Lue keskustelun säännöt.
Työelämästä on tullut kauheaa, riistoa ja huonoa kohtelua. Mutta MIKSI? Pohdiskelua syistä.
02.11.2021 |
En ole nyt mäkättävä boomer vaan n. 20v työelämässä eri johtamisen kehitystehtävissä ollut konsultti. Seuraan siis työelämää ja tälläkin palstalla ollut paljon juttuja tästä. Kaikki eivät ilmiötä tunnista - sellaiset joilla on hyvin asiat - mutta silti ilmiö on tosi mielestäni. Ilmentymiä esim;
-harjoittelu”orjat” joita ei aikomustakaan palkata mutta työpanos otetaan
-pätkää pätkän perään, ketjutusta jopa vuosia
-huono kohtelu, esimies kiusaa
-todella kireät tulosvaatimukset, tulos tai ulos
-lakeja ei noudateta
Itse esim ollut firmassa jossa jokainen perhevapaalle jäänyt irtisanottiin heti palatessa, koska ylin johto oli sitä mieltä että lapsen teko oli loukkaus ja petturuus johtoa kohtaan.
Tällaista ei ollut ollenkaan ENNEN, siis esim 15v sitten, silloin ihminen oli ihminen, eikä hyödyke, tavara, nuppiluku, rahasumma. Nyt on eri meno.
Oma teesini on se (tämä ei ole siis mikään tieteellinen vaan perstuntuma) että koko yhteiskunnan pahoinvointi heijastuu työpaikoille. Ihmiset purkaa ahdistustaan toisiin.
Mitä mieltä sinä olet? Tunnistatko ilmiön? Mistä se johtuu?
Kommentit (133)
Tunnistan hyvin. Reilut 20v työelämässä olleena voin todeta työolojen muuttuneen kovasti eikä ainakaan parempaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonontunut on kovasti, asenteet kiristyneet ja työntekijästä otetaan kaikki mehut irti.
Jaa, minä taas olen viihtynyt työelämässä hyvin.
Vuosien mittaan on tullut jopa palkankorotuksia. Olen ammattitaitoinen ihminen ja taatusti osaan hommani hyvin. Ja hyvin myös duunini teen.
Ei ole naputtanut esimies mistään eikä suuremmatkaan johtajat, pärjään myös duunikavereiden kanssa.
Töissä ollaan tekemässä töitä, ei muuta.
Ja se että tekee duuninsa kunnolla ja hyvin on koko firman etu, lisää tulosta ja sen kautta tekee työpaikasta varmemman, ettei ole koko ajan pelkona, että yt:t tulossa.
Tunnistan ja olen itse onnistunut pelastautumaan noista riistopaikoista. Ensinnäkin ykkösvapaat pitäisi kieltää, niillä ei työntekijä palaudu eikä ehdi viettää laadukasta elämää. Työtiimit sopivan kokoisiksi ettei koko ajan ole pelkkää monille rankkaa uusiin työkavereihin ja tapoihinsa tutustumista. Ylimääräiset kissanristiäiset veks tai ainakin vapaaehtoisiksi, eli virkistysleikit ym turhuudet mitä harva edes kaipaa. Rentoutta ulkonäköasioihin, naisia varsinkin arvostellaan ja määrätään liikaa näissä asioissa… voi voi eli koko työelämä uusiksi :D niin ja voisi huomioida toiveet työajoista, ilta/aamuvirkkuus kannattaisi yrittää sovittaa työn kanssa sopivaksi jotta ennaltaehkäistäisi uupumisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä se johtuu ihan vaan siitä, kun se samperin bissness ajattelu on ujutettu joka paikkaan. Ymmärrän että oikeassa yritysmaailmassa noudatetaan yritysmaailman lakeja, mutta kun se sama ajatus tuodaan mummojen hoitoon, lasten opetukseen ja ihan tavalliseen suorittavaan työhön, niin noinhan siinä käy. Olen koulutukseltani ekonomi.
