"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"
"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden naisen"
Ajatuksia, tosielämän esimerkkejä? Ainakin omassa tuttavapiirissä on mennyt juuri näin.
Naiset käyneet pitkien suhteiden päätyttyä eroseminaarin, ehkä terapian, aloittaneet uusia harrastuksia, keskittyneet lapsiin ja uuden arjen luontiin. Ehkä pienimuotoista tapailua. Miehillä kuitenkin hyvin pian uudet, vakavat parisuhteet. Mistä tämä mielestänne johtuu?
Tinder täynnä juuri eronneita miehiä, tai harkinta-ajalla tai vasta eroa suunnittelevia miehiä. Kun heiltä kysyy, onko erotyö tehty ja suru käsitelty, vastaus on lähes aina että jo aikoja sitten (vaikkei edes välttämättä erottu vielä).
Eroryhmissäkin valtaosa naisia. Ovatko muut huomanneet saman?
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Oletan, että pariutuneet miehet ovat ennen puolison löytämistä asuneet sinkkuina. Kuka silloin heidän kotityöt ja kokkaamiset on hoitanut? Ei kukaan, jolloin mies on asunut sikolätissä ja syönyt eineksiä? Ehkäpä äiskä on pitänyt huolen kultapojastaan? Kuinka moni ketjun naisista nyt näkee tuollaisen miehen haluttavana ja haluaa hänen kanssaan parisuhteen ja lapsia? Ainakin omiin munasarjoihin alkaa ihan sattua, kun ne kipristelee piiloon pelkästä ajatuksesta.
Millainen lapsuus sinulla onkaan ollut, kun selvästi vihaat sekä miehiä, että naisia?
Vastaa nyt, kun kommentoit: kuka ne sinkkumiehen kotityöt hoitaa, kun sama mies ei voi tehdä omaa osaansa parisuhteen aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Okei. Eli nainen hoitaa kokopäivätyönsä ja päälle kodin.
Ja sitten arvatenkin ihmetellään, kun nasinen on väsynyt, eikä todellakaan jaksa mitään parisuhteisiin panostuksia?Aina kun naiset puhuvat päivätöistään ja väsymyksestään, niin tulee mieleen, että onko ne jotain metsureita vai mitä se raskas työ on joka uuvuttaa.
Se on se henkinen kuormitus kun koko ajan mietitään mitähän tuokin minusta ajattelee ja mitähän tuokin oikeasti tarkoitti ja jatkuva murehtiminen ulkonäkö asioista
Aikä
Käsittämätöntä miten vähän miehet ymmärtää naisen elämästä. Mutta siihen kai se menee kun naisen elämä ei sinänsä kiinnosta, vain se ”pyhin”.Taitaa olla samoin puolin ja toisin... ja eikö paneminen ole iso osa elämää muka?
Kysyt ilmeisen tosissasi? No, aika pieni osa loppujen lopuksi.
Nainen harvoin tarvitsee elämäänsä miestä samalla tavalla kuin mies naista. Toki poikkeuksiakin on, mutta olen huomannut että naiset porskuttaa pitemmällä aikavälillä usein paremmin.
Naisella seksuaaliset tarpeet on usein pienemmät, arki ja kodinhoito paremmin hanskassa, sosiaalisia suhteita ja verkostoja on usein enemmän. Suurimmalla osalla on ammatti, työ ja varallisuutta niin että ei ole taloudellisesti riippuvainen toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tasaisesti nuo kyllä omissa piireissä menee että ihan pötyä sanoa että nainen sitä ja mies tätä. Jotkut naiset hakeutuu heti laastarisuhteeseen ihan siinä missä miehetkin ja jotkut miehet jää pitkäksi aikaa yksin aivan kuten naisetkin. Jokainen ihminen kun on kuitenkin lopulta yksilö ja käyttäytyy miten käyttäytyy.
Se nyt kuitenkin taitaa olla tilastollinen tosiasia että miehet avioituvat uudestaan nopeammin eron jälkeen, vaikka yksilöitä kaikki olemmekin.
