Lue keskustelun säännöt.
Ennen kuin tuomitset masennuksen takia eläkkeellä olevat, lue tämä
03.02.2015 |
Minä en ole tyhmä, minä tiedän miten maailma toimii. Minä ymmärrän rahan arvon ja tiedän, miksi on tärkeää tehdä töitä. Minä en ole laiska.
Minä olen kuitenkin kärsinyt masennuksesta koko ikäni. Olen adoptiolapsi, jolle ei sattunut kovin hyvät vanhemmat. Olen aina pelännyt ihmisiä, varsinkin aikuisia ihmisiä. Minun adoptioäitini lytisti minut henkisesti niin, että täysi-ikäiseksi tultuani olin varma ettei minusta ole koskaan mihinkään ja ettei kannata edes yrittää. Olin koulussa kiusattu ja opettajat eivät pitäneet minusta. Jäin kaikessa jälkeen ja sain huonoja numeroita läpi peruskoulun. Mistään ei tullut mitään, eikä minulla ollut kunnon ystäviä. En kuitenkaan juonut viikonloppuisin, enkä ole koskaan edes kokeillut huumeita.
Olen yrittänyt tehdä töitä silloin tällöin, mutta en pärjää työelämässä. En pärjää ihmisten kanssa. Olen tavattoman häpeissäni siitä, etten ole pärjännyt koulussakaan. Minulla ei ole mitään koulutusta ja häpeän sitä joka päivä. Yritän näyttää normaalilta aikuiselta naiselta, mutta luulen että se, että olen syrjäytynyt, näkyy minussa silti.
Toivoisin, ettei minua pidettäisi loisena ja taakkana. En halua kenellekään mitään pahaa, en kuluta verorahoja läheskään niin paljon kuin moni muu. En käy edes lääkärissä kuin ellei ole ihan äärimmäisen pakko. Koskaan en ole rikkonut lakia. Minulla ei ole muuta ongelmaa, kuin mielenterveysongelmat. En ole väkivaltainen, en ole arvaamaton, en ole ilkeä ihminen. En huutele kadulla enkä netissä enkä istu bussissa juttelemassa yksikseni. Sen sijaan luen paljon, seuraan eri ohjelmia, käyn "ihmisten ilmoilla". Toivon, että pystyisin käymään edes jonkun koulun ja pääsisin joskus normaaliin elämään kiinni, mutta annatteko te muut ihmiset minulle koskaan mahdollisuutta siihen?
Kommentit (217)
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 16:52"]
Ei niitä hoitoja paljoa koskaan tarjottu, rehellisesti tämän sanon. Ryhmäterapiaa, jotain pajatoimintaa. Ei muuta. Ap.
[/quote] Kävitkö niissä? Kokeilitko? Ryhmäterpiasta voi päästä henkilökohtaiseen terapiaan, näin kävi minulla.
Kuinka kauan olet ollut eläkkeellä? Koska vakuutusyhtiöt eivät myönnä helposti näitä eläkkeitä. Heille se on oikeasti edullisempaa maksaa hoidot kun eläke. minun työpaikalla on ollut monta työkokeiluja mielenterveyspotilaille. Siinä samassa on terapiat ja koulutus. Ihmettelen edelleenkin että sinut olisi jätetty ulkopuolelle. Sitten kai sinä oikeasti olet niin sairas, että sinua voi kuntouttaa. Silloin sinun pitää hakea sitä sieltä mistä sinä sen saat ilmaiseksi. Vaikka sieltä Mieli Maassa ry. Aloita uudestaan jostain, ja anna heille mahdollisuus. Yritä edes kerran vielä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap:n pitäisi täällä kertoa ilkeille ihmisille tarkasti mitä hoitoja hänelle on tarjottu? Ei hänellä mitään velvollisuutta ole kaikesta avautua. Vaikka tosin kertoikin kuitenkin. Ja ei ryhmäterapia ole todellakaan sama asia kuin traumaterapia. Mullekin just yksityisellä sanottiin että ihan järjetöntä että tommosta on edes trauman käsittelyyn vaihtoehdoksi tarjottu. Mullekin nimittäin ehdotettiin ryhmäterapiaa elämäntilanteessa jossa en voinut edes puhua puhelimessa pelkojeni takia.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 10:08"]
Juurihan hän sano, ettei terapiaan ole varaa eikä kela sellaista kustanna. Minulla on sama tilanne ja monella muullakin. Et tajua, miten paljon harmittaa.
[/quote]
Okei. Ite kai ajattelen sen keskusteluavunkin terapiana. Terapiassa kun täytyy itse kuitenkin se työ tehdä ja hoksata asiat, joissa ongelma itää. Voi siinä hyvä sairaanhoitajakin auttaa paljon. Toki olen itsekin tavannut huonojakin keskusteluapua antavia.
Ei siis mullekaan ole koskaan kela kustantanut mitään, vaikka olenkin työssäkäyvä.