Yhä enenevissä määrin ihmisten (asiakkaiden) tulisi äänestää jaloillaan.
Ja huonoa kohtelua saaneiden pitäisi myös pitää meteliä. Tiedän, että se on vaikeaa, usein jopa mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäpä otaksun, että eniten valittavat nykyisestä työelämästä ne, jotka aikoinaan tottuivat vetelehtimään työpaikoillaan, eikä ollut niin nöpönuukaa, jos meni päiviä, ettei tullut kunnolla tehdyksi oikein mitään.
Nyt kun pitäisi palkkansa eteen alkaa kunnolla tehdäkin työtä, niin kas mikä itku ja valitus ja huuto!
Maailma on nyt globaali ja kilpailu on järkyttävän kovaa.
Ihmisiä vähennetään töistä ja yhä pienemmällä porukalla on pärjättävä.
Mutta ne ihmiset ja ne työntekijät, jotka ovat tehneet töitä hyvin ja kunnolla myös niinä hyvinä aikoina, pärjäävät töissään nyt hyvin. Koska ovat oppineet ja tottuneet tekemään töitä, ei oleskelmaan työapaikalla.
Kyllä. Itsekin olen ollut työelämässä yli 20 vuotta ja kyllä on muuttunut selvästi huonompaan suuntaan. Onkohan sitten tuo globalisaatio syynä. Meillä omalla työpaikallani ei enää huolehdita edes rivityöntekijöiden ergonomiasta. Jos työstä sairastuu, potkitaan pois ja otetaan uusi tilalle sen sijaan, että korjattaisi epäkohdat työpaikalla. Ei ollut tällaista ennen. Sitten pitäisi vielä jaksaa tätä johonkin melkeen 70 vuotiaaksi asti, kun nyt on jo työstä johtuvia rasitusvammoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä murros alkoi tapahtua siinä 2000 -luvun alkupuolella, kun tuli vuokratyöt, nollasopimukset yms. vakituisiksi käytännöiksi monella alalla ja kaikkea työntekijän etua suojaavaa lähdettiin ihan systemaattisesti purkamaan. Se on heikentänyt työntekijän asemaa valtavasti, kun on vaan tilapäinen hyödyke eikä enää edes ihminen, tai työntekijä yrityksessä. Voit olla työelämässä, mutta et oikein missään töissä ja täysin ilman vakituisia tuloja.
Työnantajan puolelta kyseessä on varmaan myös ahneus. Toisaalta asiakkaat ovat muuttuneet hankalammiksi. Jostain syystä on yleistynyt oletus, että pitäisi olla tavoitettavissa 24/7. Niin firmojen työntekijät kuin kuluttajatkin ovat unohtaneet, mitä tarkoittaa normaali työaika. Saatetaan soittaa aivan joutavasta asiasta iltaisin tai viikonloppuisin.
Työelämästä on myös tullut nykivää ja ennakoimatonta. Ensin joku asia on unohtunut jonkun sähköpostiin. Sen muistaessaan hän sitten odottaa, että joku muu reagoi siihen saman tien.
Lisäksi korona on tehnyt osasta ihmisiä aivan umpihulluja. Kotiinsa lukkiutuneilla ihmisillä on loputtomasti aikaa jaaritella ja jos ei viitsisi kuunnella, saattavat seuraavaksi soittaa loukkaantuneena toimitusjohtajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mistä johtuu tällainen ihmisvastainen kehitys, kenties salaliittoteoriat, joiden mukaan poliittinen ja taloudellinen eliitti on jotain ulkoavaruuden liskohirviöitä, ovatkin totta...
Määräaikaisten työntekijöiden osuus lisääntyy vuosi vuodelta. Te-toimiston virkailija on itse sanonut, että määräaikaisista työsopimuksista, tekijöistä on tullut uusi normaali.