No laitahan tätä tilastoa näkyville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Okei. Eli nainen hoitaa kokopäivätyönsä ja päälle kodin.
Ja sitten arvatenkin ihmetellään, kun nasinen on väsynyt, eikä todellakaan jaksa mitään parisuhteisiin panostuksia?Aina kun naiset puhuvat päivätöistään ja väsymyksestään, niin tulee mieleen, että onko ne jotain metsureita vai mitä se raskas työ on joka uuvuttaa.
Se on se henkinen kuormitus kun koko ajan mietitään mitähän tuokin minusta ajattelee ja mitähän tuokin oikeasti tarkoitti ja jatkuva murehtiminen ulkonäkö asioista
Aikä
Käsittämätöntä miten vähän miehet ymmärtää naisen elämästä. Mutta siihen kai se menee kun naisen elämä ei sinänsä kiinnosta, vain se ”pyhin”.
Mutta seksi on sen verran harvinaista, ja helmpompi keskittyä muuhun. Naisetkin saisivat enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jokainen (sukupuolesta riippumatta) haluaa olla tavoiteltu huomion kohde. Miehillä se ei vaan toimi kun nainen hylkää mies ehdokkaan heti jos ei saa mieheltä huomioo enempää kuin muilta kilpailijoilta. Tämän takia parisuhde asiat eivät koskaan voi olla tasa-arvoisia
Riippuu miehestä. Kyllä joitakin miehiä jahdataan.
Niin jahdataan, mutta naiset eivät ikävä kyllä ymmärrä omaa markkina-arvoaan ja jahtaavat aivan liian tasokkaita miehiä.
Ni eivät miehetkään todella markkina-arvoaan ymmärrä. Vanhat äijätkin kuolaamassa nuoria neitosia. Miehillä on kovat, harhaiset luulot itsestään: "olen viriili ja varakas, komea, urheilullinen, hellä, hoikka ja nuorekas..." sitten tämä komistus treffeillä osoittautuu risahampaiseksi, isomahaiseksi, vähäisellä tilannetajulla varustetuksi puhumattomaksi turjakkeeksi. Mies kuin mies arvelee olevansa naiselle arvokas saalis. Olen nainen enkä jahtaa ketään, fiksuja miehiä löytyy kyllä vaikka bussipysäkiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä asiasta tarpeeksi mutta kyllä noin ulkopuolisen tarkkailijan silmään kieltämättä näyttää siltä että miehelle helpompaa vain panna uutta putkeen.
Tuntuu näin naisena siltä että maailman pohjapiirustus ei ole reilu kun menee näin. Mies pääsee irti niin paljon helpommin kuin nainen. Paitti että sitten on paljon niitä miehiä jotka ei pääse. Se vain kun ei itselle satu näitä miehiä kohdalle vaan juuri ne miehet jotka pääsee helposti irti ja kohti seuraavaa seikkailua.
Terveintä kaikille olisi että päästää irti niistä todella epäsopivista hiutaleista jotka löytää heti korvaajan, mutta kun me ei pystytä tähän. Me pidetään kynsin hampain kiinni jostain ihmisestä jolle me ollaan vain yksi vaihtoehto koko vaihtoehtojen meressä. En tiedä mikä ajaa meidät tähän hulluuteen mutta näin se on.
Oikeasti terveintä olisi myöntää itselleen, ettei suhteen pidä alkaa panemisesta ekana yönä. Minusta tuntuu miehenä oudolta, että mikä saa naisen toimimaan niin nurinkurisesti, että esittelee helposti pyhimpänsä, mutta pääkopan sisään mies ei välttämättä pääse koskaan.
Minusta taas tuntuu nurinkuriselta, että kaikkein pyhimpänä pidetään alapäätä eikä sitä pääkoppaa. Kertoo minusta kaiken sinunkaltaisistasi miehistä ja siitä miten paljon teidän mielipiteitänne tarvitsee kuunnella.
