Teini "tehtaillu" itsestään lastensuojeluilmoituksen....
Eli meillä useampi lapsi. Sekä minun ed suhteesta että tästä. Kaikki nämä vuodet yksi lapsista vihannut uutta puolisoani. Nyt sitten tilanne käristynyt niin, että hän on tehnyt itsestään lastensuojeluilmoituksen. Uusi mieheni käyttäytyy kuulema häntä kohtaan väkivaltaisesti. Tämä EI pidä pätkääkään paikkaansa ja hänen vanhemmat sisaruksensa ovat aivan ymmällään. Myös nämä samassa taloudessa asuvat. Pienet "½-sisarukset" itkevät kun heidän isäänsä haukutaan (tätä tyttö). Tästä on tullut jo sellainen soppa, että meidän parisuhdekin on vaarassa. Mies toki mieli maassa kun häntä syytetään.
Tänne tulossa siis lastensuojelu. Kiva. Teini itse on nyt kauhuissaan koska hän kuulema luuli, että kun hän ilmoituksen tekee niin näin päästään samointein tästä miehestäni eroon. Hommasta tulikin "paljon" hankalampi kuin teini oli ajatellut.
Onneksi välit tytön isään on erittäin hyvät ja saan häneltä tukea. Mutta miten ihmeessä tästä voi selvitä ? Teen itse työtä lasten parissa ja hieno homma jos tämä vaikuttaa työhöni. Tekisi mieli pakata kassi ja jättää tämä kaikki tähän. Omat voimavarat tuon teinin kanssa on koetuksella. Tiedän, että hän on koko ikänsä (13v) ollut tod hyvä valehtelemaan, keksimään juttuja... Täällä kotona hän kulkee kännykkä kädessä ja nauhoittaa sanan sieltä ja toisen täältä. Käyttää niitä kuulema miestäni vastaan. Selän takana naureskelee ja haukkuu siskonsa poikaystävää. Kiusaa ½-sisaruksiaan.
Avoimesti kertoi, että aikoo mennä tekemään ilmoituksen. Teki sen tosiaankin. Nauru onkin nyt muuttunut totiseksi menoksi. Enää ei edes teiniä naurata. Niin ja olihan hän satuillut miten joutuu tekemään kotitöitä.. juu, joka toinen kk saattaa tuurilla vaihtaa lakanansa. EI tee sitten yhtään mitään. Huutaa ja nauraa meille. Nyt syytän itseäni, että en ole osannut kasvattaa ja olisi pitänyt olla tiukempi.
Itse olen melko lepsu, myönnän ja mieheni taas tiukempi. Tyttö tietty yrittää saada tästä rajojen asettajan pois. Mitä ihmettä teen ? En enää saa edes nukuttua :( Anteeksi sekava teksti, mutta tosiaan valvominen ja tämä tilanne on saanut tämän aikaan.
Kommentit (385)
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:50"]
Ap vastaa, ettei hän ole näyttänyt tätä ketjua tyttärelle. Eli todennäköisesti on kertonut, että on täällä kirjoittanut. Tyttö osaa valitettavasti itsekin tulla tänne lukemaan. Sääli
[/quote]
En ole edes kertonut :D Mitä täällä on sellaista mitä ei oltaisi jo kotona juteltu ? Luuletko ettemme puhu kotona mitään ? Tyttäreni on hyvin avoin ihminen. Vähän liiaksikin. Ehkä kevennykseksi voin kertoa yhden pari vuotta sitten tapahtuneen : siskoni oli ostanut uuden sohvan. Kerroin miehelleni kotona, että sohva ei ole minun makuuni ja en itse sellaista koskaan ostaisi. Kun olimme siskoni luona sanoin, että ihan kiva sohva, johon tämä tyttö : sinähän sanoit kotona, että et tykkää siitä...
Että näin.
