Jäänkin odottamaan sähköautojen seuraavaa sukupolvea
Vuoden alussa aloin tutustua sähköautoihin ja aikomuksena oli hankkia sellainen vielä tämä vuoden aikana.
Ensimmäinen ja suurin yllätys oli se miten hankalaa autojen julkinen lataaminen on. Pitää olla etukäteen hankittuja appeja tai tageja joilla hoidetaan tunnistautuminen ja maksaminen ladatessa. Eri toimijoita on jotain kymmenisen. Jotku toimivat myös ristiin keskenään, mutta roaminghinnat voivat olla huikean kalliita. Latauksen hinnoittelu on myös erittäin kirjavaa ja ne on ilmoitettu huonosti latausasemilla. Pahimmassa tapauksessa sähkön lataaminen voi tulla kilometrille paljon bensaa kalliimmaksi.
Moni nyt myynnissä olevista sähköautoista on mallisarjansa ensimmäinen sähkömalli ja tehty polttomoottoriautolle suunniteltuun koriin, joka ei ole mitenkään ideaali ratkaisu.
Hinnoittelu on myös aika suolaista. Alle 50 tonnin hintaluokassa sähköautot ovat noin kymmennentuhatta euroa kalliimpia kuin vastaava bensiinimalli. Hintaerolla keskiverto kuski ostaa seitsemän vuoden bensat.
Otin aikalisän. Nyt liikun muutaman vuoden nykyisillä autoilla tai jos iskee oikein kova autokuume, niin sitten otan vielä yhden polttomoottori- tai (lataus)hybridiauton.
Uskoisin että joskus viiden vuoden päästä alkaa olla paljon automalleja, jotka on oikeasti alusta asti suunniteltu sähköautoksi. Toivottavasti myös hinnosta sulaa tämän hetkinen sähköautolisä pois. Eiköhän latausinfrakin ole löytänyt toimintamallinsa siihen mennessä ja julkisen latauksen maksaminen onnistuu tarvittaessa jollain yleisellä maksuvälineellä.
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan edelleen automallia, johon voi vuokrata lisäakun kohtuuhinnalla, tilanteisiin, jolloin tarvii ajaa normaalia pidempiä matkoja yhtäjaksoisesti.
Yleensä riittäisi noin 200km toimintasäde normaaliajoon ja muutaman kerran vuodessa tarvisi kyetä ajamaan noin 500 km ilman välilatausta, myös talviaikaan. Tähän ei ole toistaiseksi ratkaisuja ja on myös järjetöntä ylläpitää akustoa, jolle e ole suurimman osan aikaa tarvetta.
Tuo vaihdettava lisäakku voisi korvata myös koko akuston uusimistarpeen, sitten kun se originaalin kennosto on jo menettänyt tehonsa. Hinnat vain pitäisi saada kohdalleen.
'
Miksi? Jos nopeimmat autot lataavat jo nyt 300 km lisää rangea noin vartissa niin onko se tosiaan kynnyskysymys?
Nykyisin ei ainakaan onnistu ja ruuhkaa se 15 minuuttiakin tulee aiheuttamaan. Kun jonotat tunnin yhtä tankkausta varten, olet aika nopeasti kypsä välitankkauksiin. Liikkuminen tulisi olla jouhevaa, kuten nykyisin polttomoottoriautoillakin. Menee hetki, että latausverkostosta saadaan tehokas ja toimiva, ilman turhaa jonottamista ja lisäksi myös kustannustehokas loppukäyttäjän näkökulmasta katsottuna.
Niin, kyllähän se nykyisinkin herättää pahennusta jos pitää autoa pumpun vieressä varttitunnin tai yli. Ja pumppuja sentään on Suomen maassa aika tavalla, kestää kyllä aika tavallisen kauan että nopeita latauspaikkoja saadaan edes saman verran. Itse asiassa niitä pitäisi olla paljon enemmän kun sähköauton pitää käydä tankkauksessa useammin, esim .dieselautolla pääsee tankkauksen jälkeen likemmäs 1000 km (voi joillakin päästä ylikin).
Minun dieselissäni range näyttää olevan täyteen tankkauksen jälkeen 1550km
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajan Helsingistä Kilpisjärven mökille 15 tunnissa yhdellä tankillisella kelkat päräkärryssä.
Mites sähköautolla?
Miksi et jätä kelkkoja mökille?? Helsingissä et tee vit#uakaan jollain kelkalla.
Viitsisiköhän joku listata kaikki muutkin jutut, joista joutuu luopumaan tai jotka pitää muistaa kun hommaa sähköauton. Tällaisia nyt alkajaisiksi:
Aja lyhyempiä matkoja.
Hanki mökki läheltä.
Älä vedä peräkärryä.