Mikä sai hyökkäämään?
No sivusta sanon, että onhan tuo tosi typerä ajatus, että nainen vaalisi sukuelintään pyhimpänä asianaan. Tsiisus sentään. Se voi olla teille naisissa kiinnostavin juttu, mutta voin kuule ihan kertoa, että harvalle naiselle sukuelimet on ihan niin päräyttäviä että ihan pyhyydestä niiden yhteydessä puhuttaisiin.
Mikä sinä olet sanomaan toisten naisten puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tasaisesti nuo kyllä omissa piireissä menee että ihan pötyä sanoa että nainen sitä ja mies tätä. Jotkut naiset hakeutuu heti laastarisuhteeseen ihan siinä missä miehetkin ja jotkut miehet jää pitkäksi aikaa yksin aivan kuten naisetkin. Jokainen ihminen kun on kuitenkin lopulta yksilö ja käyttäytyy miten käyttäytyy.
Se nyt kuitenkin taitaa olla tilastollinen tosiasia että miehet avioituvat uudestaan nopeammin eron jälkeen, vaikka yksilöitä kaikki olemmekin.
Taitaa olla, et ole siis varma ja keksit näitä tilastoja itse? Niinhän tällä palstalla kyllä yleensä toimitaankin, eipä siinä. Heti tulee kovin asiantuntijakuva kun sanoo vaan "tilastojen mukaan" ilman senkummempia linkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Okei. Eli nainen hoitaa kokopäivätyönsä ja päälle kodin.
Ja sitten arvatenkin ihmetellään, kun nasinen on väsynyt, eikä todellakaan jaksa mitään parisuhteisiin panostuksia?Aina kun naiset puhuvat päivätöistään ja väsymyksestään, niin tulee mieleen, että onko ne jotain metsureita vai mitä se raskas työ on joka uuvuttaa.
Metsurit pääsevät työssään varmasti helpommalla kuin nainen palkkatöissään, pitäen huolen siivouksista, lapsista ja jopa siitä sohvalle töistä tullessaan lösähtäneestä miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Oletan, että pariutuneet miehet ovat ennen puolison löytämistä asuneet sinkkuina. Kuka silloin heidän kotityöt ja kokkaamiset on hoitanut? Ei kukaan, jolloin mies on asunut sikolätissä ja syönyt eineksiä? Ehkäpä äiskä on pitänyt huolen kultapojastaan? Kuinka moni ketjun naisista nyt näkee tuollaisen miehen haluttavana ja haluaa hänen kanssaan parisuhteen ja lapsia? Ainakin omiin munasarjoihin alkaa ihan sattua, kun ne kipristelee piiloon pelkästä ajatuksesta.
Mulla kaksi eksää (miestä) joista toinen hoiti kotinsa ja muutkin asiansa aina moitteettomasti 20-vuotiaana sinkkunakin ja toisella 38-vuotiaanakin kävi vanha äiti vielä vielä siivoamassa ja kaupassa, hoitamassa laskuja ym.
Nyt jälkeenpäin nostan todella hattua tälle ekalle, hänen nykyinen vaimonsa saa olla tosi tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Okei. Eli nainen hoitaa kokopäivätyönsä ja päälle kodin.
Ja sitten arvatenkin ihmetellään, kun nasinen on väsynyt, eikä todellakaan jaksa mitään parisuhteisiin panostuksia?Aina kun naiset puhuvat päivätöistään ja väsymyksestään, niin tulee mieleen, että onko ne jotain metsureita vai mitä se raskas työ on joka uuvuttaa.
Meinaat tuolla jatkuvalla vähättelyllä saada sen hyvän ja kestävän parisuhteen?
Itse kun tein sen täyspitkän työpäivän, hain lapsen tarhasta ja kävin ruokakaupassa, niin todellakaan ei ollut ihannetila joutua kotiintullessa ekana siivoamaan yksin kaikkien jälkiä.
No, nyt ex siivoilee jälkiään ihan itse omassa asunnossaan. Itse viihdyn siistinä pysyvässä kodissani.
