Lue keskustelun säännöt.
Miten te iäkkäämmät naiset, +40v, pidätte itsenne laihana? Onko joku onnistunut laihduttamaan reilusta ylipainosta laihaksi, tuossa iässä?
04.11.2021 |
Ahdistaa, kun paino alkaa ykkösellä ja ikää jo 35v.
Vinkkejä kaipaan, kiitos :)
Kommentit (186)
Kävele kymmeniä kilometreja viikossa. Jätä tosiaan sokeri, valkoiset jauhot ja muut puppuhiilarit. Siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljä tiukkaa salitreeniä viikossa. Ei höntsäilyä vaan painojen/toistomäärien pitää nousta progressiivisesti. 6-12 toistoa sarjassa uupumukseen tai lähes uupumukseen (failure) asti, sarjoja yhteensä 3-4. Isot lihakset töihin, erilaisia kyykkyjä, maastavetoja, penkki- ja pystypunnerruksia. Salilla lepotauot katsotaan kellosta, ei turhaa notkumista kännykällä eli treenien tulee olla tehokkaita. Ruoan suhteen ei mitään kitudiettejä, kaloreiden laskemista tms. vaan kunnolla tavallista ruokaa perinteisen tylsän lautasmallin mukaan. Herkkuja satunnaisesti ja kohtuudella.
Tiedän, että tämä saa sohvaperunoilta alapeukkuja mutta ihan sama. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos ruokavaliota karsii liikaa tai vetää kalorit kovin alas, on jatkossa painon ylläpitäminen entistäkin vaikeampaa kun ei ole enää mitään mistä karsia.
En pidä itseäni iäkkäänä. Pysyn hoikkana niin kuin olen aina pysynyt, eli elämällä ihan normaalisti ja herkuttelemalla silloin kun tekee mieli. Nyt painan itse asiassa vähemmän kuin mitä teini-ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
58 v., 65 kg/160 cm. Tavallinen itsetehty kotiruoka. Lihaa, kalaa, perunoita. Vihanneksia ja hedelmiä. Kaurapuuroa ja marjoja. Näitä niin vähän kuin mahd.: pullat ja karkit ja suklaa ja alkoholi, valmisruuat, einekset, jne. Joka päivä aamupala, puuro pari kertaa, lämmin kunnon ruoka. Alkoholiton olut ja vesi janojuomana tai omatekoinen mehu.
59 v, 56 kg, 160 cm. Muuten samat keinot kuin edellisellä, mutta en syö juurikaan perunaa enkä koskaan aamupalaa vaan juon sen sijaan puoli pannullista kahvia. (Alkoholitontakaan) olutta en juo, kuivaa kuoharia silloin tällöin.
Laiha olen ollut viimeksi teininä, mutta koko aikuisikäni olen ollut normaalipainoinen. Tuskin olisin, jos pulla, karkit, limut ja sipsit maistuisivat, koska itsekuria minulla ei ole yhtään eikä liikuntakaan ole niin kivaa, että sillä paino kurissa pitäisin.
Joo, olen jo 60 ja kivasti lähti noin 20kg vuoden aikana. Säännölliset ruokailut, ei välipaloja ja pienempi annoskoko. Ruoka on tavallista kotiruokaa ja satunnaisesti myös ravintola-annoksia. Juu ja syön jälkiruoaksi herkkuja kuten suklaata tai kahvileipää lähes joka päivä mutta vain pienen annoksen. Liikun maltillisesti, 3-4 muutaman kilsan kävelylenkkiä viikossa, plus normaali kodin ja puutarhan hoidossa tuleva hyötyliikunta. Olisi mukava pudottaa vielä noin 5 kiloa, mutta laihtuminen on näillä syömisillä loppunut ja olen pysynyt nykypainossa viimeiset 3 kuukautta. Jos haluaisin lisää pudottaa, pitäisi vähentää syömisiä hiukan lisää. En tiedä viitsinkö vaivautua, olen ihan tyytyväinen näinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii aikamoista itsekuria ja sitoutumista ruokavalion muutokseen. Jostain luin, että naisilla 75% painosta määrittelee ruokavalio ja 25% liikunta.
En ole koskaan laihduttanut, paino on ollut ekat 50 vuotta n. 50 kg, pituus 162 cm. Perimä ehkä syynä ja se, että kaikki rasvainen ja alkoholit maistuvat minun suussani epämiellyttävältä. Pähkinöitä ja öljyjä käytän.
Toivottavasti saat motivaatiota painon hallintaan, tunnen kyllä ihmisiä jotka ovat onnistuneet pudottamaan yli 30 kg yli nelikymppisinä.
