Vaimolla keitti kun sai valmistujaislahjan
Vaimolla keitti, kun annoin hänelle valmistujaislahjan ja hän kuuli, että olin kysellyt neuvoja sen ostamiseen netistä. Kaiken lisäksi hän sanoi, että lahja on tylsä ja mielikuvitukseton. Ostin hänelle Iittalan astiaston, josta hän on monesti puhunut.
No, pieleen meni tämäkin. Kohta on entinen eukko. Ei vain meikäläinen taivu romanttiseksiälykkötosimieheksi jolla mielikuvitus laukkaa kuin ahdistettu norsu savannilla. Hankkikoon uuden.
Kommentit (159)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 15:41"]Ostan lahjaksi astioita, joita vaimo on toivonut. Vaimo kilahtaa, koska toivotut astiat on annettu väärässä tilanteessa. Näin ollen hän saa olla loukkaantunut ja osoittaa loukkaantumisellaan valtansa. Loukkaantumisesta seuraa tietenkin hyvittelyn odotus. Näin vaimoni saa osakseen yhä enemmän huomiota, kun hyvittelen häntä.
Lopputuloksena hän sai haluamansa astiat, mahdollisuuden loukkaantumiseen, huomionkerjuuseen ja vallankäyttöön ja mahdollisuuden hyvittelyn vaatimiseen. Voiko tilannetta enää enempää omaksi eduksi pelata?[/quote]
No niin naiset. Tämän ketjun aloitti ilmeisen kunnollinen mies, joka yritti huomioida vaimonsa, vaikka ei siinä onnistunutkaan. Valitettavasti hän on myös sen verran älykäs ja tunneälykäs, että näkee vaimonsa temppuilun taakse. Siksi vaimo saa kenkää.
Tämänkin hyvän miehen kuitenkin aivan varmasti joku itselleen aikanaan nappaa. Nappaaja tuskin kuitenkaan on itsekäs oman elämänsä sankari.
Kohta on kunnollinen vapaa mies markkinoilla. Oletko sinä riittävän kunnollinen hänelle?
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 15:41"]
Vaimoni valmistui filosofian maisteriksi tai oikeammin on saanut kaikki opintonsa kasaan ja tietää, että gradu on hyväksytty. Jäljellä on enää muodollisuudet. Sinänsä ihan kunnioitettavaa opiskella vielä aikuisiässä ylempi korkeakoulututkinto, mutta koska perheessä on tällä hetkellä vain yksi palkansaaja, ei sitä voi rahalla mässäillen juhlia.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 14:54"]No voisko sen astiaston palauttaa tai vaihtaa johonkin mieluisampaan?[/quote]
Olen antanut vaimolleni kuitin ja sanonut, että käy kysymässä, josko vaihto onnistuisi. Olen kuitenkin melkein varma, ettei hän astioita vaihda. Hänhän sai haluamansa. Kuvio menee näin.
Ostan lahjaksi astioita, joita vaimo on toivonut. Vaimo kilahtaa, koska toivotut astiat on annettu väärässä tilanteessa. Näin ollen hän saa olla loukkaantunut ja osoittaa loukkaantumisellaan valtansa. Loukkaantumisesta seuraa tietenkin hyvittelyn odotus. Näin vaimoni saa osakseen yhä enemmän huomiota, kun hyvittelen häntä.
Lopputuloksena hän sai haluamansa astiat, mahdollisuuden loukkaantumiseen, huomionkerjuuseen ja vallankäyttöön ja mahdollisuuden hyvittelyn vaatimiseen. Voiko tilannetta enää enempää omaksi eduksi pelata?
Vaimoni tuskin vie astioita takaisin kauppaan ja rupeaa sen jälkeen ruikuttamaan, että voi kunpa saisin nuo astiat. Ei hän astioista eroon halua. Hän tahtoo osoittaa minulle, kuinka taas epäonnistuin.
Nämä pelit on nyt pelailtu, siksi eroan.