Tyttö laukoo totuuksia ja välillä ei-niin-totuuksia. Mutta nyt jauhelihapihvit palaa pannulle...
ap
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:16"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:50"]
Ap vastaa, ettei hän ole näyttänyt tätä ketjua tyttärelle. Eli todennäköisesti on kertonut, että on täällä kirjoittanut. Tyttö osaa valitettavasti itsekin tulla tänne lukemaan. Sääli
[/quote]
En ole edes kertonut :D Mitä täällä on sellaista mitä ei oltaisi jo kotona juteltu ? Luuletko ettemme puhu kotona mitään ? Tyttäreni on hyvin avoin ihminen. Vähän liiaksikin. Ehkä kevennykseksi voin kertoa yhden pari vuotta sitten tapahtuneen : siskoni oli ostanut uuden sohvan. Kerroin miehelleni kotona, että sohva ei ole minun makuuni ja en itse sellaista koskaan ostaisi. Kun olimme siskoni luona sanoin, että ihan kiva sohva, johon tämä tyttö : sinähän sanoit kotona, että et tykkää siitä...
Että näin.
Tyttö laukoo totuuksia ja välillä ei-niin-totuuksia. Mutta nyt jauhelihapihvit palaa pannulle...
ap
[/quote]
Olipas yllättävää että taas ap löysi hauskasti negatiivisen puolen tyttärestään. Positiivisia ei ap taida keksiäkään vaikka kuinka yrittäisi.
No niin... En ala keksimään mitään :) Enkä koe antoisaksi kanssasi jutella tämän enempää, mutta kun tunnut olevan niin fiksu sun muuta niin vastaatko pariin kysykseen ?
- oletko töissä kun joudat täällä roikkumaan ?
- onko sinulla lapsia ?
- onko teinejä?
- "joutuvatko" teillä lapset osallistumaan ?
- Miten saat heidät osallistumaan ?
- eikö teinisi ikinä kapinoi ?
- miten olet kasvattanut lapsesi ?
- annappa pari vinkkiä minullekin. Niitä otan mieluusti vastaan. Tuollainen syyttely ei johda mihinkään. Kerropa jotain omasta elämästäsi. Millaista se on ? Oletko eronnut ? Onko lapsillasi isäpuoli ? Tiedätkö uusperheistä mitä ?
ap
Vielä yksi kysymys : miksi olet niin katkera ja negatiivinen ? Oletko kokenut itse rakkaudettomuutta ? Oletko saanut rakkautta lapsena ?
ap
Anna armoa itsellesi, et ole huono kasvattaja. Jos yksi monesta lapsesta oireilee, se ei tee sinusta epäonnistunutta kasvattajaa. Vaikka vanhempi tekisi mitä, joka lapsista saattaa olla 'häiriintyneempi' ihan syistä, joihin sinä et voi vaikuttaa (neurobiologia, temperamentti, luonne, aivojen kemiallinen tasapaino jne.). Joku lapsista saattaa olla itsekeskeisempi, empatiakyvytön ja 'ilkeäkin', vaikka olisi ihan samoin hoidettu kuin muutkin. On olemassa kaikenlaisia impulssihäiriöitä ja empatiankyvyn puutteita jne. Myös narsistiset piirteet ovat havaittavissa jo lapsilla/nuorilla, vaikkei alaikäisträ varsinaisesti narsistiksi voida diagnisoidakaan.
Itse olen perheestä, jossa useampi lapsi. Yksi sisaruksistani oli todella hankala, vaikka kaikki hoidettu ja kasvatettu ihan samoin metodein.
Lapsi pitää nyt laittaa kohtaamaan käytöksensä ja tekonsa seuraukset. Hän saattaa tarvita monelaista apua. Lienee myös selvää, että jos joku joutuu perheestä hetkeksi siirtymään muualle asumaan, on se teini itse. Mikäli teini pääsee muiden elämää ohjailemaan liiaksi ja pääsee ratkaisemaan isäpuolensa asumista, saattaa hänestä kehittyä todellä narsistinen ja häiriintynyt. Lapsella ei varmasti ole missään yhtä hyvät olot kuin nykyisessä kodissaa, hän vai ei arvosta sitä - eikä arvosta muiden tarpeita. Kehitys on pysäytettävä.
