Lähtisittekö toisille treffeille miehen kanssa, joka ei tarjonnut illallist ensimmäisillä treffeillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Aivan! Ja tuolla ettei mies maksa hän vaikuttaa mytämielisesti siihen ettei siitä todellakaan tule mitään.

Älä ihmettele miksi olet yksin, ensivaikutelma annetaan vain kerran.

Eli mies antaa huonon ensivaikutelman jos ei maksa naisenkin syömisiä.

Mutta nainen ei anna huonoa ensivaikutelmaa jos ei maksa edes omiaan?

Naisten logiikalla jos minä pyytäisin palstamammoilta 20 euroa per naama tililleni, te olisitte pihejä ja holtittomia kun ette voisi paria kymppiä heittää. Tai jos työkaverini ei hoitaisi minunkin töitäni kun minä makoilen kotona palkan juostessa, työkaverini olisi laiska ja saamaton.

 

Kyllä, annat huonon ensivaikutelman.

Nainen taas on ensivaikutelmansa jo antanut, ethän sä sitä muuten treffeille pyytäisi, vieläpä syömään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Kuka menee vieraan ihmisen kanssa treffeille niin ettei ilmassa ole sitä vahvaa kiinnostusta ja ihastusta josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulee jotain? Mitä järkeä olisi mennä? Ihan sama kun menee työkaverin kanssa lounasruokalaan, ihan yhtä romanttista.

No treffejä on monenlaisia. On niitä, missä joku kyselee ja lähdet, koska hän vaikuttaa kivalta. Sitten on Tinder-treffejä, joissa ei toisesta paljoa tiedä: vanha tai fiksattu valokuva ja jotakin pientä kirjoittelua.

Itse päädyin nuorempana sokkotreffeille ja yksille sellaisille, joissa en todellakaan muistanut, minkänäköinen mies oli kyseessä. Tämä oli tutuntutuntuttu ja onkinut puhelinnumeroni isojen bileiden jälkeen jostakin ja soitteli minulle sopien sinnikkäästi treffit. Oli muuten kamala tyyppi ja elämäni ahdistavin deitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Näin just! Ajatelkaa, jos se treffityyppi onkin aivan kamala... siedät sitä tasan ruuan ajan ja sitten se vielä maksaa ne ruuat ja alkaa olettaa jotakin jatkontapaista. Tuollaiset usein vielä saavat kilarit ja jäävät stalkkaamaan, jos sanotkin, ettei oikein innosta enempiä tapailla.

Minusta on ihan OK maksaa omat pöperöni, niin voin poistua hyvillä mielin tilanteesta ilman mitään jälkiviisasteluja veloista tms.

Käsi sydämellä: kuinka usein lähdet ENSItreffeillä syömään?

Minä tein 90-luvulla sen virheen mutta opin kerrasta. ENSItapaaminen on kahvit, kaljat tai kävely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Kuka menee vieraan ihmisen kanssa treffeille niin ettei ilmassa ole sitä vahvaa kiinnostusta ja ihastusta josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulee jotain? Mitä järkeä olisi mennä? Ihan sama kun menee työkaverin kanssa lounasruokalaan, ihan yhtä romanttista.

Kuka menee yleensäkään vieraan ihmisen kanssa treffeille, johon on tutustunut netissä tai vaikka ihan sokkotreffeille? Varmaan tutustuakseen toiseen ihmiseen? Mitä väliä, jos treffeillä syödään, käydään kahvilla tai vaikka kävelyllä? 

Eikö ensin kuitenkin viestitellä, soitella tai jotain? Ei kai nyt ihan vieraan ihmisen kanssa mennä mihinkään? Tiedä mikä raiskari se on. Pitää nyt vähän tutustua ennen treffejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Kuka menee vieraan ihmisen kanssa treffeille niin ettei ilmassa ole sitä vahvaa kiinnostusta ja ihastusta josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulee jotain? Mitä järkeä olisi mennä? Ihan sama kun menee työkaverin kanssa lounasruokalaan, ihan yhtä romanttista.

No varmaan aika monikin. Tyyppi voi olla kiinnostava, mutta et tiedä ennen kuin henkilökohtaisesti tapaat, mutta ei sulla ole hajuakaan miten juttu jatkuu tästä. 

Taas väännetään aiheesta, josta 90 %:lla keskustelijoista ei edes ole mitään kokemusta, koska he eivät edes treffaile. Mutta hyvä varmaan näin. Ne, jotka treffailevat, ovat tänäkin lauantai-iltana ihan muualla kuin mammapalstalla :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Kuka menee vieraan ihmisen kanssa treffeille niin ettei ilmassa ole sitä vahvaa kiinnostusta ja ihastusta josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulee jotain? Mitä järkeä olisi mennä? Ihan sama kun menee työkaverin kanssa lounasruokalaan, ihan yhtä romanttista.

