Pikkukylien tytöt eivät ole kiinnostuneita oman kylän pojista ja lähtevät menemään heti kun pystyvät

Vierailija kirjoitti:

Miksi lähtisin kaupunkiin kun maalla saa asua omassa talossa omalla tontilla ja naapurit vähintään 200m päässä ja on metsää, peltoa, järviä eli luonto lähellä. Mitä kaupungissa? Melua, saastetta, juoppoja, narkkeja, ei luontoa vaan pelkkää betonia silminkantamattomiin ja ei yhtään rauhaa kun seinän takana kuuluisi joko panemisen, tappelun äänet tai muu melu. Täällä saa olla rauhassa ja pääsee hetkessä metsään kävelemään vaikka keskellä yötä eikä tarvitse pelätä että joku tulisi vastaan ryöstö tai puukotus aikeissa.

Missähän sinä oikein olet käynyt? Itse asun kaupungissa ja itse olen saanut valita asuinpaikkani. Tässä kaupunginosassa ja talossa ei tuollaista ole, metsäänkin pääsen heti, kun ylitän kadun.

Minä lähdin lukion jälkeen ulkomaille au pairiksi ja jäin sille tielleni, saman ikäinen serkkuni meni peruskoulun jälkeen emäntäkouluun ja on viimeiset 20 vuotta tehnyt lähinnä jotain työllistymistöitä (vai mitä lienevät nimeltään) 9 euron päiväpalkalla työttömyyskassaan välissä. Seukattuaan kaikkien oman kylän poikien kanssa päätyi viimein naimisiin naapurikylän kovimman kollin kanssa, joka lähinnä dokaa ja jolla oli jo kolme lasta kolmen eri naisen kanssa.

Täytyy kyllä sanoa ettei käy kateeksi. Olen oikein tyytyväinen valintoihini eikä niistä oman kylän pojista monestakaan ole tullut muuta kuin tuuurijuoppo.

Kaupungissa asumisessa parasta on se että sun asiat ei ole kaikkien yhteisiä. Äitini vieläkin on huolissaan usein mitä muut nyt ajattelee? Tähän vastaan aina että ketkä muut? Ei täällä ihmisiä kiinnosta just sun asiat. Työkaverit ei saa tietää, naapureita ei kiinnosta. Terkkuja Helsingistä.

Itse asun nyt keskikokoisessa kaupungissa, jossa myös normi-ihmisellä on varaa omakotitaloon, mutta on myöskin työpaikkoja hyvin. Olen lähtenyt 8000 asukkaan kylästä pohjanmaalta ja aika huonosti saa asiat olla, että sinne palaisin. Sitä ahdasmielisyyden määrää en pysty käsittämään. Herraviha on vielä syvällä ko. kylässä. Ko. kylässä on oltava naimisissa oleva ja perheellinen, jotta on ylipäänsä ihminen muiden silmissä. Muulla tavalla ei saa elää. Ko. kylässä on naiset jäänyt aina mielellään kotiin lapsia hoitamaan, kuin 50-luvulla ikään. Muilla tavoilla eläviä ihmisiä halveksutaan syvästi. Itse olen katkaissut välini sukulaisiin tämän vuoksi, vanhempien kanssa voi joskus soitella. Jotenkin ko. kylässä on jääty elämään henkisesti 50-lukua eikä nähdä maailman muuttumista ympäriltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkupaikkakunnilla ei ole korkeakouluja eikä työpaikkoja niistä valmistuneille. Yllättääkö tämä peräkammarinpojat?

Mikä tämä pakkomielle palstan naisilla on peräkammarinpoikiin? V**uttaako sinua ja projisoit kun olet jumissa jossain kaupungissa pettävän ja menevän miehesi kanssa?

Mutta onneksi sinulla on oma käsi, se ei petä eikä jätä.

Thaimaahan pääsee onneksi nyt

Love you long time, tai ainakin siihen asti että rahat loppuu.