Kerro vaan avoimesti viranomaisille tilanteesi - lapsesi on ymmärrettävä, että hän on vain yksi muista perheessä. Eikä piiruakaan arvokkaampi tai arvottomampi kuin kukaan muu siellä.
Etsitkö ap edelleen sitä yhtä ja ainoaa mystistä "provosoijaa" vastaamaan vai haluatko vastauksia kaikilta eri mieltä olleilta?
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 17:08"]
joo, turha täällä kenenkään puolustella ap.tä ja nimittää teiniä narsistiksi ym. ap.n selitykset kuulostaa ikävän tutulta omasta lapsuuskodistani. isä narsistinen persoona ja äiti kynnysmattona jolla ei mitään sananvaltaa. vieraille kyllä oltiin niin hyviä kuin vain ikinä voi, meidät lapset muistettiin kyllä aina haukkua ja alistaa ja kulissit pidettiin korkealla. veli 15v myöskin puhui koulunsa terveydenhoitajalle, että ei halua enää asua kotona vaan haluaa ennemmin vaikka nuorisokotiin. syynä isän käyttämä henkinen väkivalta. paikka hänelle olisi löytynytkin, mutta vanhemmatpa eivät päästäneet koska siellä kuulemma joutuu vääriin porukoihin. eipä kuitenkaan tilanne kotona muuttunut, me kolme koitimme vain jaksaa. tuloksena se, että veli kuoli 24v maksakirroosiin ja haimatulehdukseen. me kaksi tyttöä olemme nyt aikuisiällä käyneet monenlaiset terapiat läpi. ei ikinä voi tietää mitä perheen elämä on ihan oikeasti, ainakaan kun joku tekee avauksen palstalle ja yksi teini saa kaiken syyn niskoilleen. olen täysin varma, että teinin käytökseen on syy! eikä huvikseen olisi ilmoitusta tehnyt.
[/quote]
Minulle tulee myös oma tarinani mieleen. Meillä 4 lasta, joista 3 vanhinta sanoo, että lapsuus oli ihanaa. Minä olin ainoa ja nuorin, joka olisin halunnut huostaanottoa. Isä narsisti, äiti kynnysmatto. Isä osasi kieputtaa isommat sisarukset matkaansa juoniinsa ja sai heidät uskomaan, että äiti ansaitsi turpiin ja minä olen niin vittumainen, että minäkin ansaitsin läpsyjä ja tukkapöllyä. Minä ansaitsin kännissä kopelointiakin.
Mutta kun oli nuori ja kaikki 5 huusi, että minä olen sairas hullu, aloin itsekin uskoa, että minussa se vika on. Kun lähdin eräänä yönä pakoon pahoinpitelyä, isä kävi hakemassa ja sai naapuritkin uskomaan, että minä olen vain ilkeä teini ja minussa on vikaa.
Äiti myötäili täysillä ja uskoi itsekin varmaan, että näin on.
Lastenkotiakin mietin, mutta koti on aina koti. Olisin halunnut vain isän pois kotoa, koska halusin asua kotona. Ei kukaan lapsi haluaisi kotoaan lähteä, vaan haluaisi, että se kiusaaja lähtisi pois.
Mutta näinhän asiat eivät mene. Ei perheissä, ei työelämässä, ei kouluissa. Kiusaaja saa jäädä ja tuhota kiusattavan, ellei kiusattu osaa lähteä ajoissa pois.
Myötätuntoni on ap.n tytön puolella.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:34"]
No niin... En ala keksimään mitään :) Enkä koe antoisaksi kanssasi jutella tämän enempää, mutta kun tunnut olevan niin fiksu sun muuta niin vastaatko pariin kysykseen ? - oletko töissä kun joudat täällä roikkumaan ? - onko sinulla lapsia ? - onko teinejä? - "joutuvatko" teillä lapset osallistumaan ? - Miten saat heidät osallistumaan ? - eikö teinisi ikinä kapinoi ? - miten olet kasvattanut lapsesi ? - annappa pari vinkkiä minullekin. Niitä otan mieluusti vastaan. Tuollainen syyttely ei johda mihinkään. Kerropa jotain omasta elämästäsi. Millaista se on ? Oletko eronnut ? Onko lapsillasi isäpuoli ? Tiedätkö uusperheistä mitä ? ap
[/quote]
Miksi sinä ajattelet keskustelevasi yhden ihmisen kanssa?