No treffejä on monenlaisia. On niitä, missä joku kyselee ja lähdet, koska hän vaikuttaa kivalta. Sitten on Tinder-treffejä, joissa ei toisesta paljoa tiedä: vanha tai fiksattu valokuva ja jotakin pientä kirjoittelua.

Itse päädyin nuorempana sokkotreffeille ja yksille sellaisille, joissa en todellakaan muistanut, minkänäköinen mies oli kyseessä. Tämä oli tutuntutuntuttu ja onkinut puhelinnumeroni isojen bileiden jälkeen jostakin ja soitteli minulle sopien sinnikkäästi treffit. Oli muuten kamala tyyppi ja elämäni ahdistavin deitti.

Ja sun olis pitänyt vielä tuosta hyvästä maksaa? Jos kerran teit suuren palveluksen suostumalla treffeille, niin kaipa hän maksoi ruuat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Kuka menee vieraan ihmisen kanssa treffeille niin ettei ilmassa ole sitä vahvaa kiinnostusta ja ihastusta josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulee jotain? Mitä järkeä olisi mennä? Ihan sama kun menee työkaverin kanssa lounasruokalaan, ihan yhtä romanttista.

Kuka menee yleensäkään vieraan ihmisen kanssa treffeille, johon on tutustunut netissä tai vaikka ihan sokkotreffeille? Varmaan tutustuakseen toiseen ihmiseen? Mitä väliä, jos treffeillä syödään, käydään kahvilla tai vaikka kävelyllä? 

Eikö ensin kuitenkin viestitellä, soitella tai jotain? Ei kai nyt ihan vieraan ihmisen kanssa mennä mihinkään? Tiedä mikä raiskari se on. Pitää nyt vähän tutustua ennen treffejä.

No en nyt helvetissä anna numeroani kelleen treffikumppanille ennen kuin tapaan hänet. Niillä treffeillä ihmisten ilmoilla juurikin tutustaan eikä numeroita jaella sitä ennen, jos kyseessä onkin joku raiskari tai muuten vaan hullu. Nuo treffit on juurikin sitä tutustumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo vakisuhteessa, mutta aikanaan kun treffailin, annoin miehen maksaa, jos olin itse kiinnostunut. Mutta jos tiesin heti ekalla tapaamisella, että tämä oli tässä, vaadin maksaa oman ruokani. Yleensä mies ymmärsi jo tästä sitten, etten ollut kiinnostunut tutustumaan sen enempää.

Minäkin varmaan tulkitsisin niin, että jos mies ei maksa ekoilla treffeillä, hän ei ole kiinnostunut. Ja pitäisin häntä kyllä lisäksi myös epäkohteliaana. Olisin varmaan aika hämmentynyt, jos mies tuollaisten treffien jälkeen haluaisi tavata uudestaan.

Tuo, ettei tarjoa ekoilla treffeillä, on vähän sama kuin että istuisi vaan paikallaan, kun nainen tulee, eikä nouse seisomaan ja auta naista paikalleen. Tai kun mennään ovista, menisi itse ensin eikä pitäisi naiselle edes ovea auki. 

Nyt tässä nykyisessä suhteessa maksan syömisiä ja muitakin menoja tasapuolisesti, joskus vähän enemmänkin, sen vuoksi koska itsellä on enemmän käyttörahaa, koska lapseni ei asu enää kotona. Miehelläni lapset asuu hänen kanssaan, joten tällä hetkellä suurin osa hänen rahoistaan menee lapsiin. Nyt näin, muutaman vuoden päästä sitten toisin. Rakkaus on tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan lähtisi tuollaisen yksinkertaisen tolvanan kanssa enää mihinkään. Vaikutus tehdään ensimmäisillä treffeillä ja yksi tärkein asia on tarjota naiselle ruoka.

Nimenomaan naisen pitää tehdä vaikutus mieheen, naisen pitää maksaa miehen lasku, naisen kuuluu avata myös ovi miehelle ja ottaa mieheltä takki pois. Se on sitä tasa-arvoa.

Miten se nyt näinpäin on tasa-arvoa mutta toisinpäin ei?

Iät ja ajat ovat miehet maksaneet ja tehneet, nyt on naisten vuoro näyttää mallia tasa-arvon aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Kuka menee vieraan ihmisen kanssa treffeille niin ettei ilmassa ole sitä vahvaa kiinnostusta ja ihastusta josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulee jotain? Mitä järkeä olisi mennä? Ihan sama kun menee työkaverin kanssa lounasruokalaan, ihan yhtä romanttista.

Kuka menee yleensäkään vieraan ihmisen kanssa treffeille, johon on tutustunut netissä tai vaikka ihan sokkotreffeille? Varmaan tutustuakseen toiseen ihmiseen? Mitä väliä, jos treffeillä syödään, käydään kahvilla tai vaikka kävelyllä? 

