Lue keskustelun säännöt.
Onko yliopisto työläämpää ja vaikeampaa kuin amk?
31.10.2021 |
Ja nyt puhutaan tiedon määrästä eikä esim kuinka paljon on ryhmätöitä antisosiaaliselle. Meneekö opiskeluun enemmän aikaa yliopistossa per päivä, luennot, kotitehtävät, lukeminen?
Kommentit (110)
Amk-tutkinto on pilipali opistotasoinen tutkinto. Amiksen jatke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun aikoinaan 1990 aloitin DI-opinnot, niin matikan taso yllätti. Lukiossa pitkä matematiikka oli ollut suhteellisen helppoa, kirjoituksista L ja todistuksessa numero 9. Töitä sai yliopistossa tehdä, jotta asiat ymmärsi. Käsitteet oli teoreettisia ja todistuksia paljon. Topologia, epsilon todistukset, lukujen ja funktioiden syvymmät olemukset, matriisilaskenta ja N-ulotteiset vektoriavaruudet tulivat jo ensimmäisellä matematiikan kurssilla vastaan. Siis mitään lukion kertausjuttuja ei ollut, vaan siirryttiin heti asiaan.
Mitä ihmeellistä on kolmessa tutkinnossa?
Itselläkin on viisi tutkintoa. Kauppaopisto, iltalukio, amk, maisteri tietojenkäsittelystä ja ekononomi.
Töissä ollu koko opiskeluputken ajan.
Ja huomioikaa se, että yhden yliopistotutkinnon jälkeen toinen tutkinto on usein siltaopintoja+maisterivaihe. Usein siis max 2-3 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä on kolmessa tutkinnossa?
Itselläkin on viisi tutkintoa. Kauppaopisto, iltalukio, amk, maisteri tietojenkäsittelystä ja ekononomi.
Töissä ollu koko opiskeluputken ajan.
Ja huomioikaa se, että yhden yliopistotutkinnon jälkeen toinen tutkinto on usein siltaopintoja+maisterivaihe. Usein siis max 2-3 vuotta.
Lisäyksenä se, että iltalukio on kesken, kun käyn sitä parhaillaan, kun pitää sitä harrastuksia olla.. kohta on siis kuusi tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Menee yli tuplat mitä amk. Yliopisto ja lukio pitkällä matikalla ja fyssalla about samaa tasoa kun huomioi iän jolloin ne käy. AMK on matalaa mutta hyvä koska siellä on ne amispojat jotka ei tajua matikasta tai kielistä tyyliin mitään.
Miksi koulutuksenkin pitää nykyään olla pelkkää dikin mittailua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu pitkälti linjasta mitä opiskelee molemmissa on linjoja joita arvostetaan vähemmän. Hyvä esimerkki on amk insinöörit verrattuna diplomi insinööreihin työelämässä palkka ja työtehtävä hyvin samanlaiset. Monet unohtaa että amkin perään voi tehdä yamkin jonka jälkeen on pätevämpi kuin diplomi insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee yli tuplat mitä amk. Yliopisto ja lukio pitkällä matikalla ja fyssalla about samaa tasoa kun huomioi iän jolloin ne käy. AMK on matalaa mutta hyvä koska siellä on ne amispojat jotka ei tajua matikasta tai kielistä tyyliin mitään.
Tampereen AMK:ssa tuota testattiin käytännössä. Kaikkien hämmästykseksi amispohjaiset pärjäsivät kaikissa aineissa lukiopohjaisia paremmin.
Jyväskylässä sama juttu. Kaikki matemaattiset aineet sujui paremmin ammattikoulupohjaisilta, kuten myös ammattiaineet. Kielissä lukiopohjaiset olivat parempia. Tämä siis insinöörikoulutuksessa parikymmentä vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On, ei voi enää plagioida Wikipediasta ja muualta tekstejä kenenkään siihen puuttumatta. Ihan itse joutuu kirjoittamaan kaiken.
Paska homma toi !
