Onko yliopisto työläämpää ja vaikeampaa kuin amk?
Ja nyt puhutaan tiedon määrästä eikä esim kuinka paljon on ryhmätöitä antisosiaaliselle. Meneekö opiskeluun enemmän aikaa yliopistossa per päivä, luennot, kotitehtävät, lukeminen?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
Saattaa monella leuka lohsahtaa auki pelkistä kielitieteen perusteista. Samaa mieltä siis.
Vierailija kirjoitti:
AMK:n lopputyö on suhteettoman helppo verrattuna graduun, joka sekin on loppujen lopuksi vain yksi harjoitustyö.
Öö.. Miksi vertaat AMK:n lopputyötä graduun? Nehän eivät ole saman tasoisia töitä. AMK:n lopputyötä tulee verrata kandiin.
Meillä ainakin medialinjalla AMK:ssa oli tosi vähän lukemista, mutta tehtiin paljon kotitehtäviä, jotka vaativat konkreettisten asioiden tekemistä. Oli toki myös kirjallisia kotitehtäviäkin, suhteessa ehkä 50-50.
Eräs dokkarikurssi järjestettiin yhdessä yliopisto-opiskelijoiden kanssa, mutta siellä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat jätti kurssin kesken siinä vaiheessa, kun teoria loppui ja piti alkaa tekemään sitä varsinaista dokkaria. Siitä jäi sellainen fiilis, että heille se lukeminen oli helpompaa ja tuo varsinainen tekeminen työläämpää. Että kai se riippuu mitä itse pitää vaikeana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
Saattaa monella leuka lohsahtaa auki pelkistä kielitieteen perusteista. Samaa mieltä siis.
Pakko kysyä: maksaako joku oikeasti tuon tiedon hallinnasta tuottavilla markkinoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki alasta. Harvemmin AMK:ssa joutuu kirjottamaan 20 sivun esseitä yhdel
Sosionomipuolella pelkästään harjoitteluraportit on ollu järjestään 15-20 sivuisia…Teekkarina tähän voi sanoa vain LOL.
Mitä tarkoitat LOL:illa tässä yhteydessä?
Älä vaadi teekkarilta lyhennettä enempää. Siltä rispaantuu vielä tupsu.
FM :)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin medialinjalla AMK:ssa oli tosi vähän lukemista, mutta tehtiin paljon kotitehtäviä, jotka vaativat konkreettisten asioiden tekemistä. Oli toki myös kirjallisia kotitehtäviäkin, suhteessa ehkä 50-50.
Eräs dokkarikurssi järjestettiin yhdessä yliopisto-opiskelijoiden kanssa, mutta siellä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat jätti kurssin kesken siinä vaiheessa, kun teoria loppui ja piti alkaa tekemään sitä varsinaista dokkaria. Siitä jäi sellainen fiilis, että heille se lukeminen oli helpompaa ja tuo varsinainen tekeminen työläämpää. Että kai se riippuu mitä itse pitää vaikeana.
Olipa teillä huono ohjaus sillä kurssilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin medialinjalla AMK:ssa oli tosi vähän lukemista, mutta tehtiin paljon kotitehtäviä, jotka vaativat konkreettisten asioiden tekemistä. Oli toki myös kirjallisia kotitehtäviäkin, suhteessa ehkä 50-50.
Eräs dokkarikurssi järjestettiin yhdessä yliopisto-opiskelijoiden kanssa, mutta siellä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat jätti kurssin kesken siinä vaiheessa, kun teoria loppui ja piti alkaa tekemään sitä varsinaista dokkaria. Siitä jäi sellainen fiilis, että heille se lukeminen oli helpompaa ja tuo varsinainen tekeminen työläämpää. Että kai se riippuu mitä itse pitää vaikeana.
Olipa teillä huono ohjaus sillä kurssilla.
Ei nykyään juuri ole ohjausta käytäntöäkään vaativilla kursseilla. itse täytyy ottaa selvää ja toteuttaa. Tämä tosin opettaa hyvin nykyajan työelämään, jossa perehdytystä on harvoin saatavilla ja kaikki täytyy oppia omatoimisesti ja luoda itselleen sopiva työnkuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin medialinjalla AMK:ssa oli tosi vähän lukemista, mutta tehtiin paljon kotitehtäviä, jotka vaativat konkreettisten asioiden tekemistä. Oli toki myös kirjallisia kotitehtäviäkin, suhteessa ehkä 50-50.
Eräs dokkarikurssi järjestettiin yhdessä yliopisto-opiskelijoiden kanssa, mutta siellä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat jätti kurssin kesken siinä vaiheessa, kun teoria loppui ja piti alkaa tekemään sitä varsinaista dokkaria. Siitä jäi sellainen fiilis, että heille se lukeminen oli helpompaa ja tuo varsinainen tekeminen työläämpää. Että kai se riippuu mitä itse pitää vaikeana.
Olipa teillä huono ohjaus sillä kurssilla.
Olitko myös kurssilla vai mistä tiedät?
Ei sitä voi sanoa mikä vaikeampaa , se on ihan tyypistä kii joka lukee siellä.
Motivaatio ja keskittyminen kunnossa yms, niin sehän vaan mielenkiintoista ja hauskaa haastetta pistää se 1500 sivua haltuun, ei vaikeaa.