Minulla on hyvä ja kestävä parisuhde ja se toimii juuri siksi, ettei meillä vaimo vaadi tekemään puolia kotitöistä. Tuskin sinuakaan kukaan pakotti siivoamaan joka päivä, kunhan nyt haluat nostaa itsesi jalustalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä asiasta tarpeeksi mutta kyllä noin ulkopuolisen tarkkailijan silmään kieltämättä näyttää siltä että miehelle helpompaa vain panna uutta putkeen.
Tuntuu näin naisena siltä että maailman pohjapiirustus ei ole reilu kun menee näin. Mies pääsee irti niin paljon helpommin kuin nainen. Paitti että sitten on paljon niitä miehiä jotka ei pääse. Se vain kun ei itselle satu näitä miehiä kohdalle vaan juuri ne miehet jotka pääsee helposti irti ja kohti seuraavaa seikkailua.
Terveintä kaikille olisi että päästää irti niistä todella epäsopivista hiutaleista jotka löytää heti korvaajan, mutta kun me ei pystytä tähän. Me pidetään kynsin hampain kiinni jostain ihmisestä jolle me ollaan vain yksi vaihtoehto koko vaihtoehtojen meressä. En tiedä mikä ajaa meidät tähän hulluuteen mutta näin se on.
Oikeasti terveintä olisi myöntää itselleen, ettei suhteen pidä alkaa panemisesta ekana yönä. Minusta tuntuu miehenä oudolta, että mikä saa naisen toimimaan niin nurinkurisesti, että esittelee helposti pyhimpänsä, mutta pääkopan sisään mies ei välttämättä pääse koskaan.
Minusta taas tuntuu nurinkuriselta, että kaikkein pyhimpänä pidetään alapäätä eikä sitä pääkoppaa. Kertoo minusta kaiken sinunkaltaisistasi miehistä ja siitä miten paljon teidän mielipiteitänne tarvitsee kuunnella.
Mikä sai hyökkäämään?
No sivusta sanon, että onhan tuo tosi typerä ajatus, että nainen vaalisi sukuelintään pyhimpänä asianaan. Tsiisus sentään. Se voi olla teille naisissa kiinnostavin juttu, mutta voin kuule ihan kertoa, että harvalle naiselle sukuelimet on ihan niin päräyttäviä että ihan pyhyydestä niiden yhteydessä puhuttaisiin.
Aika monelle miehelle ne naisen sukuelimet on melkein tärkeintä maailmassa... seksistä kannattaisi tehdä helppoa, panna voi melkein aina.
Kannattaisi varmaan teille. Naiset saavat siitä usein itselleen hyvin, hyvin vähän, joten teidän panopuuksi rupeaminen ei ihan hirveesti hotsittele. Kätesi on aina käytössäsi.
Juu, varmasti on törppöjä sekä itsekkäitä miehiä hyvinkin paljon. Mut jos laatu on kohdallaan niin sitten tietenkin seksi menee varmaan aina oman käden ohi. Toivon tätä sulle myös!
Kiitos vaan. Harvoin menee, mutta joskus kuitenkin. Ette taida ihan ymmärtää, kuinka harvoin naiset esim. saavat orkun yhdynnässä. Jos se olisi teille samanlaista jyystöä ilman huippua, niin tuskin olisitte siitä itsekään ihan noin tohkeissanne.
Niin totta. Mies panee ja panee, jyystää, kuolaa ja nukahtaa. Mutta sitten kun ei enää oikein ota miehellä eteen, onkin nainen siihen syyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jokainen (sukupuolesta riippumatta) haluaa olla tavoiteltu huomion kohde. Miehillä se ei vaan toimi kun nainen hylkää mies ehdokkaan heti jos ei saa mieheltä huomioo enempää kuin muilta kilpailijoilta. Tämän takia parisuhde asiat eivät koskaan voi olla tasa-arvoisia
Riippuu miehestä. Kyllä joitakin miehiä jahdataan.
