Lue keskustelun säännöt.
Onko yliopisto työläämpää ja vaikeampaa kuin amk?
31.10.2021 |
Ja nyt puhutaan tiedon määrästä eikä esim kuinka paljon on ryhmätöitä antisosiaaliselle. Meneekö opiskeluun enemmän aikaa yliopistossa per päivä, luennot, kotitehtävät, lukeminen?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat opinnot on teoreettisen fysiikan maisterikurssit. Ei riitä että olisit kirjoittanut täydelliset pisteet ylppäreissä laajasta fysiikasta (ei siis lähellekään) ja olisit kuinka kiinnostunut aiheesta. Matikka alkaa olemaan niin vaikeaa, että fiksullakin tulee nopeasti ymmärtämisen rajat vastaan. Mikään muu ala yliopistolla ei ole lähelläkään niin vaativaa älyllisesti.
Eihän tällä ole mitään tekemään älykkyyden kanssa. Ainoastaan kiinnostuksen ja sitkeiden perslihasten, jotta jaksaa opiskella ja harjoitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt kauppaopiston (yo-merkonomi) tekun ja teknillisen yliopiston.
Tuo kauppaopisto oli tavallaan sikäli vaikein, että jos joku ei päässyt lopputenteistä läpi, niin koko 2 vuotta meni hukkaan. Kerran sai uusia. Mun kaveri ei päässyt läpi kauppamatematiikasta ja kirjanpidosta. Neuvoin häntä noista toisessa (en muista kumpi) ja siitä pääsi läpi, mutta toisesta ei ja ei pystynyt valmistumaan.
Tekussa oli käytännönläheisempää. Kaikki käytäntö oli yliopistossa laitettu yhteen kurssiin. Aivan älytöntä. Valmistuneet di:t tietää ihan liian vähän rakennusmateriaaleista yms. Mieheni on DI ja ei osaa edes lukea piirustuksia.
Siis ymmärsinkö oikein, että sulla on kolme tutkintoa?
Juu, on 3 tutkintoa.
Yo-merkonomi
Insinööri
Diplimi-insinööriOletko tehnyt töitä lainkaan, vaan vain kerännyt tutkintoja?
Kevyesti pystyy. AMKins -> DI, DI -> sähköarska. Kummassakin siirtymässä täysipäiväisesti "oikeissa" töissä, edes työsuhteestani päättävä taho ei tiennyt ins->DI opiskeluistani vasta kun sai todistuksen eteen."...ja tää siis kaiken tuon armottoman töissä raatamisen lisäksi?". Mikäpä siinä kun pystyy.
Ilta-amitsu olikin sitten ihan mukavaa väkästelyä duunin päälle, vaikka ajoittaiset työmatkat häiritsikin hommaa.
Olen ollut hetken amk;ssa ja totesin heti ettei ole mulle. Lukion jatke ja asiat käsiteltiin pintapuolisesti. Kirjat lukiotakin helpompia opuksia. Ero yliopistoon on oman näkemyksen mukaan siinä mielessä valtava, eikä voi puhua samana päivänä. Syötetäänkö valmiiksi pureskeltua pintaa vai mennäänkö syvälle ja opitaan analysoimaan tietoa ja käyttämään omia aivoja. Sikäli en osaa arvioida kumpi helpompaa, koska amk vei kaiken motivaation ja yliopistossa menestyin hyvin. Arvostan yliopiston aivan eri tasolle.
AMK:ssa ei mitata henkisiä kykyjä yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat opinnot on teoreettisen fysiikan maisterikurssit. Ei riitä että olisit kirjoittanut täydelliset pisteet ylppäreissä laajasta fysiikasta (ei siis lähellekään) ja olisit kuinka kiinnostunut aiheesta. Matikka alkaa olemaan niin vaikeaa, että fiksullakin tulee nopeasti ymmärtämisen rajat vastaan. Mikään muu ala yliopistolla ei ole lähelläkään niin vaativaa älyllisesti.
Eihän tällä ole mitään tekemään älykkyyden kanssa. Ainoastaan kiinnostuksen ja sitkeiden perslihasten, jotta jaksaa opiskella ja harjoitella.
Ennen kaikkea kyse on juuri älykkyydestä. Jos asioita ei pysty sisäistämään, laskuja on täysin mahdotonta saada edes sinne päin oikein. Ja hauki on kala -oppimismetodi ei toimi.
