä ihmisinä saimme sievoisen pesämunan asunnon hankintaan palattuamme Suomeen.

Kumpikin saimme heti työpaikan juuri siksi, että osasmimme kohtalaisesti kieltä, vaikka vain sitä kirotttua pakkoruotsia.

Puhun ruotsia päivittäin, työkaverini ovat ruotsinkielisiä. Onnellinen että asun täällä länsirannikolla, ruotsin oppii täällä suht' automaattisesti.

Ihan jatkuvasti. Olin myös yhteispohjoismaisessa työyhteisössä ja umpihämäläiselle oli helpotus puhua ruotsia kun siitä sai sentään selvän kun taas tanskalaisen kanssa työskentely vaan supervaikeaa.