Niin jahdataan, mutta naiset eivät ikävä kyllä ymmärrä omaa markkina-arvoaan ja jahtaavat aivan liian tasokkaita miehiä.
Naiset ei tarvitse miestä, joten ei ole pakko ottaa ihan ketä tahansa vaan voi tavoitella sitä parasta ja samalla elää ihan tyytyväistä elämää vaikka sitä ei saisikaan.
Miehet taas ei useinkaan pärjää ilman naista, jolloin heidän on pakko ottaa se minkä saavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Okei. Eli nainen hoitaa kokopäivätyönsä ja päälle kodin.
Ja sitten arvatenkin ihmetellään, kun nasinen on väsynyt, eikä todellakaan jaksa mitään parisuhteisiin panostuksia?Aina kun naiset puhuvat päivätöistään ja väsymyksestään, niin tulee mieleen, että onko ne jotain metsureita vai mitä se raskas työ on joka uuvuttaa.
Meinaat tuolla jatkuvalla vähättelyllä saada sen hyvän ja kestävän parisuhteen?
Itse kun tein sen täyspitkän työpäivän, hain lapsen tarhasta ja kävin ruokakaupassa, niin todellakaan ei ollut ihannetila joutua kotiintullessa ekana siivoamaan yksin kaikkien jälkiä.
No, nyt ex siivoilee jälkiään ihan itse omassa asunnossaan. Itse viihdyn siistinä pysyvässä kodissani.
Minulla on hyvä ja kestävä parisuhde ja se toimii juuri siksi, ettei meillä vaimo vaadi tekemään puolia kotitöistä. Tuskin sinuakaan kukaan pakotti siivoamaan joka päivä, kunhan nyt haluat nostaa itsesi jalustalle.
Sinulla kävi tuuri, että vaimosi harrastaa siivoamista. Mitä enemmän te muut perheenjäsenet sotkette, sitä iloisempi vaimo on. Tuollaisia naisia on harvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Okei. Eli nainen hoitaa kokopäivätyönsä ja päälle kodin.
Ja sitten arvatenkin ihmetellään, kun nasinen on väsynyt, eikä todellakaan jaksa mitään parisuhteisiin panostuksia?Aina kun naiset puhuvat päivätöistään ja väsymyksestään, niin tulee mieleen, että onko ne jotain metsureita vai mitä se raskas työ on joka uuvuttaa.
Meinaat tuolla jatkuvalla vähättelyllä saada sen hyvän ja kestävän parisuhteen?
Itse kun tein sen täyspitkän työpäivän, hain lapsen tarhasta ja kävin ruokakaupassa, niin todellakaan ei ollut ihannetila joutua kotiintullessa ekana siivoamaan yksin kaikkien jälkiä.
No, nyt ex siivoilee jälkiään ihan itse omassa asunnossaan. Itse viihdyn siistinä pysyvässä kodissani.
Minulla on hyvä ja kestävä parisuhde ja se toimii juuri siksi, ettei meillä vaimo vaadi tekemään puolia kotitöistä. Tuskin sinuakaan kukaan pakotti siivoamaan joka päivä, kunhan nyt haluat nostaa itsesi jalustalle.
Sinulla kävi tuuri, että vaimosi harrastaa siivoamista. Mitä enemmän te muut perheenjäsenet sotkette, sitä iloisempi vaimo on. Tuollaisia naisia on harvassa.
Miksi vääristelet? Meillä on perussiistiä aina, koska emme ole sikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tasaisesti nuo kyllä omissa piireissä menee että ihan pötyä sanoa että nainen sitä ja mies tätä. Jotkut naiset hakeutuu heti laastarisuhteeseen ihan siinä missä miehetkin ja jotkut miehet jää pitkäksi aikaa yksin aivan kuten naisetkin. Jokainen ihminen kun on kuitenkin lopulta yksilö ja käyttäytyy miten käyttäytyy.
