Miltä tuntuisi, mitä ajattelisit jos kukaan omista lapsistasi ei hankkisi ikinä lapsia?
Etkä ikinä tulisi isovanhemmaksi? Olisiko kurjaa vai ihan ok?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi ihanaa, jos voisin saada olla mummo, mutta toisaalta minua on ahdistanut se, millaiseen maailmaan lapsi syntyisi. Pitkään toivoin jopa, että lapseni eivät päättäisi tehdä lapsia tämän takia.
Mutta toisaalta, eikö tämän hetken nuorilla ihmisillä ole oikeus vanhemmuuden iloon ja tyydytykseen siinä kuin aiemmilla sukupolvillakin. Ja entä jos kaikki nuoret päättäisivät lopettaa lapsen teon, ja uusia ihmisiä ei enää syntyisi? Ihmissuku sammuisi.
Tai jos ajatellaan ihan Suomen mittakaavassa, kuka huolehtisi niistä viimeisistä sukupolvista, kun ei olisi nuoria ihmisiä ja keski-ikäisiä, vain vanhoja?
En tiedä mitä väliä on "oikeuksilla" kun todellisuus on mitä on. Ja onkohan vanhemmuus iloa ja tyydytystä vai taistelua mahdollisessa köyhyydessä, työttömyydessä, väkivallan pelossa, sodassa, nälänhädässä... Olet varmaan kuullut kauheita juttuja huonoimmin pärjäävistä maista, mitä lapset siellä joutuu tekemään pelkän selviämisen toivossa. Se on ihan todellisuutta täälläkin, jos sivistysvaltio taantuu kehitysmaan tasolle ja tulee katastrofi toisen perään.
Kurjaa, mutta myös ok. Lapset saavat päättää itse omasta elämästään. Olisi kyllä kiva, jos lapsenlapsia joskus tulisi. Ja itse olisin vielä hengissä näkemässä sen.
En näe itseäni osallistuvana isovanhempana, joten ei haittaa, jos ei lapsenlapsia tule. En jaksaisi edes nyt 42-vuotiaana hoitaa pikkulapsia tai käydä missään lasten älämölöpaikoissa. Tuskinpa sitten myöhemmimkään.
Toivon, että lapseni elää kuten haluaa. Hän ei halua lapsia ja täytyy myöntää, että olen iloinen ja helpottunut hänen päätöksestään. Elämä on niin rikasta ja täynnä kiinnostavia asioita, joista nauttiminen ja joihin perehtyminen olisi vaikeaa, jos kuvioissa olisi lapsi. Itselleni isovanhemmuus ei ole mikään lisäarvo. Elämä on upeaa. ilman lapsenlapsia! Arvostan vapautta.
En ole ajatellut alkaa odottamaan mitään lapsenlapsia ylipäätään. Ei ole minun asiani antaa mitään signaaleja että sellaisia pitäisi tulla. Lasten todella todella henkilökohtaista aluetta. Kiva jos joskus tulee, mutta mitään en odota.
Äitini on suurin syy miksi en ikinä halua lapsia. En halua toistaa samoja toimintamalleja oman kanssa. Kukaan elävä olento ei ansaitse moista.
Näin tulee luultavasti tapahtumaan. Heidän päätöksensä, heidän elämänsä.
Olisi ihan älyttömän helpottava uutinen.
Ehkä olisin vähän surullinen, mutta ei se olisi maailmanloppu. Toivoisin, että jos omat lapseni eivät saisi lapsia, niin ehkä veljeni lapset saisivat, ja voisin olla heille sitten isotäti. Mutta enemmän tänä on varmaan vaan joku suvun jatkuvuuteen liittyvä ajatus, tekemistä kyllä keksisin ilmankin.
En usko, että minusta tulee koskaan mummoa. Kaksi poikaa, toinen täyttänyt 30 ja toinen 28.