Tsemppiä edelleen kaikille mielenterveyden kanssa painiskeleville.
Hoitomyönteisyys riippuu siitä kuinka paljon ihminen luottaa muihin. Ihmistä ei pitäisi turhaan vaatia luottamaan tuntemattomaan ja tuntemattomiin, varsinkin kun näyttää siltä että hoitotahot itse eivät tule vastaan toiselta puolelta, vaan potilas itse joutuu olemaan yksin se aktiivinen osa. On aivan tervettä että vetäytyy hetkeksi pohtimaan suhdetta itseensä itsekseen kun turhaan sekoittaa soppaan muitakin ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 17:19"]
Hoitomyönteisyys riippuu siitä kuinka paljon ihminen luottaa muihin. Ihmistä ei pitäisi turhaan vaatia luottamaan tuntemattomaan ja tuntemattomiin, varsinkin kun näyttää siltä että hoitotahot itse eivät tule vastaan toiselta puolelta, vaan potilas itse joutuu olemaan yksin se aktiivinen osa. On aivan tervettä että vetäytyy hetkeksi pohtimaan suhdetta itseensä itsekseen kun turhaan sekoittaa soppaan muitakin ihmisiä.
[/quote]
Tämä. Tarpeeksi aikaa ja etäisyyttä hahmottaa, että missä mennään oman itsen kanssa. Omadiagnoosi on aika olennainen komponentti siinä avun hakemisessa nimen omaan siitä syystä, että se apu on oikeaan syyhyn ja diagnoosiin...eli vaatii avun hakijalta myöskin kohtalaisesti sitä introspektiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavaa kuvitella, että näillä joillakin "masennuksesta parantuneilla" kusipäillä, jotka popsii nappeja on muksuja. Voin vain kuvitella, minkälaisia koulumurhaajia näitten psykoämmien jälkeläisistä tulee kun empatia puuttuu ihan kokonaan ja internetissä haukutaan mt-ongelmaisia kotona makaavina homeperseinä.
Jos on oikeasti ollut vaikeasti masentunut, tietää että siitä kuopasta ei kovin helposti nousta, ja se ei todellakaan auta, että joku tulee haukkumaan viereen.
Itse söin 3 vuotta nappeja ja ne vuodet meni kuin usvassa...olin työkykyinen, mutta täysin onneton. Se ei ole kenellekään hyvää elämää. Nykyään ainoastaan rauhoittavia max 1 tab. kerran viikossa nukkumiseen, ei enää koskaan mielialalääkkeitä.
Onnea AP:lle ja toivon, että elämä ottaa käänteen parempaan päin. Tunnelin päässä on valoa (eikä se aina ole vastaantuleva juna)
No kyllä tässä maassa saa huonosti terapiaa. Ja jos saa terapiaa julkiselta puolelta, niin vääränlaista joillekin. Mulle esimerkiksi suoraan sanottiin, ettei heillä ole tarjota MITÄÄN hoitoa traumaan. Ja tästä ei ole kun vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:26"]En ole saanut terapiaa. Olen käynyt monta vuotta psykiatrian polilla, psykiatrian sairaanhoitajan luona. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, eikä se oikeastaan edes velvoita minua käymään tuolla. En syö lääkkeitäkään. Voisin itse koska vain katkaista asiakassuhteen tuohon paikkaan, mutta sitten olisin ihan yksin. Yksityiseen terapiaan ei ole varaa, eikä Kela myönnä minulle sitä. On vähän turvaton olo tämän suhteen. Ap.
[/quote]
Hae hoitotukea ja sitten kunnon terapiaan.
Minäkin olen lytistetty molempien vanhempien taholta, koulukiusaamista, ei ammattia ja mt-ongelmia koko ikä.
En silti haaveile eläkkeestä vaan yritän hakea oikeaa terapiaa joka auttaisi.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:58"]
Et syö lääkkeitä, et käy terapiassa... Miksi? Miksi et yritä edes tulla terveeksi? Anteeksi nyt, mutta juuri tuollainen "yrittämättömyys" tekee sinusta loisen.
Tsemppiä nyt kuitenkin.
T. säntillisesti lääkkeensä ottava, työssäkäyvä masentunut
[/quote]
Etkö lukenut aloitusta? Julkiselta puolelta ei saa psykoterapiaa, pelkästään hoitajan kanssa keskustelua. Oikea psykoterapia maksaa aivan kauheasti, ei sellaiseen ole eläkkeellä varaa. Varsinkaan jos ei Kelasta saa yhtään tukea terapiaan.
[/quote]
Kelan hoitotuki on eläkeläisille. Ja eikös eläkkeeltä voi lähteä pois jos niikseen on.
Ap on hyvinkin saatranut käydä väärällä henkilöllä eli väärässä hoidossa.
Myös perheasiainkeskukseen voi mennä ja ilmaiseksi.
Kävin joskus Sininauhaliitossa psykologilla.