Älä lataa tallissa.
Pysäköi vähintään 15 metrin päähän muista.
Älä asu kerrostalossa
Älä asu rivitalossa
Älä asu pienehkössä kaupungissa jossa kaupunkialueella ei yhtään latausasemaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautojen hinnat tuskin tulevat laskemaan merkittävästi, koska niissä tarvittavien metallien hinnat nousevat koko ajan. Viimeisen vuoden aikana nikkelin hinta on noussut 26 %, kuparin 43 %, alumiinin 56 %, litiumkarbonaatin hinta on noin kolminkertaistunut. Yhdessä sähköautossa on myös rapiat 3000 sirua, joiden hinta ei myöskään ainakaan tule laskemaan kysynnän kasvaessa. Lisäksi metallien kaivaminen vaikeutuu koko ajan, kun helpoimmat löydökset on hyödynnetty. Nyt niitä etsitään jo valtamerien pohjasta ja senhän arvaa, mitä se tekee merien herkille ekosysteemeille.
Kriittisin näistä on litium, jonka kysynnän arvellaan 42-kertaistuvan vuoteen 2040 mennessä (IEA:n arvio). Yhdessä S-mallin Teslassa on yhtä paljon litiumia kuin 10 000 kännykässä, joten kysyntää riittää.
Toinen ongelma on se, että sähköautot tekevät meistä täysin riippuvaisia Kiinasta. Kiinan hallussa on 75 % litiumioniakkujen koko tuotantokapasiteetista maailmassa. Se kun päättää nostaa hinnat kattoon tai rajoittaa myyntiä, niin koko Eurooppa on lirissä.
Ja vaikka akkujen hinnat laskisivat ja koot pienenisivät, niin autojen hinnat ei laske, koska edelleen on paineta kasvattaa rangea. Ei näiden nykyisten autoje 300-600km ranget ole vielä lähelläkään tovottavaa tasoa. Noillakin jo pärjää, mutta enemmän on parempi.
Tuo on yleinen harhakäsitys joka on niillä jotka eivät ole sähköautoa koskaan omistaneet. Eli että se iso range on sähköauton tärkein ominaisuus. Mutta ei ole. Tärkein on suuri latausnopeus.
Valtavan iso akku vain lisää auton painoa ja sitä kautta sähkönkulutusta ja tekee autosta huonomman ajettavan. Siksi akun kokoa ei kannata suurentaa kauhean paljon. Niitä yli 400-500 km:n matkoja kun tehdään lopulta melko harvoin joten tärkeintä on akun riittävyys päivittäisiin normiajoihin ja se että akun saa tarvitatessa mahdollisimman vikkelästi täyteen.
Haukotus. Pitääkö kaikki asiat vääntää rautalangasta että menee perille? Ensinnäkään auton paino ei merkittävästi lisää polttoaineen kulutusta sähköautossa, joka ottaa jarrutusenergian talteen. Toisekseen paino ei minkään ilmiön kautta sinänsä ole auton ajo-ominaisuuksia huonontava tekijä. Pikalatausasemia ei ole tulossa koskaan joka torpaan ja niemeen. Mitä pidempi range on, sitä pienempi ongelma lataaminen on. Sitten kun WLTP on 1000-2000km, niin toimintamatka on vasta yhtä hyvä talvella kuin nykyisin polttomoottoriautoissa ja kyllä se on vähintään tavoiteltava ominaisuus. Sähköautossa range saisi olla vielä pidempi kuin polttomoottoriautossa, koska lataus on pikanakin kuitenkin paljon hitaampaa kuin tankkaus, joten sitä rangepelivaraa saisi olla enemmän, ettei tarvitsi koskaan stressata latausmahdollisuudesta.
Jep samaa mieltä:Kun WLTP on 1000km niin käytännön kesäajoissa se on oikeasti 800km ja talvella 400km joten minunkin mielestäni omiin ajoihini sopisi WLTP:llä mitattuna n.1500km
Aika harva ajaa päivässä putkeen 1000km.
En itse ole koskaan ajanut yli 600km matkaa yhden päivän aikana. Ja jos matka on yli 300km pidän varmasti ruokatauon. Meidän auton range on 500km. Pikalatauksesta saa 250km lisää matkaa 15 minuutissa ja 500 km alle puolessa tunnissa. Mökillekin on vaan 250 km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajan Helsingistä Kilpisjärven mökille 15 tunnissa yhdellä tankillisella kelkat päräkärryssä.
Mites sähköautolla?
Miksi et jätä kelkkoja mökille?? Helsingissä et tee vit#uakaan jollain kelkalla.