Pidän peukkuja sulle.
Motivaatiota yritän etsiä. Eikä auta yhtään tämä suomalainen kulttuuri/nykykulttuuri, jossa yli 35v nainen on turha, sukupuoleton olento :(
Että miksi edes yrittää
Ap
Mikset käytä aikaasi ja energiaasi johonkin järkevämpään kuin epärealistisen kauneusihanteen jahtaamiseen, aikuinen ihminen? Mene vaikka ehdokkaaksi kunnanvaltuustoon.
Jos on taipuvainen ylipainoon, niin yksin ei onnistu laihtumaan mitenkään.
Sama kuin neuvoisi alkoholistille että lopetat vain juomisen. Olet juomatta...
Lihavuuteen tarvitaan ulkopuolista apua. Mahdollisesti ammattiapua ja tukea ympäristöltä.
Yksin ei tule onnistumaan, jos alttiutta on lihavuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljä tiukkaa salitreeniä viikossa. Ei höntsäilyä vaan painojen/toistomäärien pitää nousta progressiivisesti. 6-12 toistoa sarjassa uupumukseen tai lähes uupumukseen (failure) asti, sarjoja yhteensä 3-4. Isot lihakset töihin, erilaisia kyykkyjä, maastavetoja, penkki- ja pystypunnerruksia. Salilla lepotauot katsotaan kellosta, ei turhaa notkumista kännykällä eli treenien tulee olla tehokkaita. Ruoan suhteen ei mitään kitudiettejä, kaloreiden laskemista tms. vaan kunnolla tavallista ruokaa perinteisen tylsän lautasmallin mukaan. Herkkuja satunnaisesti ja kohtuudella.
Tiedän, että tämä saa sohvaperunoilta alapeukkuja mutta ihan sama. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos ruokavaliota karsii liikaa tai vetää kalorit kovin alas, on jatkossa painon ylläpitäminen entistäkin vaikeampaa kun ei ole enää mitään mistä karsia.
Tuo toimii lähinnä teineille tai parikymppisille. Jos on jo kolmekymmentä yli ja ei ole liikunnallista taustaa, niin tuo ohje on todella huono.
Liikunta lisää ruokahaluja tai parhaimmillaan vetää rammaksi viikoksi pariksi särkevien lihasten muodossa.
Eipä siinä tule sitten muuta tehtyä kuin makoiltua kivistellen ja syöden.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ikäni ollut hoikka ja tiedän perimällä olevan osuuden asiassa, mutta muutamia helppoja ja vinkkejä millä on varmasti roolinsa
-tee vähän, mutta usein: esimeriksi vessassa käydessä 40 varpaille nousua, ruuan ollessa mikrossa yläkropan venyttelyä, ennen nukkumaan menoa jumppamatolla 20 vatsalihasta ja kahden minuutin venyttely
-tapa käydä useimpina päivinä reippaalla kävelylenkillä: huomasin, että tulee useammin tehtyä kun ei ota paineita siitä että pitäisi juosta
-jos tekee mieli makeaa, saatan yksin ollessa pureskella ja maistella ruokaa suussa mutta jättää nielaisematta
Muuten todella hyvät vinkit, mutta nyt on pakko sanoa tuosta viimeisestä että rakkaat naiset älkää koskaan vain pureskelko mitään maun vuoksi ja sylkekö pois. Itse vaurioitin vatsaani tällä nuorena. Vatsahapot luulevat pureskelun takia että sinne on saapumassa ravintoa ja kun sitä ei tulekaan, onnistut vaurioittamaan tällä vatsahappojen käynnistyneellä toiminnalla vatsaasi. Se ei ole sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljä tiukkaa salitreeniä viikossa. Ei höntsäilyä vaan painojen/toistomäärien pitää nousta progressiivisesti. 6-12 toistoa sarjassa uupumukseen tai lähes uupumukseen (failure) asti, sarjoja yhteensä 3-4. Isot lihakset töihin, erilaisia kyykkyjä, maastavetoja, penkki- ja pystypunnerruksia. Salilla lepotauot katsotaan kellosta, ei turhaa notkumista kännykällä eli treenien tulee olla tehokkaita. Ruoan suhteen ei mitään kitudiettejä, kaloreiden laskemista tms. vaan kunnolla tavallista ruokaa perinteisen tylsän lautasmallin mukaan. Herkkuja satunnaisesti ja kohtuudella.