t. ei edellisen viestun kirjoittaja, jolla on teinejä ja opiskelee tällähetkellä kotona. Olen kasvattanut teinini kunnioittamalla heitä, osallistuvat: oman huoneen siivous ja koiran ulkoilutus. Joskus imuroivat ja tyhjentävät tiskikoneen ja tekevät ruokaa, mutta vain joskus. Eronnut en ole
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:44"]
Anna armoa itsellesi, et ole huono kasvattaja. Jos yksi monesta lapsesta oireilee, se ei tee sinusta epäonnistunutta kasvattajaa. Vaikka vanhempi tekisi mitä, joka lapsista saattaa olla 'häiriintyneempi' ihan syistä, joihin sinä et voi vaikuttaa (neurobiologia, temperamentti, luonne, aivojen kemiallinen tasapaino jne.). Joku lapsista saattaa olla itsekeskeisempi, empatiakyvytön ja 'ilkeäkin', vaikka olisi ihan samoin hoidettu kuin muutkin. On olemassa kaikenlaisia impulssihäiriöitä ja empatiankyvyn puutteita jne. Myös narsistiset piirteet ovat havaittavissa jo lapsilla/nuorilla, vaikkei alaikäisträ varsinaisesti narsistiksi voida diagnisoidakaan.
Itse olen perheestä, jossa useampi lapsi. Yksi sisaruksistani oli todella hankala, vaikka kaikki hoidettu ja kasvatettu ihan samoin metodein.
Lapsi pitää nyt laittaa kohtaamaan käytöksensä ja tekonsa seuraukset. Hän saattaa tarvita monelaista apua. Lienee myös selvää, että jos joku joutuu perheestä hetkeksi siirtymään muualle asumaan, on se teini itse. Mikäli teini pääsee muiden elämää ohjailemaan liiaksi ja pääsee ratkaisemaan isäpuolensa asumista, saattaa hänestä kehittyä todellä narsistinen ja häiriintynyt. Lapsella ei varmasti ole missään yhtä hyvät olot kuin nykyisessä kodissaa, hän vai ei arvosta sitä - eikä arvosta muiden tarpeita. Kehitys on pysäytettävä.
Kerro vaan avoimesti viranomaisille tilanteesi - lapsesi on ymmärrettävä, että hän on vain yksi muista perheessä. Eikä piiruakaan arvokkaampi tai arvottomampi kuin kukaan muu siellä.
[/quote]
Samassa perheessä lapsia voidaan kohdella hyvinkin eri tavoin, kuten ap:n tapauksessa. Ei lppsi tule itsestään "narsistiseksi" tai muutenkaan ilkeäksi.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 17:08"]
joo, turha täällä kenenkään puolustella ap.tä ja nimittää teiniä narsistiksi ym. ap.n selitykset kuulostaa ikävän tutulta omasta lapsuuskodistani. isä narsistinen persoona ja äiti kynnysmattona jolla ei mitään sananvaltaa. vieraille kyllä oltiin niin hyviä kuin vain ikinä voi, meidät lapset muistettiin kyllä aina haukkua ja alistaa ja kulissit pidettiin korkealla. veli 15v myöskin puhui koulunsa terveydenhoitajalle, että ei halua enää asua kotona vaan haluaa ennemmin vaikka nuorisokotiin. syynä isän käyttämä henkinen väkivalta. paikka hänelle olisi löytynytkin, mutta vanhemmatpa eivät päästäneet koska siellä kuulemma joutuu vääriin porukoihin. eipä kuitenkaan tilanne kotona muuttunut, me kolme koitimme vain jaksaa. tuloksena se, että veli kuoli 24v maksakirroosiin ja haimatulehdukseen. me kaksi tyttöä olemme nyt aikuisiällä käyneet monenlaiset terapiat läpi. ei ikinä voi tietää mitä perheen elämä on ihan oikeasti, ainakaan kun joku tekee avauksen palstalle ja yksi teini saa kaiken syyn niskoilleen. olen täysin varma, että teinin käytökseen on syy! eikä huvikseen olisi ilmoitusta tehnyt.
