Naapurit ei auttaneet itkevää 4-vuotiasta pihalla

"Mitä mieltä muuten mammaraati on, pitääkö naapurien yksin ulkoilevia lapsia vahtia etteivät satuta itseään pihalla? Vai saako olla huomioimatta ja lähteä pois jättäen vieraat lapset yksin? Minä olen alkanut kylmästi olla huomioimatta, auttamatta, vaikka naapurin lapsi satuttaisi itsensä. Ei vaan jakseta pihapiirin muiden vanhempien kanssa olla enää ilmaisina lapsenvahteina, omissakin tarpeeksi hommaa. Ikävää, mutta näin se meidän taloyhtiössä on nyt mennyt. Tavallaan säälittää ne lapset kyllä"

Niin, tai mitä tehdä, kun ilman vanhempia olevalla lapsella on jano, pissahätä, märät vaatteet, räkä vuotaa nenästä,nälkä jne. Kenen tehtävä on silloin huolehtia lapsesta?

Edelleen, koittakaa päättää. Ei teidän tartte niitä pissahousuja lähteä vaihtamaan, mutta aikuisina vastuuntuntoisina ihmisinä te ette voi vaan kääntää selkää. Teidän täytyy taluttaa se lapsi oman vanhemman luo ja pitää pieni puhe sille aikuiselle, sitten täytyy uhata poliisilla jos ei mene perille, ja sitten vasta soitetaan se poliisi. Tai jos se tuntuu väärältä, niin soittakaa sitten se poliisi heti. Mutta ymmärrättekö te, että se turvallisuusargumentti tyhjenee samantien, jos te itse jätätte lapsen heitteille. Teistähän se poliisi silloin pitäisi soittaa ihan yhtä hyvin, heitteillejättö on rikos.

Ap varmaankin provo, mutta meidän pihalla asui ennen parikin tällasita perhettä. Kun menin omien lasteni (silloin vauva/taaperoikäisiä) ulos, ilmaantuivat nuo lapsetkin pihalle. Ja kun menin sisälle, oli piha tyhjä 10min kuluessa. Jatkuvasti sai antaa vauhtia (vaikka omani olisi ollut hiekkalaatikolla), niistää nenä, laittaa hanskaa jne. Aloin välttämään tuota taloyhtiomme keskipihaa, vaikka se oli alunpitäen syy, miksi asunnon ostimme juuri siitä pihapiiristä. TAi jos lapset olivat ulkona keskenään ja me sisällä, hakivat he estoitta leluja pihastamme, jossa on portti. Eivätkä palauttaneet leluja takaisin, koska ei kukaan ollut käskemässä.  Vanhemmat saattoivat postilaatikolla ihmetellä, että mitäs puuhailemme, kun meitä ei ole pihalla näkynyt. Sanoin, että olemme olleet paljon puistoissa ym.

Kun molemmat perheet muuttivat pois, palasin pihapiirin käyttäjäksi. Nyt saa olla rauhassa. Lapsemme alkavat olla sen ikäisiä, että saavat olla välillä keskenäänkin pihalla (ei pääsyä autotielle). Ovat oppineet pienestä pitäen, että toisen pihoille ei mennä, eivät sitä tee. Keksivät paljon tekemistä ihan omalla pihallamme ja ovat aika vähän siellä keskipihalla. Ihanan rauhallista, kun nyt ei ole muiden lapsia vahdittavana tai ei tarvitse omia tavaroitaan keräillä toisten pihoilta.

Jotkut ei vaan tajua, että pitäisi itse vahtia ja kasvattaa lapsensa.

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 20:57"]

"Oi aikoja, oi tapoja!" Jos ajatellaan 80-lukua niin suhtauduttiinko pihalla oloon ja leikkeihin näin hysteerisesti? Nykyisin ylipäänsä pihallaolosta on tullut harvinaisuus ja lapset pakotetaan suorittamaan harrastustoiminnoissaan valvotusti tunti kerrallaan sosiaalisia taitoja ja muuta naurettavaa. Lapset ovat yksilöitä ja 4-vuotias voi pärjätä pihalla yksinään jos ei siinä ole ympäristössä tekijöitä, jotka aiheuttava suoranaista vaaraa ja jos ns. rajat ovat selvillä lapselle minkä ulkopuolelle ei saa poistua.