Tiedän paljon hyvinkin fiksuja opiskelijoita, jotka on joutunut vaihtamaan pääainetta sen takia, että älylliset rajat tuli vastaan. Ei ole ollut kyse motivaatiosta tai ahkeruudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki alasta. Harvemmin AMK:ssa joutuu kirjottamaan 20 sivun esseitä yhdelle kurssille mitä yliopistossa voi joutua tekemään ainakin humanistisessa ja valtsikassa. Eli yliopistossa on kyllä enemmän duunia ja vaikeampaa. Sinänsä turha vertailla näitä, koska yliopistolla ja AMK:lla on vähän eri funktiot. Yliopistossa tehdään tiedettä ja AMK:ssa koulutetaan ihmisiä käytännönläheisemmin työelämä tähtäimenä.
Sosionomipuolella pelkästään harjoitteluraportit on ollu järjestään 15-20 sivuisia…
Fiksulle ja älykkäällä mikä tahansa mihin mielenkiinto suuntautuu on helppoa. Tyhmälle kaikki on vaikeaa. Toki tyhmyyttä voi jossain määrin kompensoida kovalla työllä ja ahkeruudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, ei voi enää plagioida Wikipediasta ja muualta tekstejä kenenkään siihen puuttumatta. Ihan itse joutuu kirjoittamaan kaiken.
Amkissa sit voi vai? Haha
Voi ihan vapaasti. Parhaimmillaan voit kopioida kurssikaverin tehtävän, eivätkä opettajat huomaa eikä välitä mitään. Yo:lla tuollaisesta pääsee kuulemistilaisuuteen ja saa joko varoituksen tai erotuksen määräajaksi.
Ei meillä ainkaan voi. Kaikki menee nettiohjelman läpi, ei tietenkään ne ole opettajan lukemisen varassa, eihän opettaja voi tietää mitä kaikkea netissä on kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa ei mitata henkisiä kykyjä yhtä paljon.
Mitä tarkoitat henkisillä kyvyillä? Olen työllistynyt harkan jälkeen paikkaan, missä asiakkaan hengen säilyminen on sekunttien päässä ja riippuvainen oikeista päätöksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat opinnot on teoreettisen fysiikan maisterikurssit. Ei riitä että olisit kirjoittanut täydelliset pisteet ylppäreissä laajasta fysiikasta (ei siis lähellekään) ja olisit kuinka kiinnostunut aiheesta. Matikka alkaa olemaan niin vaikeaa, että fiksullakin tulee nopeasti ymmärtämisen rajat vastaan. Mikään muu ala yliopistolla ei ole lähelläkään niin vaativaa älyllisesti.
Jos kerran haaste tulee matikassa, niin miksi juuri teoreettinen fysiikka on selvästi vaikeampaa kuin mikään muu ala mukaanlukien kaikki matematiikan pääaineet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, ei voi enää plagioida Wikipediasta ja muualta tekstejä kenenkään siihen puuttumatta. Ihan itse joutuu kirjoittamaan kaiken.
Amkissa sit voi vai? Haha
Voi ihan vapaasti. Parhaimmillaan voit kopioida kurssikaverin tehtävän, eivätkä opettajat huomaa eikä välitä mitään. Yo:lla tuollaisesta pääsee kuulemistilaisuuteen ja saa joko varoituksen tai erotuksen määräajaksi.
Ei meillä ainkaan voi. Kaikki menee nettiohjelman läpi, ei tietenkään ne ole opettajan lukemisen varassa, eihän opettaja voi tietää mitä kaikkea netissä on kirjoitettu.
Tämä. Kirjoitettu teksti ajetaan tarkistus ohjelman läpi ja yhtäläisyyksiä ei saa tulla tiettyä prosenttimäärää enempää. Esim kemiassa hullua kyllä ohjelmisto katsoi kopioinniksi senkin että luetteli alkuaineet jakson järjestyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki alasta. Harvemmin AMK:ssa joutuu kirjottamaan 20 sivun esseitä yhdel
Sosionomipuolella pelkästään harjoitteluraportit on ollu järjestään 15-20 sivuisia…Teekkarina tähän voi sanoa vain LOL.
Olen opiskellut sekä AMK:ssa että yliopistossa. Molemmissa on puolensa. Ensinnäkin AMK-opintoja tulee verrata kandin opintoihin ja YAMK-opintoja maisterin opintoihin. AMK-opinnäytetyöt eivät ole kovin kummoisia (osa tosin on loistaviakin), mutta kandit työt ei valitettavasti ole yhtään sen vaativampia tai parempia. Itselläni kandin tekeminen oli vähemmän työläämpi prosessi kuin AMK-opinnäytetyö ja molemmista sain saman arvosanan.