[/quote]
Minulle tulee myös oma tarinani mieleen. Meillä 4 lasta, joista 3 vanhinta sanoo, että lapsuus oli ihanaa. Minä olin ainoa ja nuorin, joka olisin halunnut huostaanottoa. Isä narsisti, äiti kynnysmatto. Isä osasi kieputtaa isommat sisarukset matkaansa juoniinsa ja sai heidät uskomaan, että äiti ansaitsi turpiin ja minä olen niin vittumainen, että minäkin ansaitsin läpsyjä ja tukkapöllyä. Minä ansaitsin kännissä kopelointiakin.
Mutta kun oli nuori ja kaikki 5 huusi, että minä olen sairas hullu, aloin itsekin uskoa, että minussa se vika on. Kun lähdin eräänä yönä pakoon pahoinpitelyä, isä kävi hakemassa ja sai naapuritkin uskomaan, että minä olen vain ilkeä teini ja minussa on vikaa.
Äiti myötäili täysillä ja uskoi itsekin varmaan, että näin on.
Lastenkotiakin mietin, mutta koti on aina koti. Olisin halunnut vain isän pois kotoa, koska halusin asua kotona. Ei kukaan lapsi haluaisi kotoaan lähteä, vaan haluaisi, että se kiusaaja lähtisi pois.
Mutta näinhän asiat eivät mene. Ei perheissä, ei työelämässä, ei kouluissa. Kiusaaja saa jäädä ja tuhota kiusattavan, ellei kiusattu osaa lähteä ajoissa pois.
Myötätuntoni on ap.n tytön puolella.
[/quote]
Vastaisitko niihin kysymyksiin, joita tuolla esitin ? :) Kiva, että sinä taasen olet "puolesi" löytänyt. Ei tässä ole kyse muusta kuin siitä, että tyttö ei tee/osallistu kotitöihin. Ei hoida velvollisuuksiaan. Oletko sitä mieltä, että hänellä ei niitä tarvitse olla ? Että hän voi korjata vaan kaikki kivat asiat ? Olen yrittänyt tähän saakka mennä tytön mielen mukaan ja antaa vapautuksia tehtävistä, mutta mikään ei ole riittänyt. Nyt jo se, että mieheni pyytää tyttöä viemään omat astiat olohuoneesta (syö siis sohvalla... tyttö) aiheuttaa sen, että tyttö tiuskaisee ilmoittavansa meistä ties minne....
Tyttöä suojellakseni olen vaivihkaa korjaillut hänen astoitaan, laittanut ruuan valmiiksi, silitellyt leivät, siivonnut huoneensa... Mihinkään ei olla tyytyväisiä eikä mikään riitä. Ja sitten täällä on ihmisiä, jotka lyttäävät täysin minut ja väittävät etten välitä. Noiden lisäksi olen antanut tytölle 2keskistä aikaa enemmän kuin muille sisaruksille, ollaan käyty yhdessä shoppailemassa, syömässä, retkellä... Mitä ihmettä vielä voin tehdä ? Kerrotko sen ? Ikävää, että sinua nimiteltiin. Meillä KOSKAAN ei olla haukuttu lapsia. Ainut asia mitä olen tehnyt : olen aina halunnut kaikille lapsille sitä parasta. Etteivät he joutuisi pettymään ja saisivat tarvitsemansa niin psyykiseltä kuin fyysiseltäkin kannalta. Kumpaakaan ei ole puuttunut.
Kyllä. MINÄ tunnen itseni riittämättömäksi. Joten nyt niitä neuvoja noiden ääripääesimerkkien sijaan !
ap
Ja nyt joku puuttuu tuohon kun sanoin että tyttöä suojellakseni. Niin. Suojellakseni, ettei hänelle tule paha mieli. Ei suojellakseni keltään ! Sitähän seuraavaksi "syytät". Takerrut sanoihin.