Miksi kommentit joissa sanotaan ”en halua lapseni hankkivan lapsia” saavat tykkäyksiä? Eikö näinkin päin pitäisi kunnioittaa lapsensa päätöstä hankkia lapsia? Joka tapauksessa ne eivät ole sinun lapsia niin ei ole pakko olla sen enempää mummo kuin itse haluaa
Olisin surullinen.
Mielestäni lapsettomaksi jättäytyminen on eräänlainen itsemurha - oman sukulinjan sammuttaminen. Ja jos tulevat katastrofit ja kärsimykset pelottavat, suvun jatkumisen kannalta olisi loogista tehdä enemmän lapsia eikä vähemmän.
Lapseni saattavat ajatella toisin.
Vierailija kirjoitti:
En näe itseäni osallistuvana isovanhempana, joten ei haittaa, jos ei lapsenlapsia tule. En jaksaisi edes nyt 42-vuotiaana hoitaa pikkulapsia tai käydä missään lasten älämölöpaikoissa. Tuskinpa sitten myöhemmimkään.
Minä koen 58-vuotiaana aivan samoin. Läheiseni tietävät, että jos joudun hoivakotiin enkä enää itse pysty ilmaisemaan tahtoani, niin en halua mitään yhteistä tekemistä päiväkotilasten kanssa tai ylipäänsä lapsia ympärille.
Tottakai oma lapsenlapsi varmaan tuntuisi erilaiselta, mutta en ole yhtään pahoillani siitä, ettei lapseni puolisoineen aio hankkia lapsia.
Mitä lässytystä. Kai teillä on haaveita? Haaveileva ihminen Elää, haaveeton ei.
Kai se on vain oikein ettei maailmanvihaajat erityisesti lisäänny. Ehkä sitten paremmin menestyneet haluavat oikeast olla lastelastensa kanssa. Aika outoa porukkaa. Mikä sen mukavampaa kuin olla kaikki juhlapyhät yhdessä omiensa kanssa.
Minulla on kolme lasta. Uskon, että heistä varmaan ainakin yksi haluaa lapsia. Kyllä todellakin haluan olla osallistuva mummu ja nauttia niistä lapsenlapsista. Mutta jos niitä ei tule, niin ei sillekään mitään mahda. Painostaa en ala suuntaan tai toiseen. Saavat ihan itse päättää niin suuresta asiasta. ♡
onhan se kiva kun suku jatkuu, enkä jaksa uskoa ettei joku 12:sta lapsia hankkisi.
Vierailija kirjoitti:
Kai se on vain oikein ettei maailmanvihaajat erityisesti lisäänny. Ehkä sitten paremmin menestyneet haluavat oikeast olla lastelastensa kanssa. Aika outoa porukkaa. Mikä sen mukavampaa kuin olla kaikki juhlapyhät yhdessä omiensa kanssa.
Onko lapsesi siis yksinhuoltaja eikä lapsenlapsellasi ole läheisiä suhteita toisiin isovanhempiin? Vai vaaditko lastasi perheineen viettämään kaikki joulut sinun luonasi?
Olisin pelkästään iloinen. Minulla on yksi tytär ja toivon että keskittyy ennemmin itseensä kuin antaa tämän yhden ainutkertaisen elämänsä muille. Toistaseksi ei ole haluamassa lapsia vaan uraa, mutta on vasta 20, joten mene ja tiedä.
Itse en tekisi lapsia, jos saisin nyt päättää. En tietenkään toivo, että tytärtäni ei olisi olemassa, mutta olisin elänyt elämäni mieluummin toisella tavalla. Lasta vaan ei peruta sitten kun se on.
Ei niistä kannata välittää. Eikä edes seurailla. Usein ihmiset painaa niitä, kun ovat eri mieltä ja maailmaanhaan mielipiteitä mahtuu. toki olisi kiva lukea ennemin mielipide kuin mitään sanomaton peukutus.