[/quote]
Vaikutat fiksulta mieheltä. Ikävää jotta vaimos kuuluu näihin vaikeisiin ja itsekkäisiin tapauksiin, suorastaan tyhmiin. Ihan sama mikä maisteri siitä tuli, kolloo mikä kolloo. (Kolloo on vähä sama kuin pässi joka on vähä sama kuin pösilö).
Kunnon taputus sun olalle ja keväistä mielialaa!
Ap, vaimosi vaikuttaa melkoisen kiittämättömältä. Tapana on, että lahjoista kiitetään, olkoot ne vaikka kuinka toiveiden vastaisia.
Oletko ihan varma, ettei asiaa voisi kuitenkin jotenkin korjata? Keskustelisitte yhdessä tilanteesta ja ennen kaikkea avioliiton tilasta. Sinähän vaikutat kovin harmistuneelta (ymmärrettävistä syistä) vaimosi käytökseen ja väläyttelit aloituksessasikin eromahdollisuuden. Jos kuitenkin päätät, ettet vielä halua erota vaimostasi, jutteleminen on todella tärkeää. Mikä sai vaimon hermostumaan? Onko se hänelle tyypillinen reaktio? Tietääkö hän, miltä se tuntuu sinusta? Olet kuitenkin ihan vilpittömin mielin yrittänyt selvittää vaimosi toiveita. Onko teidän suhteessanne jotakin todella pahasti pielessä ihan korjaamattomalla tavalla vai vieläkö voisi yrittää korjata liittoanne?
Tämä ensin, sitten vasta tarvitsee miettiä, millaisia lahjoja sille vaimokullalle hankitaan. Tietysti olisi surullista, että tämä on sitten tässä, mutta eivät miehetkään kestä ihan mitä tahansa. Sitä ei pidä unohtaa.
ap palauta ne astiat kauppaan ja osta silläkin rahalla jotain kivaa ITSELLESI!
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:22"]jutteleminen on todella tärkeää.[/quote]
Mitäpä sitä juttelemaan, kun se käytännössä tarkoittaa sitä, että vaimoni ilmoittaa, mitä tehdään. Hän päättää, kuinka usein ja millä tavoin täytyy siivota, hän päättää, mihin menemme lomalle, hän päättää, kuinka sisustamme kotimme, hän päättää, mitä teemme viikonloppuna.
En ole perusluonteeltani mikään tossukka, mutta kylläkin rauhallisen elämän kaipuinen. En jaksaisi tehdä joka ikisestä valintatilanteesta keskustelutilannetta, jossa täytyy vetää köyttä ja käyttää valtaa.
Kyllä minä tästä lähden, oli tämä lahja viimeinen pisara. Tuskin tuo vaimokaan erityisen onnellinen on, kun tuolla tavoin reagoi.
Pelkään jo etukäteen tätä eroakin. Onneksi on avioehto, joten perusomaisuudesta ei tarvitse taistella. Enkä aio taistella tulkinnanvaraisesta omaisuudestakaan. Ottakoon minkä ottaa, en jaksa tässä tilanteessa siitä säätää. Siitä huolimatta tiedän jo etukäteen, että vaimoni tekee erosta mahdollisimman hankalan. Hän käyttää hankaloittamiseen kaikki keksimänsä keinot.
Jos näin on, niin eipä tuossa jutteleminen enää auta. Ero vaikuttaa ihan järkevältä ratkaisulta. Tsemppiä.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:38"]Jos näin on, niin eipä tuossa jutteleminen enää auta.[/quote]
Ei auta ei. Olen minä ennenkin eronnut pitkistä suhteista, mutta aikaisempien naisten kanssa asioista on voinut sopia sekä suhteissa että erotessa. Ei ole tarvinnut toista soimata ja kumpikin on katsonut toisen perään vielä eron jälkeenkin. Se on ollut sellaista ihmisten välistä huomiointia ja vastuunkantoa, vaikka yhteiselämä ei elämisen arvoiseksi osoittautunutkaan.
Tämä nykyinen on niin itsetietoinen ja itseriittoinen ja naisten oikeuksien perään, etten minä siihen taivu. Ottaa oikeutensa sitten ykisin asuessaan...