Tässä nyt on myös kyse siitä, että ei ole oikein, että muut lapset hoitavat osuutensa ja tämä yksi saa laistaa. Itsehän olen kaiken tämän mahdollistanut. Mieheni kanssa olemme asiasta jutelleet ja itsekin alan ymmärtämään, että muutos on tultava.
Onko teistä väärin vaatia, että velvollisuudet hoidetaan ?
ap
Jos on hankalia ja sairaita aikuisia, on lapsia ja nuoriakin - valitettavasti. Moni narsistinen aikuinen on ollut sellainen jo teininä. Sinä jolla oli narsistiset vanhemmat, ehkä vanhempasi hallitsivat jo nuorina lapsuuden perheidensä elämää..? Moni perhe elää tyrannnivanhemman varjossa, mutta moni perhe elää myös tyrannilapsen armoilla - vaikka kuinka hyvin vanhemmuuttaa perheessä yrittäisivät hoitaa.
Onneksi teille on tulossa ulkopuolinen tilannetta selvittämään - sitten toivottavasti selviää mistä ja kenestä kiikastaa. Täällä se ei selviä. Hankalien vanhempien lapset haluavat uskoa, että nyt on kyseessä hankalat vanhemmat, jotka teiniä tyrannisoivat. Psyykkisesti oirehtivien sisarukset/vanhemmat kykenevät näkemään, että myös teini voi olla 'epäterve', vaikka kaikki olisi tehty.
Tutkimukset osoittavat, että esim. narsistinen aikuinen on hyvin harvoin enää autettavissa. Mutta narsistisia piirteitä omaava lapsi on onneksi vielä autettavissa. Siksi sekin mahdollisuus kannattaa selvittää.
Yksi teinin puolesta myötätuntoa koeva on myös äiti ja yrittää myötätunnolla kasvattaa omat lapsensa. Aina asettua lapsen asemaan, miettiä miltä hänestä tuntuu. Tulosena osallistuvat nuoret. Kapinoivat kyllä tarpeeksi. Tunnen myötätuntoa tytärtäsi kohtaan, koska asetun aina heikomman puolelle. Olen myös perehtynyt perheiden vuorovaikutukseen ja ihmisen kasvamiseen. Tunnen myös mielenterveyden perustat
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:34"]
No niin... En ala keksimään mitään :) Enkä koe antoisaksi kanssasi jutella tämän enempää, mutta kun tunnut olevan niin fiksu sun muuta niin vastaatko pariin kysykseen ? - oletko töissä kun joudat täällä roikkumaan ? - onko sinulla lapsia ? - onko teinejä? - "joutuvatko" teillä lapset osallistumaan ? - Miten saat heidät osallistumaan ? - eikö teinisi ikinä kapinoi ? - miten olet kasvattanut lapsesi ? - annappa pari vinkkiä minullekin. Niitä otan mieluusti vastaan. Tuollainen syyttely ei johda mihinkään. Kerropa jotain omasta elämästäsi. Millaista se on ? Oletko eronnut ? Onko lapsillasi isäpuoli ? Tiedätkö uusperheistä mitä ? ap
[/quote]
Piti kauan etsiä, että mihin kysymyksiin pitää vastata, koska en koko ketjua jaksanut kahlata ihan tarkkaan, mutta näitä kai tarkoitit.
1. olen töissä, mutta vuorotyön takia olen tänään vapaapäivällä ja nyt aamulla päätin tulla aihevapaalle ja luin tämän ketjun, joten nyt on vähän aikaa roikkua aaveella.