Eipä eroa suominaisesta mitenkään

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa asumisessa parasta on se että sun asiat ei ole kaikkien yhteisiä. Äitini vieläkin on huolissaan usein mitä muut nyt ajattelee? Tähän vastaan aina että ketkä muut? Ei täällä ihmisiä kiinnosta just sun asiat. Työkaverit ei saa tietää, naapureita ei kiinnosta. Terkkuja Helsingistä.

No tämä just! Minä käyn töissä pienemmällä paikkakunnalla (ei edes ihan minikokoinen vaan +10 000 asukkaan) ja kyllä siellä tunnutaan tietävän kaikkien asioista kaikki. Siksi en ainakaan sille kotipaikkakunnalle palaisi, liikaa tuttuja ja juoruja. Jos haluaisin maalle, muuttaisin johonkin mistä en tunne ketään, kävisin töissä eri paikkakunnalla ja kävisin vaan kaupassa siellä keskustassa, ettei kukaan kukaan keksisi juoruilla tai ainakaan en kuulisi niitä juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lähtisin kaupunkiin kun maalla saa asua omassa talossa omalla tontilla ja naapurit vähintään 200m päässä ja on metsää, peltoa, järviä eli luonto lähellä. Mitä kaupungissa? Melua, saastetta, juoppoja, narkkeja, ei luontoa vaan pelkkää betonia silminkantamattomiin ja ei yhtään rauhaa kun seinän takana kuuluisi joko panemisen, tappelun äänet tai muu melu. Täällä saa olla rauhassa ja pääsee hetkessä metsään kävelemään vaikka keskellä yötä eikä tarvitse pelätä että joku tulisi vastaan ryöstö tai puukotus aikeissa.

Missähän sinä oikein olet käynyt? Itse asun kaupungissa ja itse olen saanut valita asuinpaikkani. Tässä kaupunginosassa ja talossa ei tuollaista ole, metsäänkin pääsen heti, kun ylitän kadun.

Samaa mietin, omat ikkunat avautuvat vehreään puistoon, merenrantaan kävelee minuuteissa ja ainoan kerran kun kukaan on koskaan uhkaillut mua puukolla oli mökkipaikkakunnan juoppuhullu kun en suostunut hakemaan sille kaljaa kyläkaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkupaikkakunnilla ei ole korkeakouluja eikä työpaikkoja niistä valmistuneille. Yllättääkö tämä peräkammarinpojat?

Mikä tämä pakkomielle palstan naisilla on peräkammarinpoikiin? V**uttaako sinua ja projisoit kun olet jumissa jossain kaupungissa pettävän ja menevän miehesi kanssa?

Mutta onneksi sinulla on oma käsi, se ei petä eikä jätä.

Thaimaahan pääsee onneksi nyt

Love you long time, tai ainakin siihen asti että rahat loppuu.

Eipä eroa suominaisesta mitenkään

Se ettei sinulle kukaan halua antaa kuin maksusta ei ole naisten vika, syyllinen löytyy peilistä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi lähtisin kaupunkiin kun maalla saa asua omassa talossa omalla tontilla ja naapurit vähintään 200m päässä ja on metsää, peltoa, järviä eli luonto lähellä. Mitä kaupungissa? Melua, saastetta, juoppoja, narkkeja, ei luontoa vaan pelkkää betonia silminkantamattomiin ja ei yhtään rauhaa kun seinän takana kuuluisi joko panemisen, tappelun äänet tai muu melu. Täällä saa olla rauhassa ja pääsee hetkessä metsään kävelemään vaikka keskellä yötä eikä tarvitse pelätä että joku tulisi vastaan ryöstö tai puukotus aikeissa.