Toki pitää olla riittävästi toimivat aivot,mutta kyllä ne on ihan normaaleille ihmisille tarkoitettuja kursseja kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
Saattaa monella leuka lohsahtaa auki pelkistä kielitieteen perusteista. Samaa mieltä siis.
Pakko kysyä: maksaako joku oikeasti tuon tiedon hallinnasta tuottavilla markkinoilla?
Rahastahan tässä ketjussa ei ole kysymys, vaan opiskeltavien asioiden vaikeudesta. Koitahan pysyä asiassa, vai etkö ymmärtänyt kysymystä?
Molemmat käyneenä: yliopisto vaatii todella paljon enemmän kuin amk. Oman kokemukseni mukaan näitä kahta ei voi edes verrata. Amk:n lopputyökin oli jotain tutkimuksen tyylistä räpellystä, ilman mitään hajua tutkimuksen teosta. Yliopistolla kandia tehdessä piti ihan oikeasti tietää mitä tekee ja miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
Saattaa monella leuka lohsahtaa auki pelkistä kielitieteen perusteista. Samaa mieltä siis.
Pakko kysyä: maksaako joku oikeasti tuon tiedon hallinnasta tuottavilla markkinoilla?
Yläpeukutitko ihan itse?
Suomi pärjäisi kansana paremmin, jos täällä ei aina yritettäisi nuijia toinen toisiamme alas, vaan otettaisiin resurssit hyötykäyttöön. Riippumatta sukupuolesta, perhetilanteesta jne. Sanonpahan vaan, että olisi meidän kaikkien eduksi.
Terveisin megaopiskellut, kokemusta vähän kaikesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
Saattaa monella leuka lohsahtaa auki pelkistä kielitieteen perusteista. Samaa mieltä siis.
Mutta mihin niitä tarvitaan oikeassa elämässä?
T. Kohta KTM
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
Saattaa monella leuka lohsahtaa auki pelkistä kielitieteen perusteista. Samaa mieltä siis.
Mutta mihin niitä tarvitaan oikeassa elämässä?
T. Kohta KTM
Tästä ei ole keskustelussa kysymys, vaan opintojen vaativuudesta. Et osaa argumentoida, kohta KTM. Huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin medialinjalla AMK:ssa oli tosi vähän lukemista, mutta tehtiin paljon kotitehtäviä, jotka vaativat konkreettisten asioiden tekemistä. Oli toki myös kirjallisia kotitehtäviäkin, suhteessa ehkä 50-50.
Eräs dokkarikurssi järjestettiin yhdessä yliopisto-opiskelijoiden kanssa, mutta siellä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat jätti kurssin kesken siinä vaiheessa, kun teoria loppui ja piti alkaa tekemään sitä varsinaista dokkaria. Siitä jäi sellainen fiilis, että heille se lukeminen oli helpompaa ja tuo varsinainen tekeminen työläämpää. Että kai se riippuu mitä itse pitää vaikeana.
Olipa teillä huono ohjaus sillä kurssilla.
Olitko myös kurssilla vai mistä tiedät?
En ollut. Jos lähes kaikki kurssilla olleet yliopistotasoiset opiskelijat joutuvat jättämään kurssin sen vuoksi, etteivät he teorian opiskelemisen jälkeen pysty tai opi soveltamaan tietojaan käytäntöön, ei vika ole pelkästään heissä. Tai sitten kurssilta lähtemisen syy on jokin muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisessa on varmasti helpomaa kun jossain teknisessä amiksessa eli riippuu mitä opiskelee
Minä olen opiskellut filosofiaa ja yleistä kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa. Näyttäkääpä se amk, jossa kurssit ovat vaikeampia kuin Tractatuksen logiikkakäsitys, Heideggerin ja Husserlin fenomenologia, Saussure ja lingvistinen analyysi, jne jne.
Saattaa monella leuka lohsahtaa auki pelkistä kielitieteen perusteista. Samaa mieltä siis.
Mutta mihin niitä tarvitaan oikeassa elämässä?
T. Kohta KTM
Sitä en tiedä, mutta eihän siitä ollutkaan kyse.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan alasta ja siitä oletko hyvä tenttimään vai kirjoittamaan esseitä ja mikä on kurssien suoritustapa. Jotkut AMK:n kurssit ovat olleet työläämpiä kuin yliopiston kursit ja toisinpäin. AMK:ssa voi olla 100 % tenttivastausläpäisyvaatimus Moodletentein, jossa on puoli minuuttia aikaa kysymystä kohti. Tai siellä voi olla tutkimus kurssitehtävänä. Yliopistossa voi selvitä joskus muutamalla tehtävällä ja lyhyellä esseellä ja joskus pitää tykittää 30 sivua tavalliselle kurssille. Tai tenttikirjoja voi olla 1500 sivun edestä. Ihan sattumaa.
Tutkimus kurssitehtävänä?
Ei se sivumäärä vaan se sisältö. Kyllähän mistä tahansa tekstistä voi ottaa kopion ja muokata vähän sanajärjestystä tai heittää omasta harjottelustaan vuolassanaista liirumlaarumia "peilaten oppmistavoitteisiin".
Sitten vastaavasti esim. tutkimusraportti voi olla kymmenen sivua ja sisältää tulokset kymmenien tunsien labratyöskentelystä tai vastaavasta kirjallisuusviitteineen.