2.on lapsia, 5
3.teinejä on 4
4. lapset ovat osallistuneet
5. saan heidät osallistumaan sanomalla, mitä tehdään ja tekemällä yhdessä
6. teinit ovat kapinoineet joku enemmän, joku vähemmän
7. olen kasvattanut lapset rakkaudella, rajoilla ja läsnäololla
8. elän ydinperheessä, enkä ole eronnut
9.uusperheitä on paljon sukulaisissani ja tuttavapiirissäni
t. se, kuka eli narsistisen isän peukalon alla neljästä sisaruksesta nuorimpana
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:07"]
No niin ja ennenkuin käytte nilvimään lisää niin pahoittelen etten osannut käyttää tuota lainaustoimintoa uudelleen kun kerran sitä viestissä käytin. Siinä alussa. Yritin leikata ja kopsata sen "ammatti-ihmisen" tekstin, mutta luulin epäonnistuneeni. Nom, se tuli sitten muutamaan kertaan, mutta se kannattaakin lukea ! Ammatti-ihmisen kirjoitus, joka työssään on lasten parissa. ap
[/quote]
Jos minusta puhut, en ole töissä vain lasten parissa, kentällä vaan törmää samanlaisiin tapauksiin, kuin josta kerroit. Ja liian monessa tapauksessa se isä/äiti noissa himoissaan vaan uskoo uutta puolisoaan, vaikka olisi raiskannut lapsen. Eräässäkin tapauksessa oli varmoja todisteita insestistä, mutta mitä "vuoden äiti" tekee? Syyttää 12 v siitä, että on VIETELLYT isäpuolensa.
Muut voivat uskoa kaiken, jota sanot, mutta me jotka oikeasti näemme tuota, tiedämme paremmin. Olet paskakasa, joka joko trollaa tai valehtelee, jotta saisit lapsesi näyttämään mielenvikaiselta. Ei ole eka kerta tuossakaan.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:44"]
Anna armoa itsellesi, et ole huono kasvattaja. Jos yksi monesta lapsesta oireilee, se ei tee sinusta epäonnistunutta kasvattajaa. Vaikka vanhempi tekisi mitä, joka lapsista saattaa olla 'häiriintyneempi' ihan syistä, joihin sinä et voi vaikuttaa (neurobiologia, temperamentti, luonne, aivojen kemiallinen tasapaino jne.). Joku lapsista saattaa olla itsekeskeisempi, empatiakyvytön ja 'ilkeäkin', vaikka olisi ihan samoin hoidettu kuin muutkin. On olemassa kaikenlaisia impulssihäiriöitä ja empatiankyvyn puutteita jne. Myös narsistiset piirteet ovat havaittavissa jo lapsilla/nuorilla, vaikkei alaikäisträ varsinaisesti narsistiksi voida diagnisoidakaan.
Itse olen perheestä, jossa useampi lapsi. Yksi sisaruksistani oli todella hankala, vaikka kaikki hoidettu ja kasvatettu ihan samoin metodein.
Lapsi pitää nyt laittaa kohtaamaan käytöksensä ja tekonsa seuraukset. Hän saattaa tarvita monelaista apua. Lienee myös selvää, että jos joku joutuu perheestä hetkeksi siirtymään muualle asumaan, on se teini itse. Mikäli teini pääsee muiden elämää ohjailemaan liiaksi ja pääsee ratkaisemaan isäpuolensa asumista, saattaa hänestä kehittyä todellä narsistinen ja häiriintynyt. Lapsella ei varmasti ole missään yhtä hyvät olot kuin nykyisessä kodissaa, hän vai ei arvosta sitä - eikä arvosta muiden tarpeita. Kehitys on pysäytettävä.
Kerro vaan avoimesti viranomaisille tilanteesi - lapsesi on ymmärrettävä, että hän on vain yksi muista perheessä. Eikä piiruakaan arvokkaampi tai arvottomampi kuin kukaan muu siellä.
[/quote]
Samassa perheessä lapsia voidaan kohdella hyvinkin eri tavoin, kuten ap:n tapauksessa. Ei lppsi tule itsestään "narsistiseksi" tai muutenkaan ilkeäksi.