Eikö ensin kuitenkin viestitellä, soitella tai jotain? Ei kai nyt ihan vieraan ihmisen kanssa mennä mihinkään? Tiedä mikä raiskari se on. Pitää nyt vähän tutustua ennen treffejä.

No en nyt helvetissä anna numeroani kelleen treffikumppanille ennen kuin tapaan hänet. Niillä treffeillä ihmisten ilmoilla juurikin tutustaan eikä numeroita jaella sitä ennen, jos kyseessä onkin joku raiskari tai muuten vaan hullu. Nuo treffit on juurikin sitä tutustumista. 

Ja sitä ennen viestitellään keksityllä sähköpostiosoitteellaa eikä anneta mitään tarpeeellista infoa itsestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä?

Eikö tasa-arvo kelpaakaan?

Ei sillä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, vaan käytöstapojen.

Ja huomaavaisuuden. Parisuhteessa halutaan aina tehdä toiselle kivoja juttuja, ruuan tarjoaminen on yksi niistä, kuten myös vaikka kukkien ostaminen.

Mun mies ostaa mulle joka vuosi kukkia synttärinä, hääpäivänä ja äitienpäivänä, koska tietää että minä tykkään niistä todella paljon. Minä ostan hänelle kaikenlaista jota hän tarvitsee, vaikka kirjan josta ajattelen että hän pitäisi, uusia sukkia tai kalsareita jos hän on valittanut että entiset alkaa olla huonoja. Minä pesen pyykit, mies tiskaa astiat, minä ostan lapsille jne. joululahjat ja teen jouluruuat, mies hieroo hartioitani ja selkääni kun ne on jumissa ja mulla särkee päätä.

Hei haloo, kyse on ensitreffeistä eikä edes tiedetä tuleeko jutusta mitään. 

Kuka menee vieraan ihmisen kanssa treffeille niin ettei ilmassa ole sitä vahvaa kiinnostusta ja ihastusta josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulee jotain? Mitä järkeä olisi mennä? Ihan sama kun menee työkaverin kanssa lounasruokalaan, ihan yhtä romanttista.

Kuka menee yleensäkään vieraan ihmisen kanssa treffeille, johon on tutustunut netissä tai vaikka ihan sokkotreffeille? Varmaan tutustuakseen toiseen ihmiseen? Mitä väliä, jos treffeillä syödään, käydään kahvilla tai vaikka kävelyllä? 

Eikö ensin kuitenkin viestitellä, soitella tai jotain? Ei kai nyt ihan vieraan ihmisen kanssa mennä mihinkään? Tiedä mikä raiskari se on. Pitää nyt vähän tutustua ennen treffejä.

No totta kai vieraan kanssa mennään yleisiin tiloihin ensin eikä jaella yksityisiä puhelinnumeroita sitä ennen.   

Minun aikani on arvokkaampaa kuin tarjottu ruoka joten oikeastaan mies pääsee halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Minun aikani on arvokkaampaa kuin tarjottu ruoka joten oikeastaan mies pääsee halvalla.

Ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun aikani on arvokkaampaa kuin tarjottu ruoka joten oikeastaan mies pääsee halvalla.

Ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Tarkoittaa sitä että minä arvostan aikaani. Se että vaivaudun käyttämään siitä osan mieheen on minun lahjani hänelle. Illallinen ravintolassa ei sitä korvaa, mutta se riittäköön.

Jaahas, karsee riehuminen taas päällä, ja ap-trolli nauraa tyytyväisenä partaansa (tai no naisena huulenpäällyskarvoihinsa). Time well spent, ihmiset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun aikani on arvokkaampaa kuin tarjottu ruoka joten oikeastaan mies pääsee halvalla.

Ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Tarkoittaa sitä että minä arvostan aikaani. Se että vaivaudun käyttämään siitä osan mieheen on minun lahjani hänelle. Illallinen ravintolassa ei sitä korvaa, mutta se riittäköön.

Voi kamala, kuulostpa itseriittoiselta ihmiseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan lähtisi tuollaisen yksinkertaisen tolvanan kanssa enää mihinkään. Vaikutus tehdään ensimmäisillä treffeillä ja yksi tärkein asia on tarjota naiselle ruoka.

Nimenomaan naisen pitää tehdä vaikutus mieheen, naisen pitää maksaa miehen lasku, naisen kuuluu avata myös ovi miehelle ja ottaa mieheltä takki pois. Se on sitä tasa-arvoa.

Miten se nyt näinpäin on tasa-arvoa mutta toisinpäin ei?

Iät ja ajat ovat miehet maksaneet ja tehneet, nyt on naisten vuoro näyttää mallia tasa-arvon aikana.

Jessus miten typerää argumentointia. 😑

Eihän nykymiehet, ainakaan alle 30v edes tarjoa mitään illallisia.

Totta kai voisin lähteä, jos on kiinnostava mies. Itse yleensä haluan maksaa oman syömiseni ja juomiseni, sillä ei ole mitään väliä, onko mies valmis tarjoamaan vai ei.