Kuule ap. Sun vaimos sais olla onnellinen että edes muistat häntä. Me ollaan oltu yhteydessä 14 vuotta ja en saa koskaan mitään lahjaksi.En jouluna, en synttärinä. Ei muista minua hääpäivänä, ystävänpäivänä ei siis koskaan. Edes pieni suklaarasia jossa lukis rakastan sinua...vaan ei. Minä ostin hänelle lahjaksi kaulakorun kun jaksoi olla tukenani vaikeimmassa synnytyksessäni. Olisin niin pienestä onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 00:37"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 00:27"]Eikä tosiaan valmistujaislahjaksi osteta käyttöastioita[/quote]
Olen vain niin huono keksimään lahjoja. Kaikki harkitut yritelmäni ovat päätyneet käyttämättömiksi. Ei ole ostamiani koruja kaulassa näkynyt.
Ajattelin, että kun kerrankin tiesin, mistä vaimo pitää, lahja oli minusta itsestäni kaunis ja minulla oli kerrankin yli viisi sataa ylimääräistä rahaa, niin voisin ostaa jotain, joka jäisi käyttöön ja näkyisi vielä yli kymmenen tai kahden kymmenkin vuoden kuluttua, mutta prseelleenhän tämäkin sitten meni.
Kalliita olivat, mutta ajattelin, että ovat myös laadukkaita ja kestäviä ja jättäisivät pysyvän muiston. Kai se nyt nuo seinille viskoo, vaikka on aikaisemmin monta kertaa puhunut, kuinka olisivat ihania, kun vain olisi rahaa.
Olin niin valmistautunut, että kerrankin onnistuin ostamaan jotain, josta vaimo pitää, mutta valinta oli sitten väärä tähän hetkeen.
[/quote]
Ostitko niitä yksivärisiä Iittaloita vai esim niitä Iittalan Taika-astioita, jotka on koristeellisempia? Ulkonäölläkin on väliä.
Aika surullista :(, jos mun mies olisi ostanut mulle iittalan astiaston, en todellakaan olisi suuttunut.Mikä sitä sun vaimoa vaivaa? Taitaa olla vaikea persoona.
Nyt kun kävin katsomaan tarkemmin, toinen ostamani satsi onkin Arabiaa. En minä näistä tiedä. Kumpikin on Iittalan sivuilla, joten luulin sitäkin Iittalaksi. Ostin niitä perustummansinisiä sillä tavoin että on arkeen kaikkiin tilaisuuksiin ja sitten kahvittelutarpeisiin tuota Paratiisia. Näin vaimoni joskus toivoi. Ei minulla kyllä Paratiisia olisikaan ollut vara ostaa samalla tavalla kuin halvempaa perustummansinistä.
https://store.iittala.fi/Kattaminen/Paratiisi-Lautanen-165-cm/p/A008948
Tosi hyvä lahja. vaativat ihmiset vaatii kumppaniltaan että on oltava kuin sadun prinsessa tai prinssi, joka onnistuu lukee toisen ajatukset ja olemaan juuri niin täydellisen ihana kun se toinen haluaa. . mahdoton tehtävä. Ihmiset on ihmisiä. Nuo on laadukkaita kalliita kestäviä astioita. lahjasta suuttuminen on jotain niin tökeröä ja epäkypsää, etten ihmettele ap:n erohaluja. Lahja on aina lahja, ja jos ei itse tee lahjalistaa, niin on vaa "otettava se riski" ettei kaikista lahjoista pidä. . apn vaimo ei vaan pysty itse hyväksymään sitä että hänellä on mies joka ei nyt hänen ajatuksiaan onnistunut lukemaan. Varmaan hänen tunteensa rakastetuks tulemisesta on kytkeytynyt materiaan noin pahasti. Sekään ei ole toimivan parisuhteen kannalta hyvä. Ajatus on tärkein. . Jos vaimo ei mee itseensä, on varmastikin vaikea sopia asiaa. ite on niin periaatteellinen ihminen, et vaikeeta olis. En vaa voi käsittää tuollaista itsekkyyttä, kun ihmiset unohtaa mikä on lahjan alkuperäinen tarkoitus edes. .Se on LAHJA! Ja kaksi ihmistä on aina erillisiä, ei toisen ajatuksia voi lukee tai kontrolloida .