[/quote]
Osan, muttei kaikkia, persoonallisuuden ja mielenterveyden ongelmista/oireiluista selittää ympäristö - mutta ei siis kaikkia. Osat ovat sekoitusta monista eri syistä ja myös sattumista. On ympäristön vaikutusta, synnynnäistä häiriötä jne. Esim. tiettyjen virusten tiedetään altistavan joillekin aivokemian häiriöille sekä perinnöllisten tekijöiden. Eli voi lapsi olla vaikea ympäristön ja vanhempien sekä tilanteen takia. Mutta voi myös olla ihan jo muistakin syistä. Sitä kun en lennosta tiedä. Entäpä jos lapselle on sattunut jotain kamalaa perheen ulkopuolella, mutta pahaolo kohdistuu isäpuoleen kun ei muuta purkautumiskanavaa teinillä ole.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:07"]
Yksi teinin puolesta myötätuntoa koeva on myös äiti ja yrittää myötätunnolla kasvattaa omat lapsensa. Aina asettua lapsen asemaan, miettiä miltä hänestä tuntuu. Tulosena osallistuvat nuoret. Kapinoivat kyllä tarpeeksi. Tunnen myötätuntoa tytärtäsi kohtaan, koska asetun aina heikomman puolelle. Olen myös perehtynyt perheiden vuorovaikutukseen ja ihmisen kasvamiseen. Tunnen myös mielenterveyden perustat
[/quote]
Kiva. Mutta entä käytännössä ? Tyttäreni on siis heikko ja tässä tapauksessa uhri ? On minunkin lapset kapinoineet, ne vanhemmat. Eivät tällä tavoin kuitenkaan. Olen kuule yrittänyt asettua hänen asemaan ja tehnyt tosiaan KAIKKI hänen puolestaan, ettei hän joudu sietämään pettymyksiä. Olen antanut itsetäni KAIKEN. Mitä vielä olisin voinut enemmän ? Olen saanu hänen osaltaan kotityöt minimiin. Hän saa luistaa monesta muusta, mistä sisaruksensa eivät.
Sitten tulet syyttämään ja arvostelemaan minua ? Olen tehnyt lapaseni eteen enemmän kuin moni vanhempi ikinä. Olen ollut AINA tyttäreni PUOLELLA kun tämä "ilkeä" isäpuoli on tullut mm. sanomaan, että tyttären pitäisi viedä ne omat asiat tai laittaa pyykkinsä kaappiin. Olen joka kerta tehnyt ne tytön puolesta. Ja täällä väitätte, että en ole hänen puolellaan ?
Miksi sitten ollaan tässä tilanteessa ? Muut lapset kyllä hoitaa pyykkinsä. Eivät tosin ole koskaan niitä joutuneet pesemään. Olen huolehtinut, että ne lempifarkut on puhtaina ja kuivina niitä tarvitaan, ruoka valmiina, leopinut, silittänyt.... En enää repeä tähän ! Ja vielä KERRAN : mitä muuta olisin voinut tehdä ?
ap
Ap ymmärrätkö, että jo tuo kun jäät ketjuun puolustelemaan/kehumaan omaa toimintaasi, miten paljon olet viettänyt aikaa teinin kanssa ym.. koko ajan kerrot teinistä lisää huonoja puolija. nyt siellä aamulla yhdeksän aikaan paistat jauhelihapihvejä... tämä kaikki kertoo sinusta aika paljon. ja ei, teinisi puolella olevia ei ole vain yksi jankkaaja vaan meitä on monta.
Suojelet lasta isäpuolelta. Eli lapsella on oikeasti syy pelätä isäpuoltaan, jos äitikin häntä suojelee
Tämä palstailu on vaikea laji. Ap haluaa uskoa, että olisi vain yksi "provoilija" tyttären puolella. Kyllä varmasti on aika monia, jotka huomasivat kummallisen asenteen ap:n kirjoituksissa. Ja siitä kirjoitti.
Ei Ap täällä pysty koko totuutta kuvaamaan kenenkään näkökulmasta. Niistä tyttöä syyllistävistä ja muutenkin itsekkäistä kirjoituksista tulee sellainen olo, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Kirjoituksia löytyy vaikka kuinka mota ja siitä seuraa myötätunto lasta kohtaan.