Käytin yliopistossa (humanistista alaa) opiskellessani myös sitä tekniikkaa, että opettelin käsitteitä muuten, kuin kirjojen avulla. Tenteistä sain pääosin hyviä arvosanoja, koska monesti riitti, että osaa muutaman faktan ja pyörittelee niitä sitten esseessä/tentissä ympäri ämpäri. Joskus ennen tenttiä olin varma, etten tule pääsemään edes läpi kun en ollut juurikaan lukenut, ja saatoin saada nelosen. Välillä kävi toki toisinkin päin ja olin lukenut vääriä asioita, enkä päässyt läpi ekalla yrittämällä.
AMK:ssa vaadittu tieto oli spesifimpää, mutta toisaalta tiedosta ei tarvinnut muodostaa hirveästi synteesiä. AMK:ssa en yleensä taas saanut hyviä numeroita, jos en oikeasti ollut perehtynyt kunnolla tentittävään aiheeseen. AMK:ssa perusopinnoissa kurssit olivat usein opintopisteiltään pienempiä, kuin yliopistossa, joten yhden kurssin suorittamisella sai yliopistossa paljon enemmän opintopisteitä kuin AMK:ssa. Siihen nähden välillä tuntui siltä, että AMK oli työläämpi, vaikka vaativuustaso ei ollut korkeampi tai parempi.
Mitä tulee ylipäätänsä työläyteen, niin tulisi vertailla keskenään edes jollakin tavalla vertailtavia asioita. Esimerkiksi onko sosiaalityön kandin opiskeleminen työläämpää, kuin sosionomi (amk) - opinnot? Onko tietojenkäsittelytieteen kandin opiskeleminen työläämpää kuin tieto- ja viestintätekniikan insinööriopinnot? Ymmärrätte varmaan pointin, että on turha verrata autoa junaan, vaan tulisi verrata esimerkiksi junaa ja metroa keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat opinnot on teoreettisen fysiikan maisterikurssit. Ei riitä että olisit kirjoittanut täydelliset pisteet ylppäreissä laajasta fysiikasta (ei siis lähellekään) ja olisit kuinka kiinnostunut aiheesta. Matikka alkaa olemaan niin vaikeaa, että fiksullakin tulee nopeasti ymmärtämisen rajat vastaan. Mikään muu ala yliopistolla ei ole lähelläkään niin vaativaa älyllisesti.
Jos kerran haaste tulee matikassa, niin miksi juuri teoreettinen fysiikka on selvästi vaikeampaa kuin mikään muu ala mukaanlukien kaikki matematiikan pääaineet?
Puhtaan matematiikan kurssit maisteritasolla ovat perusasioiden opettelua ja luonteeltaan erilaista matematiikkaa. Eli laskentaa hyvin vähän, käytännössä helpohkoja todisteluja. Teoreettisessa fysiikassa (erityisesti kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria) on pakko heti alkeissa oppia soveltamaan vaikeita matemaattisia työkaluja, jotta edes perusasioita voi oppia. Lisäksi olettama hieman on, että opinnoista jatketaan tutkijanuralle, joten vaatimustaso on korkea.
No sehän riippuu alasta ja opiskelijasta. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi, ja koen että opiskeltavat asiat ei ole älyllisesti erityisen vaativia. Asiaa on kuitenkin paljon ja se pitäis oikeasti sisäistää, koska tarvitset sen tiedon käytännön työssä. Monessa tentissä pitää saada 100% oikein, tai ainakin 70-80%. Ja siitäkin tulee sit torkkaan joku ykkönen tai kakkonen, eli jos mielii hyvät paperit niin parempi totuttautua heti alkuun siihen että tuloksen pitää aina hipoa täydellistä onnistumista…
Meidän tutkinnossa vaikeinta on varmasti ryhmätöiden ym suuri määrä. Se määrä sosiaalisuutta on liikaa monelle ja siinä pitäis vielä osata tulla toimeen tosi monenlaisen ihmisen kanssa. Sosiaaliset taidot on yksi älykkyyden muoto kuitenkin.
Toinen vaikeus liittynee hoidollisiin toimenpiteisiin, kuten neuloihin, putkiin ym joita tökitään ihmisten sisälle. Siihen ei kaikki pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki alasta. Harvemmin AMK:ssa joutuu kirjottamaan 20 sivun esseitä yhdel
Sosionomipuolella pelkästään harjoitteluraportit on ollu järjestään 15-20 sivuisia…Teekkarina tähän voi sanoa vain LOL.
Mitä tarkoitat LOL:illa tässä yhteydessä?
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
AMK:n lopputyö on suhteettoman helppo verrattuna graduun, joka sekin on loppujen lopuksi vain yksi harjoitustyö.
Kokemusta molemmista. Yliopisto oli paljon vaativampi kyllä.
AMKista tulee osaavia työntekijöitä, uliopistosta Afrikan tähdestä itkeviä eloapinoita.