Tiedän, että tämä saa sohvaperunoilta alapeukkuja mutta ihan sama. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos ruokavaliota karsii liikaa tai vetää kalorit kovin alas, on jatkossa painon ylläpitäminen entistäkin vaikeampaa kun ei ole enää mitään mistä karsia.
En kehtaa mennä salille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii aikamoista itsekuria ja sitoutumista ruokavalion muutokseen. Jostain luin, että naisilla 75% painosta määrittelee ruokavalio ja 25% liikunta.
En ole koskaan laihduttanut, paino on ollut ekat 50 vuotta n. 50 kg, pituus 162 cm. Perimä ehkä syynä ja se, että kaikki rasvainen ja alkoholit maistuvat minun suussani epämiellyttävältä. Pähkinöitä ja öljyjä käytän.
Toivottavasti saat motivaatiota painon hallintaan, tunnen kyllä ihmisiä jotka ovat onnistuneet pudottamaan yli 30 kg yli nelikymppisinä.
Pidän peukkuja sulle.
Motivaatiota yritän etsiä. Eikä auta yhtään tämä suomalainen kulttuuri/nykykulttuuri, jossa yli 35v nainen on turha, sukupuoleton olento :(
Että miksi edes yrittää
ApMikset käytä aikaasi ja energiaasi johonkin järkevämpään kuin epärealistisen kauneusihanteen jahtaamiseen, aikuinen ihminen? Mene vaikka ehdokkaaksi kunnanvaltuustoon.
En kehtaa, koska olen liian lihava. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ikäni ollut hoikka ja tiedän perimällä olevan osuuden asiassa, mutta muutamia helppoja ja vinkkejä millä on varmasti roolinsa
-tee vähän, mutta usein: esimeriksi vessassa käydessä 40 varpaille nousua, ruuan ollessa mikrossa yläkropan venyttelyä, ennen nukkumaan menoa jumppamatolla 20 vatsalihasta ja kahden minuutin venyttely
-tapa käydä useimpina päivinä reippaalla kävelylenkillä: huomasin, että tulee useammin tehtyä kun ei ota paineita siitä että pitäisi juosta
-jos tekee mieli makeaa, saatan yksin ollessa pureskella ja maistella ruokaa suussa mutta jättää nielaisematta
Muuten todella hyvät vinkit, mutta nyt on pakko sanoa tuosta viimeisestä että rakkaat naiset älkää koskaan vain pureskelko mitään maun vuoksi ja sylkekö pois. Itse vaurioitin vatsaani tällä nuorena. Vatsahapot luulevat pureskelun takia että sinne on saapumassa ravintoa ja kun sitä ei tulekaan, onnistut vaurioittamaan tällä vatsahappojen käynnistyneellä toiminnalla vatsaasi. Se ei ole sen arvoista.
10 vuotta tehnyt tuota, eikä mitään maha ongelmia. Hoikka varsi, ja saa "syödä" mitä vaan ja miten paljon vaan.
1200 kcal päivässä. Liikkuessa se 1800kcal. Lyhyt nainen ei voi paljoa syödä.
N46 160 55kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 41 ja aina ollut hoikka. Tykkään syödä terveellisesti ja kasvispainotteisesti. Joskus kyllä pitsa tms maistuu, en ole mitenkään tiukka sen suhteen. Makeaa syön tosi harvoin, joskus juon vähän viiniä.
Käyn päivittäin kävelyllä ja noin joka 3. päivä juoksen. Teen kotona lihaskuntoharjoitteita painoilla ja käyttäen omaa kehoa painona. Kesäisin pyöräilen ennemmin kuin liikun bussilla.
Minusta on mukavaa pitää itsestä huolta terveellisillä elämäntavoilla. Se ei ole mitään pakkopullaa. En halua kökköytyä ja sohvaperunoita, haluan tehdä ja kokea juttuja. Se on hyvä motivaatio. Kun liikkuu, siitä tulee hyvä olo kaikin puolin. Parempi kuin siitä, että vaikka syö liikaa.
Kannattaa ruveta tekemään reippaita kävelylenkkejä. Sillä on hyvä aloittaa liikkuminen. Lisäksi ulkoilmasta saa puhtia ja hyvää mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää miten laihdutaan. Kyse on vain siitä, haluaako sitä tarpeeksi.
"Ne, jotka tahtovat, keksivät keinot. Ne, jotka eivät tahdo, keksivät selitykset"
Vuosia olen yrittänyt, kymmenin keinoin. Ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 ja aina ollut hoikka. Tykkään syödä terveellisesti ja kasvispainotteisesti. Joskus kyllä pitsa tms maistuu, en ole mitenkään tiukka sen suhteen. Makeaa syön tosi harvoin, joskus juon vähän viiniä.