Onneksi betoniviidakon ja täyden maaseudun väliltä löytyy aika monta kivaa vaihtoehtoa. Minä asun keskisuuren kaupungin lähiössä omakotitalossa metsän laidalla. Naapurit on mukavia eikä heistä ole harmia vaikka asuvatkin lähellä, oikeastaan koen että naapureiden läheisyys lisää turvallisuutta. On tosi hiljaista ja rauhallista. Valaistuja lenkkipolkuja pitkin on kiva ja turvallinen lenkkeillä talvellakin ja palvelut on kuitenkin lähellä. Ja voi kävellä lähikauppaan tapaamatta ketään tuttuja matkalla tai siellä kaupassa! Maalla asumisessa on kyllä puolensa, ja toiset viihtyy siellä kerrostalossakin, Suomessa on tosin hyvin harvassa paikkoja jossa luonto ei olisi lähellä.

Helsingissä kukaan ei juoruile sinusta eli saat olla rauhassa, jos maaseudun rauhaa kaipaan vuokraan mökin lomilla, mutta en kotipitäjästäni.

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä kukaan ei juoruile sinusta eli saat olla rauhassa, jos maaseudun rauhaa kaipaan vuokraan mökin lomilla, mutta en kotipitäjästäni.

Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu. joo ei varmasti kukaan juoruile mutta varjopuolena on että kukaan ei välitä ja auta jos jotain sattuu. Pienemmässä paikassa voi aina luottaa saavansa apua vaikka ei olisi ystäviä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noille kaupunkiinmuuttajille ei pidä maksaa mitään yhteiskunnan tukia.

90% noista tulee Helsinkiin elämään loppuelämänsä yhteiskunnan tuilla.

Mistä muka tämmöisenkin tiedät? Huhupuhetta! Koulutuksen he haluavat! Ja pois sieltä landelta, mitä täällä aina kehutaan muka hyväksi asuintavaksi!

Koulutuksella ei tee mitään jos ei tee veroja tuottavaa työtä. Yhteiskunnan ei pidä maksaa kaupungissa asumista hetkeäkään. 

Ensimmäiseksi voimme poistaa maataloustuet ja muut syrjäseutujen tuet. Työttömyysturva ei kannata maksaa seudulle missä ei ole mahdollisuuksia työllistyä

Muutetaan verotusta myös että verot maksetaan sinne missä tulos tehdään eikä näin pääkonttorin sijainnin mukaa niin kuin nykyään niin ei tarvitse enää helsinkiläisten syytellä muuta maata loisimisesta

Taukki ei sitten tajua, että niin ne yhteisöverot maksetaankin sen mukaan, missä työntekijät ovat eikä pääkonttoripaikkakunnan mukaan. Niin maksetaan myös työntekijöiden verot. 

Ja se tehdas siellä perärymättylässä ei tuota täsmälleen yhtään mitään ilman niitä pääkonttoritoimintoja, ihan yhtä vähän kuin se pääkonttori yksinään tuottaisi. Molemmat tarvitaan välttämättä. Ihmisen täytyy olla todella vajaa, jos ei tuota ymmärrä. 

No ei tietenkään kiinnosta kotikylän pojat! Ketä kiinnostaa? En koskaan ole pitänyt luokkakavereitani tai edes saman koulun tyyppejä seksuaalisesti kiinnostavina. Aivan kuin sisaruksia, tai ainakin liian tuttuja, että olisi joku veto niihin.

Eikös aina olla etsitty sitä kumppania vähän kauempaa, sehän on geneettisestikin terveellisempää? Tai ainakin siitä saakka, kun polkupyörät yleistyivät, niin väki on käynyt tansseissa kotikylää kauempana.

Yksi hyvä puoli pikkukaupungissa: kun olet tehnyt korkeakoulututkintosi, niin palattessa kotikylään saat helposti työpaikan virkamiehenä. Paljon järkevämpää kuin jäädä hakemaan Helsingistä vastaavia paikkoja, joita hakee aina vähintään 100 muutakin.