Ikävä tosiasia on se, että monet vanhemmat viihtyvät pihalla ja ovat joko valmiiksi tyhjäkäyntimoodilla tai kykeneväisiä mukautumaan pihalla tyhjänpanttina seisomaan vähintään 2-3 tuntia päivittäin, kaikille tekemättömänä oleminen siinä ilman juttuseuraa ei ole luontaista. Silti ei ole kyse heitteillejätöstä, jos ei ole leikkipaikkaa joka tarjoaa virikkeitä niin on sama kuin aikuinen tuijottaisi seinää tuon 2-3 tuntia joka päivä. Se ei vähennä rakkautta lapseen, mutta meillä jokaisella vahvuudet vanhemmuudessa ilmenevät eri tavoin ja kaikki eivät ole hyviä tyhjäntoimittamisessa. Parivuotiaan kanssa tämä tarkoittaa sitä että katsot tunnin pari kun lapsi taputtelee kakkusia laatikolla ja laskee mäkeä.

Monella pihalla on myös se oma aivottomien pihakööri jauhamassa pashaa ja sinne ei ketä tahansa huolitakaan. Eli tuo aloittajan kirjoitus ulos jättämisestä ringistä voi olla aivan todellisuutta, niin lapsen kuin vanhemmankin taholta. En suosittele myöskään mitään perhekahviloita, nämäkin on suunnattu etupäässä aivottomien vanhempien kohtaamiseen. 

Kuitenkin aloittajan kuvaama tilanne sinänsä voi johtua monesta seikasta. Sen ratkaisemiseen ei ole paljon vaihtoehtoja, jos ei halua kysyä suoraan niin pitää hyväksyä koettu mielipaha. Lapsen kanssa ulkoilu voi olla tylsää ja joskus se on itselle tärkeä hengähdyshetki jos lapsi on pihalla ja on muuten kovin aktiivinen sisätiloissa ollessaan. Jos pihalla käkkiminen kaksin lapsen kanssa ei innosta niin ota mukaan lehti, kirja tai puhelin, mp3-soitin kuulokkeilla, jotta kuulet lapsen mutta voit samalla kuunnella radiota tai musiikkia tylsistymättä kuoliaaksi seisoskeluun. Jos pihan vakikööri sattuu paikalle mulkkaavat pahasti, mutta so what. Toinen vaihtoehto on aina mennä seuraavaan läheiseen puistoon ettei tarvitse omia naapureita katsella ja lumettomana aikana voi lapsen kanssa tehdä metsäretkiä tai lähteä kunnon pulkkamäkeen missä ei tarvitse varoa pihalla pöriseviä autoja, jos parkkipaikka on lähellä.

Ihmiset on suuri osa ikäviä tyyppejä, minkä osoittaa tämän palstan vastauksetkin, mutta aloittajalle: älä ota itseesi, et voi muuttaa muita joten mieti miten voit itse toimia omaksi ja läheistesi hyödyksi. Ns. kompromissiratkaisut, tee ulkona olemisesta mielekästä lapsesi seurana, vaikket siitä kovin tykkäisikään.

[/quote] mulle ei ollut niin tärkeää menoa tai tekemistä ettenkö olisi ollut oman lapseni kanssa ulkosalla, eskari-ikäiselle annoin jo olla pihalla valvotusti, pihalta ei saanut lähteä pois. Asutaan Hgissä. 

Jälleen kerran luojan kiitos OMAKOTITALO! Vaikka maksaakin.

Vastuutaan pakoilevia vanhempia. Taitaa olla ongelman ydin.