Samaan aikaan, kun työsopimuksia ketjutetaan ihmiset eivät enää sitoudu ja etsivät koko ajan jotain parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä tällaisessa verissäpäin kilpailussa edes on, koska se pilaa ihmisten elämänlaadun aivan täysin. Mitä hyötyä siitä kilpailusta on, jos lopputuloksena saa... niin mitä siitä saa? Onko se sen elämänlaadun pilaantumisen arvoista?
En tunnista. Olen ollut noin 35 vuotta useissa erilaisissa yrityksissä toimistotyössä. Missään niistä ei ole kikkailtu pätkätöillä tai harjoittelujaksoilla vaan kaikki työntekijät ovat normaalilla 'toistaiseksi'-työsopimuksella. Tosin koeaikapurkuja on käytetty puolin ja toisin. Opiskelijoita on käytetty harjoittelijoina, mutta kaikki heistä on palkattu työsuhteeseen. Yhdessäkään työpaikassa pomo tai muut työntekijät eivät ole kiusanneet työntekijöitä eikä kukaan ole tietämäni mukaan kokenut oloaan kiusaamisen kohteeksi.
Tulos tai ulos-periaate voi koskea ainoastaan johtoa ja sitä on mielestäni esiintynyt jonkin verran vaikka näitä asioita ei kovin avoimesti kerrota.
Lakia noudatetaan kaikessa, siis suhteessa asiakkaisiin, liikekumppaneihin ja työntekijöihin. En edes suostuisi rikkomaan lakia pomon pyynnöstä.
Ap:n kannattaisi vierailla aikakoneella jossain 1900-luvun alun tehtaassa tms. Tulisi vähän suhteellisuudentajua.
Duunarihommissa ainakin se että pystyy kierättämään ulkomaalaista työvoimaa, niin se sitten heijastuu myös kotimaisiin työntekijöihin. Myös varmaan ylitarjontaa ja jatkuva kilpailutus kuka tekee halvimmalla. Auta Jeesus jos kokoomus onnistuu poistamaan työehtosopimukset ja saa paikallisen sopimisen läpi siinä sitten alettava yrittäjäksi tai päästä kouluun, mutta ei se koulu nuorempanakaan sujunut.
Vierailija kirjoitti:
Ahneushan tuohon on syynä, rahan ahneus.
Tuo on huono selitys muutokselle, sillä ihmisen ahneuden aste on pysynyt samana vuosituhansia.
Vierailija kirjoitti:
Minäpä otaksun, että eniten valittavat nykyisestä työelämästä ne, jotka aikoinaan tottuivat vetelehtimään työpaikoillaan, eikä ollut niin nöpönuukaa, jos meni päiviä, ettei tullut kunnolla tehdyksi oikein mitään.
Nyt kun pitäisi palkkansa eteen alkaa kunnolla tehdäkin työtä, niin kas mikä itku ja valitus ja huuto!
Maailma on nyt globaali ja kilpailu on järkyttävän kovaa.
Ihmisiä vähennetään töistä ja yhä pienemmällä porukalla on pärjättävä.
Mutta ne ihmiset ja ne työntekijät, jotka ovat tehneet töitä hyvin ja kunnolla myös niinä hyvinä aikoina, pärjäävät töissään nyt hyvin. Koska ovat oppineet ja tottuneet tekemään töitä, ei oleskelmaan työapaikalla.
Sain tossa lähivuosina yksi kesä Postilta töitä. Kivaa oli. 1h 50min työmatka, siis yhteen suuntaan kahdella eri julkisella ja kävellen. Siinä sitten poljet yhteen menoon 10h rappusten juoksemista unohtamatta ilman ruokataukoa. Ei sitä kuukautta kauempaa jaksanut ja senkin vain juuri ja juuri. Jossain kauppakeskuksen pukaruokalassakin oli kevyempää ja sekin oli rankkaa. Soitinkaupassa työskentely ei ole raskasta.
Ahneushan tuohon on syynä, rahan ahneus.