Rehellisesti, olisitko itse innostunut astiastosta?
Astiasto on perheen yhteinen hyödyke.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 12:48"]Rehellisesti, olisitko itse innostunut astiastosta? [/quote]
En tiedä, kenelle kysymys oli osoitettu, mutta jos minulta kysytään, niin aivan varmasti. Astiasto näkyy koko ajan jokapäiväisessä arjessa ja jos se miellyttää silmää, tuo se elämään lisää pientä iloa. Laadukkaissa astiastoissa on vielä se hyvä puoli, että ne kestävät kauan ja niille syntyy historia. Iittalan astiat voivat olla hyvin käytössä vielä 30 vuoden päästä.
Minunkin mieheni ostaa käytännöllisiä ja laadukkaita lahjoja. Olen saanut niin pyyhkeitä, kylpytakin kuin kuivausrummunkin. Välillä on kotiin kannettu pelkkä ruusu ja annettu suukko, mutta jos kerran lahjoja ostaa, niin toivon niiden olevan sellaisia, jotka eivät jää pölyttymään kaappien perukoille vaan joilla on käyttöä ja joiden voi olettaa kestävän.
Kaikestahan voi tietenkin haaveilla, mutta kun kukaan mies ei ole ajatustenlukija, niin parempi, että hän tuo halpoja kukkia ja kalliita kestäviä käyttötavaroita kuin että hän yrittää keksiä jotain kallista, josta en sitten kuitenkaan välttämättä pidä ja jolle ei ole arjessa käyttöä.
Tämä ketjuhan on aivan hurja. Minä en ainakaan miestäni lahjojen perusteella arvioi. Tuo mitä tuo ja otan sen kiitollisena vastaan kauniina huomionosoituksena. Tähän asti mieheni antamat lahjat ovat ainakin päätyneet käyttöön. Sillä tavalla ne ovat olleet erinomaisen onnistuneita.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 12:59"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 12:48"]Rehellisesti, olisitko itse innostunut astiastosta? [/quote]
En tiedä, kenelle kysymys oli osoitettu, mutta jos minulta kysytään, niin aivan varmasti. Astiasto näkyy koko ajan jokapäiväisessä arjessa ja jos se miellyttää silmää, tuo se elämään lisää pientä iloa. Laadukkaissa astiastoissa on vielä se hyvä puoli, että ne kestävät kauan ja niille syntyy historia. Iittalan astiat voivat olla hyvin käytössä vielä 30 vuoden päästä.
Minunkin mieheni ostaa käytännöllisiä ja laadukkaita lahjoja. Olen saanut niin pyyhkeitä, kylpytakin kuin kuivausrummunkin. Välillä on kotiin kannettu pelkkä ruusu ja annettu suukko, mutta jos kerran lahjoja ostaa, niin toivon niiden olevan sellaisia, jotka eivät jää pölyttymään kaappien perukoille vaan joilla on käyttöä ja joiden voi olettaa kestävän.
Kaikestahan voi tietenkin haaveilla, mutta kun kukaan mies ei ole ajatustenlukija, niin parempi, että hän tuo halpoja kukkia ja kalliita kestäviä käyttötavaroita kuin että hän yrittää keksiä jotain kallista, josta en sitten kuitenkaan välttämättä pidä ja jolle ei ole arjessa käyttöä.
Tämä ketjuhan on aivan hurja. Minä en ainakaan miestäni lahjojen perusteella arvioi. Tuo mitä tuo ja otan sen kiitollisena vastaan kauniina huomionosoituksena. Tähän asti mieheni antamat lahjat ovat ainakin päätyneet käyttöön. Sillä tavalla ne ovat olleet erinomaisen onnistuneita.