Käyn päivittäin kävelyllä ja noin joka 3. päivä juoksen. Teen kotona lihaskuntoharjoitteita painoilla ja käyttäen omaa kehoa painona. Kesäisin pyöräilen ennemmin kuin liikun bussilla.
Minusta on mukavaa pitää itsestä huolta terveellisillä elämäntavoilla. Se ei ole mitään pakkopullaa. En halua kökköytyä ja sohvaperunoita, haluan tehdä ja kokea juttuja. Se on hyvä motivaatio. Kun liikkuu, siitä tulee hyvä olo kaikin puolin. Parempi kuin siitä, että vaikka syö liikaa.
Kannattaa ruveta tekemään reippaita kävelylenkkejä. Sillä on hyvä aloittaa liikkuminen. Lisäksi ulkoilmasta saa puhtia ja hyvää mieltä.
Mulla tulee liikunnasta huono olo. Ja väsymys. Ap
Ei ole tarvinnut laihduttaa. Ikää nyt 53, nopea aineenvaihdunta. Kuvaavaa on että kun teini-iässä minulla oli ahdistuksesta johtuva ahmimishäiriö (BED, vaikka eihän silloin tuosta lyhenteestä tai koko aiheesta mitään puhuttu), söin tyyliin koko valveillaoloaikani ja paino nousi justjajust ylipainon puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Olen onnistunut pysymään hoikkana koko ikäni. Miksi ihmeessä paisuttelette itsenne ylilihaviksi?
Olin lihava jo alle kaksivuotiaana, siis ennen kuin tajusin, että olen lihava. Vanhoja valokuvia kun katson iin huomaan. Kouluikäisenä aloin ymmärtää asiaa vasta. Vaikea kun taaperona en voinut tehdä tietoista päätöstä olla enää lihomatta.
Olen jos siitä päästä että voidaan alkaa puhua vanhenevasta naisesta.
Nyt kuusikymppisenä olen laihempi kuin kaksikymppisenä, enkä koskaan ole ollut yli normaalipainon.
En ole tehnyt asian eteen yhtään mitään.
Kaksi raskautta joiden aikana paino nousi totta kai, kiloja en muista mutta ne jäi melkein sitten laitokselle.
Lapset 3390g ja 3385 g. Kilpirauhasen vajaatoiminta todettiin kolmekymppisenä enkä silloinkaan lihonut kuten monet valittaa. Oli muita sietämättömiä oireita joiden takia tutkittiin ja löydettiin. Lääkitys auttoi enkä muista koko asiaa paitsi että pitä muitstaa ottaa se pilleri joka aamu.
Painoani en tähän laita koska se on erittäin alhainen, alhaisen normaalin puolella kuitenkin. Pituus 167 cm.
Olen ovo-lakto-vegetariaani. Syön siis esim raejuustoa ja maustamatonta Kreikan jogurttia, kananmunaa.
Syön neljä kertaa päivässä, aamiaisen, lounaan, päivällisen sekä iltapalan. Lisättyä sokeria en ole syönyt missään muodossa varmaan kolmeen kymmeneen vuoteen. Rasvoista hyviä rasvoja koska aivot tarvitsevat sitä.
Liikuntaa olen harrastanut aina paljon, kuten maastojuoksu ja patikointi.
Nyt juoksu on ollut pakko jättää vammautuneen jalan takia. Lenkkejä teen kuitenkin joka päivä.
Meillä näyttää tämä olevan ihan suvussa naispuolisilla jäsenillä. Painon hallinta on erittäin helppoa. Tai siis sitä ei tarvitse mitenkään erityisesti hallita, se ei nouse kun ei mässää turhia.
Äitini lihoi yhdessä välissä niin että painoi noin 80 kg, saman pituinen kuin minä. Huomasi sitten mitä oli tapahtunut ja lopetti karkin mättämisen ja pullansyönnin yms. ja painaa nyt 55 kg. Paino pysyy normaalilla ruokavaliolla ilman turhia mässyjä.
Voi olla geneettinen taipumus, ominaisuus on periytyvä ja lasten synnyttäminen tärkeää koska muutoin paisuu tyystin yli äyräittensä, tai voi olla elimistössä paha puutostila jolloin pitäisi löytää tasapainottava ruokavalio, tai sitten on fysiologiselta tyypiltään lihava pullukka, sille ei hyödytä tehdä mitään vaan pitää ottaa ilo irti siitä elämänalueesta mikä miellyttää eniten.