Viitsisiköhän joku listata kaikki muutkin jutut, joista joutuu luopumaan tai jotka pitää muistaa kun hommaa sähköauton. Tällaisia nyt alkajaisiksi:
Aja lyhyempiä matkoja.
Hanki mökki läheltä.
Älä vedä peräkärryä.
Älä lataa tallissa.
Pysäköi vähintään 15 metrin päähän muista.
Älä asu kerrostalossa
Älä asu rivitalossa
Älä asu pienehkössä kaupungissa jossa kaupunkialueella ei yhtään latausasemaa
Oletko koskaan ajanut itse sähköautolla ?
Meillä on sähköauto jossa on jälkiasennettu peräkoukku.
Asutaan kerrostalossa ja ladataan tallissa asianmukaisella laitteella jossa asianmukaiset asennukset.
Loma-asunnolle 250km. ( Suomalaisten mökkimatkan pituus on keskimäärin 38km)
Siellä latausasema myös.
Ajetaan ihan yhtä pitkiä matkoja kuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajan Helsingistä Kilpisjärven mökille 15 tunnissa yhdellä tankillisella kelkat päräkärryssä.
Mites sähköautolla?
Miksi et jätä kelkkoja mökille?? Helsingissä et tee vit#uakaan jollain kelkalla.
Viitsisiköhän joku listata kaikki muutkin jutut, joista joutuu luopumaan tai jotka pitää muistaa kun hommaa sähköauton. Tällaisia nyt alkajaisiksi:
Aja lyhyempiä matkoja.
Hanki mökki läheltä.
Älä vedä peräkärryä.
Älä lataa tallissa.
Pysäköi vähintään 15 metrin päähän muista.
-Älä aja talvipakkasilla
-Alä asu pohjoisessa
-Älä tee pitkiä erämaa-, marjastus- tai kalastusreissuja tai vastaavia.
-Jos kuljetat polttomoottoriaggergaatoria mukanasi, voit välttyä joiltakin ym. ongelmilta
-Tee kahta työtä tai lujasti ylitöitä jotta pysyt aina uudessä sähköautokannassa, vanhoilla ei tee mitään
-Osta jatkuvasti uusia renkaita. Tosin jos et aja, säästät tässä.
-Varustaudu erilaisilla latausvirityksillä, sinulla on niitä johtoja talli täynnä
-Ennakoi akkupalo, suunnittele auton sijainti pihalla
-Tee sähköremontit kodin latauspistokkeisiin.
-Joka aamu, satoi tai paistoi, kylmä tai kuuma olet sen kaapelin orja. Laita lataus, ota irti, laita lataus, ota...
Tässä jotain aluksi..
Nämä löytyi myös. Sopiiko juttuun? Mitä sanoo sähköauto-sebbo?
Yhä useampi kaupunki Euroopassa harkitsee dieselautojen täyskieltoja. Muutamat ovat myös aikaistamassa päätöksiään. Niihin kuuluu Transport & Environment -lehden mukaan esimerkiksi Lontoo, joka aikoo toteuttaa täyskiellon jo vuonna 2030. Siten aikaraja aikaistuisi kymmenellä vuodella.
Samaan syssyyn Lontoo tosin aikoo kieltää myös bensiiniautot.
Milanossa kielto astuisi voimaan vuonna 2025.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/dieselin-elintila-kapenee-yha-nama-k…
Ottaako Suomi mallia Ruotsista? Näin yli 90 grammaa kilometriltä päästävien autojen omistajia rangaistaan – reiluja ympäristömaksuja, täyskielto 2030...
Ruotsalaisessa autokaupassa bonus-malus tarkoittaa käytännössä sitä, että isopäästöisistä autoista kerätään osin suuriakin rangaistusmaisia veroja, joilla rahoitetaan erilaisia pienipäästöisille autoille myönnettäviä rahallisia tukia.
Malus-maksu taasen on Ruotsissa tällä hetkellä kolmivuotinen lisävero autoille, joiden hiilidioksidipäästöt ylittävät 90 grammaa kilometriltä.
Perusrangaistusmaksu malus-puolella on 360 kruunua (n. 36 euroa) vuodessa ja hiilidioksidimaksu on 107 kruunua (n. 11 euroa) grammalta 90 grammaa ylittäviltä päästöiltä 130 grammaan asti ja 132 kruunua (n. 13 euroa) siitä ylöspäin.
"Nesteen oman ilmoituksen mukaan"
Hienoja nämä iltapäivälehdissä julkaistavat mainokset jotka on naamioitu näyttämään oikeilta uutisilta. Biodiesel on ihan kiva keksintö, mutta ei sillä voi korvata miljardeja litroja fossiilisia polttoaineita mitä joka päivä maailmassa kulutetaan. Ei riitä peltoja niin valtavan määrän kasvattamiseen.