Se nyt kuitenkin taitaa olla tilastollinen tosiasia että miehet avioituvat uudestaan nopeammin eron jälkeen, vaikka yksilöitä kaikki olemmekin.
Taitaa olla, et ole siis varma ja keksit näitä tilastoja itse? Niinhän tällä palstalla kyllä yleensä toimitaankin, eipä siinä. Heti tulee kovin asiantuntijakuva kun sanoo vaan "tilastojen mukaan" ilman senkummempia linkkejä.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy ainakin helposti tieto siitä, että miehet avioituvat uudestaan useammin kuin naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Siinä tutkimuksessa muistaakseni ainakin yksi syy oli se, että essu päällä kökkivää miestä ei vaan nähdä miehekkäänä ja haluttavana. Tietysti te naiset ette ehkä osaa ajatella asiaa kunnolla, mutta sama se on meillä miehillä, jos joku nainen on hyvin maskuliininen, niin ei viisari kyllä värähdä pätkääkään. Siihen vaaditaan itsensä hyvin kantava naisellinen nainen.
Okei. Eli nainen hoitaa kokopäivätyönsä ja päälle kodin.
Ja sitten arvatenkin ihmetellään, kun nasinen on väsynyt, eikä todellakaan jaksa mitään parisuhteisiin panostuksia?Aina kun naiset puhuvat päivätöistään ja väsymyksestään, niin tulee mieleen, että onko ne jotain metsureita vai mitä se raskas työ on joka uuvuttaa.
Meinaat tuolla jatkuvalla vähättelyllä saada sen hyvän ja kestävän parisuhteen?
Itse kun tein sen täyspitkän työpäivän, hain lapsen tarhasta ja kävin ruokakaupassa, niin todellakaan ei ollut ihannetila joutua kotiintullessa ekana siivoamaan yksin kaikkien jälkiä.
No, nyt ex siivoilee jälkiään ihan itse omassa asunnossaan. Itse viihdyn siistinä pysyvässä kodissani.
Minulla on hyvä ja kestävä parisuhde ja se toimii juuri siksi, ettei meillä vaimo vaadi tekemään puolia kotitöistä. Tuskin sinuakaan kukaan pakotti siivoamaan joka päivä, kunhan nyt haluat nostaa itsesi jalustalle.
Sinulla kävi tuuri, että vaimosi harrastaa siivoamista. Mitä enemmän te muut perheenjäsenet sotkette, sitä iloisempi vaimo on. Tuollaisia naisia on harvassa.
Miksi vääristelet? Meillä on perussiistiä aina, koska emme ole sikoja.
Toki mon perussiistiä, kun vaimosi siivoaa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jokainen (sukupuolesta riippumatta) haluaa olla tavoiteltu huomion kohde. Miehillä se ei vaan toimi kun nainen hylkää mies ehdokkaan heti jos ei saa mieheltä huomioo enempää kuin muilta kilpailijoilta. Tämän takia parisuhde asiat eivät koskaan voi olla tasa-arvoisia
Riippuu miehestä. Kyllä joitakin miehiä jahdataan.
Niin jahdataan, mutta naiset eivät ikävä kyllä ymmärrä omaa markkina-arvoaan ja jahtaavat aivan liian tasokkaita miehiä.
Naiset ei tarvitse miestä, joten ei ole pakko ottaa ihan ketä tahansa vaan voi tavoitella sitä parasta ja samalla elää ihan tyytyväistä elämää vaikka sitä ei saisikaan.
Miehet taas ei useinkaan pärjää ilman naista, jolloin heidän on pakko ottaa se minkä saavat.
Saahan sitä haaveilla ja tavoitella, mutta aika paljon teitä ikisinkkuja näyttää olevan.
Kiitos vaan. Harvoin menee, mutta joskus kuitenkin. Ette taida ihan ymmärtää, kuinka harvoin naiset esim. saavat orkun yhdynnässä. Jos se olisi teille samanlaista jyystöä ilman huippua, niin tuskin olisitte siitä itsekään ihan noin tohkeissanne.