Jos itse olisin kotoisin jostakin Nakkilasta, lähtisin sinne heti tekemään hommia aineenopettajana. Nyt ei oikein kiinnosta, koska olen Helsingissä syntynyt ja Nakkilan meno tuntuu todella vieraalta sopeutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noille kaupunkiinmuuttajille ei pidä maksaa mitään yhteiskunnan tukia.

90% noista tulee Helsinkiin elämään loppuelämänsä yhteiskunnan tuilla.

Mistä muka tämmöisenkin tiedät? Huhupuhetta! Koulutuksen he haluavat! Ja pois sieltä landelta, mitä täällä aina kehutaan muka hyväksi asuintavaksi!

Koulutuksella ei tee mitään jos ei tee veroja tuottavaa työtä. Yhteiskunnan ei pidä maksaa kaupungissa asumista hetkeäkään. 

Ensimmäiseksi voimme poistaa maataloustuet ja muut syrjäseutujen tuet. Työttömyysturva ei kannata maksaa seudulle missä ei ole mahdollisuuksia työllistyä

Työttömyysturvaa ei pidä maksaa minnekkään. Eikä asumistukia, eikä lapsilisiä eikä toimeentulotukia.

Voimme kyllä poistaa maataloustuet. Mutta samalla pitää varmistaa että Suomeen ei tule ulkomaista ruokaa (jotka KAIKKI on tuettua). Köyhät siinä kärsii kun ruoan hinta moninkertaistuu. 

Tottakai valtion talouden kannalta on halvempaa tuoda oikeasti edullista ruokaa ulkomailta kuin tukea kituvaa elinkeunoa täällä.

Montako ruplaa sait viestistäsi? Omavarainen maatalous on myös turvallisuuspolitiikkaa mutta sitähän siellä sukupuolentutkimuksessa ei sinulle kerrottu. Sen sijaan naistutkimus voisi pysyä Ruotsissa. Suomessa ei tarvitse verorahaa siihen pumpata. Putin varmaan ihailee sinua. Ps. Ulkomainen ruoka on kuraa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi hyvä puoli pikkukaupungissa: kun olet tehnyt korkeakoulututkintosi, niin palattessa kotikylään saat helposti työpaikan virkamiehenä. Paljon järkevämpää kuin jäädä hakemaan Helsingistä vastaavia paikkoja, joita hakee aina vähintään 100 muutakin.

Jos itse olisin kotoisin jostakin Nakkilasta, lähtisin sinne heti tekemään hommia aineenopettajana. Nyt ei oikein kiinnosta, koska olen Helsingissä syntynyt ja Nakkilan meno tuntuu todella vieraalta sopeutua.

Niissä pikkukylissä suljetaan kouluja kilpaa, ei niissä ole töitä opettajille. Jokaisesta sijaisuudesta taistelee kymmeniä päteviä opettajia.

Korkeakoulutetuista vain lääkärit ja sosiaalityöntekijät voi valita työpaikkansa pikkukunnissa.

Missä voi nähdä Karjala lippiksiä? En ole sellaisia nähnyt edes peräkorvessa vuoden 2008 jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Monet tytöt toivat esiin, että kylässä oli vahva sosiaalinen kontrolli. Se kohdistui nimenomaan tyttöihin ja sitä harjoittivat toiset tytöt ja naiset. Tytöille ja naisille varattu rooli näytti heidän silmissään hyvin kapealta."

Eikö tätä harjoita nimenomaan vanhemman polven ihmiset, jotka eivät näe maailman muuttumista. Toisissa piireissä miehet olivat niitä ahdasmielisimpiä, joiden mielestä naisilla on se yksi ja sama rooli. Toisissa piireissä vanhat naiset ovat niitä ahdasmielisiä, jotka ajattelvat että tyttärienkin tulisi olla käveleviä kodinkoneita niin kuin hekin ovat. 