[/quote]
Kysymys oli ap:lle. Astiasto, kiuas, sohva ja televisio ovat perheen yhteisiä hyödykkeitä. Luulen, että monen miehen ja naisen naama vääntyisi, jos lahjaksi tulisi uusi kiuas tai naulakko.
Mutta haluaisin tietää, olisiko ap itse halunnut lahjaksi astiaston itselleen?
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 13:07"]Kysymys oli ap:lle. Astiasto, kiuas, sohva ja televisio ovat perheen yhteisiä hyödykkeitä.[/quote]
Kyllähän nyt vaikka (pöytä)tietokone tai taulutietokonekin ovat yhteisiä hyödykkeitä autosta puhumattakaan, mutta enpä voisi kuvitella, etteikö mieheni olisi tyytyväinen, jos kämppäämme uuden pöytäkoneen tuon entisen tilalle hommaisin. Jos pystyisin ostamaan uuden auton, niin miehenihän lentäisi onnesta persiilleen.
Joku kyseli tässä ketjussa aikaisemmin, millaisia henkilökohtaisten lahjojen tulisi olla. Ehdotettu on mm. leikekirjaa, avaimenperää ja alastomuutta ruusu hampaissa. Minuun mikään noista ei oikein iske. Minäkin nyt siis kysyn, että millaisia niiden henkilökohtaisten lahjojen tulee olla. Nythän vaikuttaa siltä, etteivät naiset itsekään tiedä, mitä tahtovat, mutta silti miehen pitäisi olla ajatustenlukija.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 13:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 13:07"]Kysymys oli ap:lle. Astiasto, kiuas, sohva ja televisio ovat perheen yhteisiä hyödykkeitä.[/quote]
Kyllähän nyt vaikka (pöytä)tietokone tai taulutietokonekin ovat yhteisiä hyödykkeitä autosta puhumattakaan, mutta enpä voisi kuvitella, etteikö mieheni olisi tyytyväinen, jos kämppäämme uuden pöytäkoneen tuon entisen tilalle hommaisin. Jos pystyisin ostamaan uuden auton, niin miehenihän lentäisi onnesta persiilleen.
Joku kyseli tässä ketjussa aikaisemmin, millaisia henkilökohtaisten lahjojen tulisi olla. Ehdotettu on mm. leikekirjaa, avaimenperää ja alastomuutta ruusu hampaissa. Minuun mikään noista ei oikein iske. Minäkin nyt siis kysyn, että millaisia niiden henkilökohtaisten lahjojen tulee olla. Nythän vaikuttaa siltä, etteivät naiset itsekään tiedä, mitä tahtovat, mutta silti miehen pitäisi olla ajatustenlukija.
[/quote]
Entäpä se astiasto? Olisiko miehesi iloinen astiastosta?
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 13:14"]
Entäpä se astiasto? Olisiko miehesi iloinen astiastosta?
[/quote]
Mitä helvetin tekemistä sillä on olisiko mies iloinen astioista? Tämän lahjan pointti oli se, että vaimo oli haaveillut kyseisestä astiastosta ja mies osti vaimoaan ja hänen toiveitaan ajatellen sellaisen lahjan, josta ajatteli vaimon pitävän. Jos mies olisi haaveillut esim. uudesta taulutelkkarista, niin varmasti olisi kelvannut.
N23
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 13:14"]Entäpä se astiasto? Olisiko miehesi iloinen astiastosta?[/quote]
En tiedä, voisi ollakin, mutta miksi minä miehelleni astiaston ostaisin, kun tiedän monia muita hänen todellisempia haaveitaan mm. elektroniikkaan liittyen. Näinhän AP:kin yritti vaimoaan ilahduttaa. Hän osti vaimolle astiaston, josta vaimo oli haaveillut. Minä ostaisin miehelleni esimerkiksi uuden tietokoneen, josta hän on haaveillut.
Mitä te naiset miehillenne ostatte? Kertokaa nyt niitä omia omaperäisiä valintojanne, niin miehet voivat sitten kertoa, ovatko lahjat onnistuneita.
Sori, mutta vaimosi vaikuttaa narsistilta. Ne on just tuollasia, nimim. Kokemusta on liikaa.