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 19:38"]Missä on niin turvallista, että voi laittaa oman 4-vuotiaan ulos YKSIN ja vielä pulkkamäkeen? En tekis noin pahimman vihamiehenkään lapselle. =(
[/quote]

Ainakin täällä. Se pulkkamäki kun on tehty omalle aidatulle pihalle ja näen ikkunasta koko ajan mitä se muksu puuhaa. Monesti jää yksin pihalle leikkimään hiekkalaatikolla tai laskemaan mäkeä ja rakentamaan lumiukkoa kun mä lähden nukuttamaan puolivuotiaan tai laittamaan ruokaa. Jäi ensimmäisen kerran yksin hiekkalaatikolle 2,5 vuotiaana. Ikinä ei ole mitään sattunut.

Voisikohan jossain tapauksessa olla kuitenkin niinkin että lapset jotka jo selviytyvät ikänsä puolestakin ulkona huomaavat kavereita pihalla ja haluavat itsekin ulos. Onko sellaista ikää olemassakaan milloin lapsen saa päästää yksin ulos ilman että voi varmuudella sanoa että se osaa toimia vastuullisesti, itsenäisesti ja ennen kaikkea sovussa toisten lasten kanssa? Onhan varmaan niitäkin vanhempia, joiden mielestä on vaarallista päästä ala-asteikäinen lapsi ulos. Helsingin ulkopuolella asuvana on vaikea edes kuvitella näitä vaarallisia kerrostalokeskittymiä. Toisaalta itse olin ainoa lapsi ja minulla oli tarkat rajat jo vuosia aiemmin pikkukaupungissa, etten saanut lähteä niin kauas seikkailemaan kuin monet samanikäiset ja nuoremmat kaverini. Ylisuojelevuus oli silloin varmaan poikkeus, nykyisin näitä lukiessa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Vinkkinä muuten niille, jotka kokevat että joutuvat kaitsemaan toisten lapsia tai vanhemmat antavat jälkikasvunsa sotkea toisten leikit, rellestää ja aiheuttaa harmia muille. Kerrostaloissahan on se ilmoitustaulu, eikö? Käsittääkseni jos suora lähestyminen ei ole mahdollista voi tuntonsa kirjoittaa kaikessa ystävällisyydessä sinne anonyymisti. Voi olla että kirjoitus herättää närkästystä ja jotkut jättävät lukematta, mutta jos asia on oikeasti niin että lapset ovat olleet suorastaan heitteille jätettyjä kyllä tällainen pihapiirin epäkohdista kirjoittaminen A4:lle on parempi kuin lähteä soittamaan poliisille 4-vuotiaasta joka on päästetty yksin ulos, jos kyseessä on päiväsaika eikä lapsella ole hengenhätää.

Mun rauhallinen ja luotettava lapsi kerran vaan lähti. Päätti vaan lähteä kävelylle. Minä olin kyllä pihalla, mutta huomio oli hetken esikoisessa, kun tämä kaatui pahasti. Kyseessä oli tosin vähän yli 2-v, mutta se oli varmasti alle minuutti, missä ajassa hävisi. No sain aika äkkiä kiinni. Mutta mitä jos olisin ollut kaueampana tai sisällä? 

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:34"]

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 19:38"]Missä on niin turvallista, että voi laittaa oman 4-vuotiaan ulos YKSIN ja vielä pulkkamäkeen? En tekis noin pahimman vihamiehenkään lapselle. =( [/quote] Ainakin täällä. Se pulkkamäki kun on tehty omalle aidatulle pihalle ja näen ikkunasta koko ajan mitä se muksu puuhaa. Monesti jää yksin pihalle leikkimään hiekkalaatikolla tai laskemaan mäkeä ja rakentamaan lumiukkoa kun mä lähden nukuttamaan puolivuotiaan tai laittamaan ruokaa. Jäi ensimmäisen kerran yksin hiekkalaatikolle 2,5 vuotiaana. Ikinä ei ole mitään sattunut.