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä on kolmessa tutkinnossa?
Itselläkin on viisi tutkintoa. Kauppaopisto, iltalukio, amk, maisteri tietojenkäsittelystä ja ekononomi.
Töissä ollu koko opiskeluputken ajan.
Ja huomioikaa se, että yhden yliopistotutkinnon jälkeen toinen tutkinto on usein siltaopintoja+maisterivaihe. Usein siis max 2-3 vuotta.
Unohdit että onhan sulla vielä uimamaisterin suoritusmerkki kans.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeusjärjestys on: Yliopisto > Lukio > AMK > Yläkoulu > Amis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki alasta. Harvemmin AMK:ssa joutuu kirjottamaan 20 sivun esseitä yhdelle kurssille mitä yliopistossa voi joutua tekemään ainakin humanistisessa ja valtsikassa. Eli yliopistossa on kyllä enemmän duunia ja vaikeampaa. Sinänsä turha vertailla näitä, koska yliopistolla ja AMK:lla on vähän eri funktiot. Yliopistossa tehdään tiedettä ja AMK:ssa koulutetaan ihmisiä käytännönläheisemmin työelämä tähtäimenä.
Sosionomipuolella pelkästään harjoitteluraportit on ollu järjestään 15-20 sivuisia…
Ei se sivumäärä vaan se sisältö. Kyllähän mistä tahansa tekstistä voi ottaa kopion ja muokata vähän sanajärjestystä tai heittää omasta harjottelustaan vuolassanaista liirumlaarumia "peilaten oppmistavoitteisiin".
Sitten vastaavasti esim. tutkimusraportti voi olla kymmenen sivua ja sisältää tulokset kymmenien tunsien labratyöskentelystä tai vastaavasta kirjallisuusviitteineen.
Tätä minäkin ihmettelin. Minulla on biologian aineenopettajan tutkinto, ja labroissa sai tosiaan vääntää tutkimusraporttia sen noin 10s per työ, yhdessä kurssissa saattoi olla jopa 10 labratyötä. aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa harkoista tuli tehdä portfolio, ja kaksi erillistä oppimispäiväkirjaa ja lisäksi oli muistaakseni joku harjoittelun selvitys. 15-20 sivua harkkaraporttia kuulostaa tosi vähältä, mikäli ei ole ollut joku alle viikon harkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmista kokemusta eikä oikeastaan eroja, painotukset hieman erilaista.
Yliopistossa pystyi erittäin pienellä vaivalla nappaamaan noppia pelkillä tenteillä ja uusintakertoja niin paljon että ennemmin tai myöhemmin pääsi kyllä läpi noista vaikkei välttämättä mitään tietoja omaksunutkaan - lisäksi yliopisto vielä ajaa vanhentuneita opiskelukäytäntöjä. Töissä oppii edelleen monikymmenkertaisesti verrattuna mihinkään luentosaliin.
Ei pitkissä raporteissa ja turhanpäiväisissä päiväkirjoissa mitata muuta kuin kykyä kirjoittaa pitkiä raportteja ja turhia päiväkirjoja. Työelämässä noilla ei tee mitään muuta kuin haittaa.
Menee varmaan suunnilleen tälleen:
Huono yliopisto-opiskelija < huono AMK-opiskelija < hyvä AMK-opiskelija<=hyvä yliopisto-opiskelija (riippuen vähän alasta ja tehtävästä)
Ammattikorkeakoulun valintakoe on pelkkää monivalintaa. Riittää siis että osaa arvata oikein, kirjoitustaitoa ei tarvitse. Kertoo jo paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla yliopistoalalla kaikki materiaali ja tutkimusaineistot englanniksi, myös kaikki maisterin kurssit. Amk:ssa opiskelevat kaverit googlailee suomenkielisiltä sivuilta tehtäviinsä vastaukset. Koululla käydään satunnaisesti silloin tällöin kun jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Molemmista kokemusta eikä oikeastaan eroja, painotukset hieman erilaista.