Ja pelon orjaksi ei kannata jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytä vaan niitä verorahoja huoletta tarvi tuntea mitää huonoo omatuntoa. Sen takia tämmönen yhteiskunta on rakennettu että apua tarvivat sitä myös saa. Koita kuitenkin saada rutiinia elämääs jostain kevyestä työstä tai tekemisestä.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 14:42"]AP siis pelkää ihmisiä? OK. Uskallatko käydä kaupassa, kirjastossa, virastoissa?
Toi on vaan arkuutta, koska olet opettanut ittes avuttomaksi ja pelokkaaksi. Et sä halua olla "normaali", sä olet jo niin syvästi sisäistänyt oman "erilaisuutesi".
Ja kuitenkin omien sanojesi mukaan et polje paikoillasi ja jaksaisit tehdä töitä....mjoo....siis et vaan halua?
Mä inhoan tuommoisia luusereita. Sä et edes yritä. Miksi et? Miksi kirjoittelet tänne? Mitä sä meiltä haluat? Ilmeisesti pään silitystä ja voivotusta, että onpa vaikeeta....surkuteltavaa....tässä maassa saa mt-syillä eläkkeen ihan liian helposti!
[/quote]
Nimenomaan. Ihminen voi opettaa itsensä tosi pelokkaaksi ja pitää pelkoa yllä eristäytymällä.
No, sitten marssitaankin eläkkeelle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös muuten kouluampumisilla ja ssri-lääkkeillä ollut joku yhteys...
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 18:31"]
Eikös muuten kouluampumisilla ja ssri-lääkkeillä ollut joku yhteys...
[/quote]
Minunkin muistaakseni näin on. Luulisi täysjärkisellekin sanovan että jos tunteita laimennetaan tarpeeksi niin moraali lakkaa ennemmin tai myöhemmin toimimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tulikin pitkä ketju, ja moni (tahallaan?) ohitti pointtini. Minä en ole kyllä sanallakaan tässä valehdellut, enemmänkin jättänyt kertomatta sillä koen, etten ole velvoitettu vastaamaan aivan kaikkiin kysymyksiin tai avaamaan elämääni tämän enempää.
Sen voisin kuitenkin kertoa, että tässä etelä-suomalaisessa kaupungissa kaikki hoito alkaa olla retuperällä. Nyt keväällä on vaalit - äänestäkää! Emme me nuorehkot eläkeläiset olostamme nauti, me tarvitsemme tukea ja apua. Ap.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 21:02"]
Tästä ketjusta tulee kyllä taas sellainen olo että tälle maailmalle tekisi hyvää joku ruttoepidemia ta luonnonmullistus, olisi ihmisillä oikeita ongelmia.
Miten kuvittelette että jossain slummissa ihmiset jaksaa, ei ole terapiaa tai lääkkeitä puhumattakaan jostain terapiasta, nälkäisenä menevät nukkumaan. Masennus syntyy elämän merkitsettömyydestä, ei saa toteuttaa eloonjäämisvaistoa.
[/quote]
Tässäpä oivallinen esimerkki yksinkertaisemman hermojärjestelmän tuotoksesta!
Niimpä. Jännä, olen itsekin etelä-suomesta ja tosiaan ei täällä mitään hoitoa saa
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 18:22"]
Mä olen kuullut kymmeniä kertoja, että Kela ei ole myöntänyt terapiaa, koska katsoo että hakija ei siitä hyödy. Syy voi olla, että Kela katsoo, että on liian huonossa kunnossa terapiaa varten tai että on esim. kroonistunut. Kela korvaa terapiaa yleensä jos se katsoo, että hakija voi sen avulla kuntoutua työ- tai opiskeluelämään. Jos Kelan näkemyksen mukaan ei ole mahdollista, niin ei se sitä terapiaakaan myönnä.
[/quote]
Kelan päätöksistä on mahdollista valittaa. Lisäksi on mahdollista hakea uusi lausunto uudelta psykologilta ja hakea uudestaan. Tätä ap:n ehdottomasti kannattaisi yrittää. Lisäksi monet kunnat ja järjestöt järjestävät myös ilmaiseksi tai todella halvalla (tyylin 30-50e/ puoli vuottaa) ryhmä- ja yksilöterapioita.
Nyt viime aikoina Kela ja kunnat ovat alkaneet myöntää terapiaa höllemmin kuin vaikka 5 vuotta sitten. Siksi kannattaa hakeutua uudestaan, vaikka aiemmin olisi saanut kielteisen päätöksen. Lisäksi on olemassa yksityinen terapia (tiedän että maksaa, mutta ehkä sossusta saisi tuohon tukea) sekä ilmaisia terapioita on olemassa eri järjestöjen kautta.
Minkä ikäinen olet? Miten kauan olet ollut eläkkeellä, entä onko eläkkeesi pysyvä vai kuntoutustuki?
Ei niitä hoitoja paljoa koskaan tarjottu, rehellisesti tämän sanon. Ryhmäterapiaa, jotain pajatoimintaa. Ei muuta. Ap.