[/quote]

Tuo kuulostaakin hyvältä. Varmaan harvoin tällaista mahdollisuutta kuitenkaan.

Jos olisin itse se aikuinen, jolta naapurin lapsi tulisi (yksin) mankumaan pulkkaa, niin ekana tulis mieleen että vanhemmat ovat sanoneet että pulkkaa ei tänään oteta ja lapsi koittaa saada minut antamaan pulkan hänelle. Eli sanoisin lapselle, että "oma äitisi antaa sinulle pulkan jos sitä tarvitset." Ei kyllä tulisi mieleenkään että tällä tavalla toimimala pahoittaisin vanhempien mielen...

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 23:46"][quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 23:38"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 23:17"]Luetunymmärtämisen ongelmiako? Lastako tässä muka syyllistetään..???   [/quote] Eikö tällä puhuta ÄNKRÄMISESTÄ, TAAKASTA, PUHUTA TYLYSTI sille LAPSELLE... Muistan omasta lapsuudesta muutaman tuollaisen hapoaman pihlajanmarjan syöneet näköisen ja kuuloisen (usein juuri naisia), jotka saattoivat joillekin LAPSILLE nyrpistellä nenäänsä ja puhua ikävään sävyyn. Ikään kuin olisivat vihanneet niitä. Ihmettelin ja näin kuinka toinen aina meni noloksi vaikka hän ei ollut tehnyt lapsena mitään väärää. Näitä valitettavasti löytyy vieläkin. Ja on sen verran sikiävää sorttia, joten tulee löytymään myöhemminkin.

[/quote]

Ihan totta, ei ole lapsen vika jos äiti laittaa ulos ilman vahtimista.
[/quote]

Kato ymmärsit! Niin älkää silloin puhuko tylysti lapselle. Selvittäkää asia aikuisen kanssa, kenelle se kuuluukin.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 23:47"]Miksi sä kiroilet ja nimittelet ?olisi parempi ettet neuvo ketään kun susta ei siihen ole.mene käymään joku käytös koulu et opit kirjoittamaan tai sanomaan yhtään mitään.mistä kukaan teistä kirjoittajista tietää minkälainen tilanne tällä kirjoittajalla on.Ei kannata tuomita ketään ..varsinkaan jos ei tiedä asiasta kaikkea.
[/quote]

Opettele kirjoittamaan vaikka ensin, kiitos.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 23:52"]Jos on hylättyjä lapsia ulkona itsekseen niin soitan aina hätäkeskukseen jotta voidaan tehdä lastensuojeluilmoitus.
[/quote]
Hyvä.

Ehkä ne naapurit menevät sisälle ihan omia aikojaan. Tuskin kukaan nyt alkaa kytätä, että nyt voi olla pihalla kun se naapurin kakara ei ole täällä ja nyt hei äkkiä himaan kun se mukula tuli ulos. Niillä naapureilla on omat menonsa ja ulkoilunsa ja aikataulunsa eikä niitä kiinnosta yhtään, milloin sinun lapsesi ulkoilee.

Äitinä sinä oletat naapurien hoitavan 4-vuotiasta lastasi pihalla ja auttavan häntä, ok. mutta miten olet varmistanut lapsesi turvallisuuden rappukäytävässä, vai oletatko sielläkin jonkun naapurin päivystävän, jos asut 7 krs ja ulosmeno jopa sinulta kestää 20 min. niin miten kuvittelet sen onnistuvat pieneltä lapselta, joka on puettu talvivaatteisiin (paksuus toppahaalareihin ja talvikenkiin) kun lähes kaikissa krs-taloissa on kierreportaat ja 7 krs, jossa pienellä putoamis- ja horjahtamisvaara on mitä ilmeisin. Hissin käyttöhän on kielletty alle 12-vuotiaalta ja nelivuotias yksin hississä on surmansuossa, sillä yltääkseen kerrospainikkeisiin lapsen on kuroettava ja noustava varpailleen, jotta lapsesi saa painettua napista, jolloin horjahtaminen hissin oven väliin on mahdollinen ja siitä tulee todella pahaa jälkeä. 