Eivät naiset ajattele, että tytärten tulee olla tietynlaisia vain siksi, että he itsekin ovat olleet. Naiset ovat aina vahtineet tytärtensä tekemisiä yksinkertaisesti siitä syystä, että he tietävät miten ankarasti nainen tuomitaan tekemisistään. Etenkin aiemmin on ollut helpointa suojella lasta vahtimalla, että tämä pysyy yhteiskunnan asettamien sopivaisuuden rajojen sisällä, ettei kukaan pääse puhumaan tästä pahaa. Isommilla paikkakunnilla tämä alkaa onneksi olemaan jo mennyttä aikaa, mutta pienemmillä paikkakunnilla etenkin erityisen konservatiivisten ihmisten keskuudessa tätä vielä esiintyy.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja palaavat takaisin kun tajuavat ettei se onni ollutkaan siellä

Palaaminen kotiseudulle tai muulle pikkupaikkakunnalle voi tapahtua myös opiskelun ja ammatin hankkimisen jälkeen. Kun kumppani on löydetty ja ehkä lapsiakin saatu, voi maaseudun väljä asuminen ja kiinteä kyläyhteisö luonnon helmassa alkaa tuntua mukavammalta. Sitä paitsi kaikki ammattikorkeakoulu- tai akateemisen koulutuksen saaneetkaan eivät jää töihin suuriin kaupunkeihin. Ajatelpaaka vaikkapa terveydenhoitoa, opetusalaa ja varhaiskasvatusta.

Ei nykyisin opetusala, terveydenhoito eikä lastenhoitaja työllistä. Kyläkoulut on jokseenkin kaikki lakkautettu, Terveysaseman suljettu ja palvelut siirretty isompiin keskuksiin ja hoidon tarpeessa olevia lapsia ei ole. Tämä on nykyaikaa.

Totta. Minä olin viimeisiä, jotka saivat tässä kaupungissa kyläkoulusta opettajan paikan. Meitä oli koululla opetushenkilöstössä 4 päätoimista opettajaa, yksi sivutoiminen ja kaksi koulunkäynninohjaajaa ja lisäksi keittäjä/siistijä. Ostimme mieheni kanssa vanhan puutalon näköetäisyydellä koulusta. Työmatkoihin kului aikaa minuutti. Kukaan ei ollut minulle rekrytoinnissa sanonut, että kyseistä kyläkoulua on suunniteltu lakkautettavaksi parin vuoden kuluessa. Minä sain pakkosiirron 700 oppilaan kouluun, jonne on kotoa matkaa 18 km mutkaista tietä. Minun luokallani oli lakkautuksen aikaan 12 oppilasta ja koko koulussa vähän päälle 50. Yhtään erityisopettajan tuen tarvetta ei ollut, koska pienemmissä opetusryhmissä opettajalle jää aikaa neuvoa jokaista oppilasta. Kuraaattoriakaan ei tarvittu kertaakaan. Liikuntatunneilla meidän sali oli surkea varustukseltaan, mutta ulkona sen sijaan on ihan vapaassa käytössä oleva urheilukenttä koulun vieressä. Hiihtoladut/valaistu kuntoradan lähtee myös koulun vierestä.

Minun matematiikkani ei riitä edelleenkään ymmärtämään, miten voi tulla edullisemmaksi kuljettaa yli 50 oppilasta noin 15-22 km matkoja edestakaisin päivittäin. Oppilasta kohden lasketut kulut olivat kyläkoulussa pienemmät kuin tässä nykyisessä koulussa, jossa opetan. Viedään lapset kauas kotoa ja tarjotaan kalliimpaa opetusta, joten missä oli se säästö?

Vierailija kirjoitti:

Noille kaupunkiinmuuttajille ei pidä maksaa mitään yhteiskunnan tukia.

90% noista tulee Helsinkiin elämään loppuelämänsä yhteiskunnan tuilla.

Elän Helsingissä, elätän itseni ja verojeni kautta lapsiperheitä.

Hienoa, että maaseudun tuilla elävät saavat asumistukien lisäksi myös elatusta lapsilleen..