Yliopistossa pystyi erittäin pienellä vaivalla nappaamaan noppia pelkillä tenteillä ja uusintakertoja niin paljon että ennemmin tai myöhemmin pääsi kyllä läpi noista vaikkei välttämättä mitään tietoja omaksunutkaan - lisäksi yliopisto vielä ajaa vanhentuneita opiskelukäytäntöjä. Töissä oppii edelleen monikymmenkertaisesti verrattuna mihinkään luentosaliin.
Tämäkin riippunee kyllä tosi paljon alasta. Luonnontieteissä ei kai pahemmin jaella ilmaisia noppia.
Kokemusta AMK liiketalous ja Kauppatieteistä.
Näitä en kertakaikkiaan vertailisi edes.
AMK:ssa enemmän pakollisia mutta melko helppoja harjoitustöitä. Melkein kaikki hoituu ryhmässä ja riittää kun tekee sinne päin hutiloiden.
Yliopistossa ei ole varsinaisia läksyjä, mutta omaksuttavat asiat ovat paljon vaativampia ja edellyttävät syvällistä paneutumista aiheeseen.
Tietysti riippuu paljon alastakin. Mutta yleisesti ottaen näkisin näin. Olen suorittanut tutkinnon molemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee yli tuplat mitä amk. Yliopisto ja lukio pitkällä matikalla ja fyssalla about samaa tasoa kun huomioi iän jolloin ne käy. AMK on matalaa mutta hyvä koska siellä on ne amispojat jotka ei tajua matikasta tai kielistä tyyliin mitään.
Tampereen AMK:ssa tuota testattiin käytännössä. Kaikkien hämmästykseksi amispohjaiset pärjäsivät kaikissa aineissa lukiopohjaisia paremmin.
Ei tuo hämmästytä ollenkaan. Amispohjalta ponnistettaessa ammattikorkeaan taidot ja oppimiskyky on hyvä. Sen sijaan ammattikorkeaan pääsee pelottavan huonoilla lukion arvosanoilla. Lukioon hakeutuu nykyään liikaa keskinkertaista väkeä. Eivät he amiksessakaan varmaan sen paremmin pärjäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee yli tuplat mitä amk. Yliopisto ja lukio pitkällä matikalla ja fyssalla about samaa tasoa kun huomioi iän jolloin ne käy. AMK on matalaa mutta hyvä koska siellä on ne amispojat jotka ei tajua matikasta tai kielistä tyyliin mitään.
Tampereen AMK:ssa tuota testattiin käytännössä. Kaikkien hämmästykseksi amispohjaiset pärjäsivät kaikissa aineissa lukiopohjaisia paremmin.
Jyväskylässä sama juttu. Kaikki matemaattiset aineet sujui paremmin ammattikoulupohjaisilta, kuten myös ammattiaineet. Kielissä lukiopohjaiset olivat parempia. Tämä siis insinöörikoulutuksessa parikymmentä vuotta sitten.
Miksi kukaan lukiossa hyvin pärjännyt hakeutuisi Jyväskylään ammattikorkeaan, kun ovet ovat auki muualle?
Yliopistossa pitää olla hyvä ns. lukupää ja itseohjautuvuus. Kukaan ei tee sulle lukujärjestystä, vaan päätät itse missä järjestyksessä suoritat kurssit, ja työmäärä tulee sen mukaan ja riippuu paljon myös sivuainevalinnoista. Esim. poliittisessa historiassa 1200 sivua oli normaali laajuus tenttikirjallisuudessa yhden tentin osalta. Itse en kokenut lukemista erityisen raskaana koska pidän siitä. Luentoja ei välttämättä ole määrällisesti kauhean paljon, mutta jotkut aineet vaativat toki enemmän läsnäoloa, itsellä esim. kielet, joissa oli kuunteluita ym. joissa pakko olla läsnä. Suosittelen yliopistoa, mutta se ei todellakaan sovi kaikille.