Taidat nyt leikkiä lapsesi hengellä tai ainakin turvallisuudella.   

täälläkin pihalla tuonikäset yksin ja ei oo koskaan näkyny vanhempia pihalla, röökiä imetään posket lommolla autolle mennessä, koirakin on, mutta koskaan ei olla nähty sitä ulkoilutettavan. säälittää se lapsi kun se oireilee riehumalla pihalla ja tekemällä ilkeyksiä, näkee ettei oo kasvatettu kotona, mutta senhän tietää jo siitäkin, että jos röökin poltto on tärkeämpää kuin lapsen kanssa ulkona olo, niin ei kasvatus kiinnosta.

Meillä oli aiemmin omakotitaloalueella vierusnaapuri, jonka lapsi jopa haki itse meidän ulkovarastosta tavaraa ja leluja ilman lupaa jos ketään ei ollut pihalla... :) Nassikka oli jotain kolmenvanha ekoilla kerroilla ja kolme vuotta siinä asuttiin ennen kuin pois muutettiin joten poika kasvoi mutta tavat jatkuivat koko naapuruusajan.

Isot rinnetontit, mistä ei oikein näkynyt edes talolta toiselle mutta sieltä hän aina vaan marssi pensasaidan läpi pihalle ja jos ketään ei ollut kotona, haki leluja itse jopa siis lukitsemattomasta ulkovarastostamme ja alkoi leikkiä, usein kun ajettiin autolla omaan pihaan, vajan ovi oli selällään ja pikkumies hiekkalaatikolla puuhailemassa tai oli raahannut polkutraktorin pihalle tms. Jos me taas olimme pihalla lasten kanssa, vesseli lyöttäytyi seuraan kyselemättä mitään ja alkoi viedä lelut omien lasten käsistä. Ei ollut siis edes mikään kiva leikkikaveri, omat lapset jopa halusivat joskus takaisin sisälle kun se naapurin sankari pelmahti paikalle. Isänsä sitten aina joskus tunnin-parin päästä tuli huhuilemaan pensasaidan takaa, että ei kai se meidän poika taas ole siellä... voi mahdoton..., nappasi penskaa kiinni niskasta ja vei omalle pihalle ja alkoi karjua ja kiroilla.... ei ihme, että poika karkaili. Sitten jos meillä oli sisälle menon aika tai lähtö jonnekin, vein ensin lapsen omalle pihalleen - ja siellähän se isikin usein oli puutarhahommia tekemässä... "voi taasko se meidän Perttu oli sinne teille karannut". Vahinko joo. Ärsyttävää.

No, oli kyllä niin ylivilkas kauhukakara, että melkein ymmärsi, että varmaan tarttivat vanhemmatkin lomaa välillä... Ei auttanut sanominen pojalle eikä vanhemmille. Oli muuten kamala pentu ja yliylpeät vanhemmat, ns. "parempaa väkeä", poika oli sählä ja röyhkeä mutta myös aikuisenjanoinen - sääliksikin vähän kävi. Sisaruksensa eivät häiriköineet samoin mutta olivat kyllä jo koululaisiässäkin.

Mutta vaikka tuo ap olisikin ollut provo niin kyllä näitä "ulkoistajanaapureita" oikeastikin siis on. Muistoina jopa huvittavia mutta kyllä silloin ärsytti ihan tosi paljon se jatkuva ramppaaminen.

Se on kun vanhemmat on itsekkäitä nykysin. Aina pitää saada se oma mussukka muille hoitoon

Itse olen antanut esikoisen ulkoilla yksin ekaa kertaa 4-vuotiaana ja sisarus aloitti 3-vuotiaana. Asutaan rivarissa helsingissä ja ainakin täällä kaikkien lapset on aloittaneet yksin ulkoilun 3-4 vanhana. Tosin mulla kestää pihalle pääsy tästä n. 5 sek jos sitäkään.