Käydään usein erään kaverin kanssa yhdessä kaupassa (kimppakyyti) ja tämä kaveri on nyt taloudellisissa vaikeuksissa, silti ostaa niin tyhmi...
Hän ei seuraa kilohintaa, ostaa hetken mielijohteesta, vieroksuu laputettuja tuotteita, ostaa valmiiksi leikattuja tai tuunattuna ateriakippoja/salaatteja, ostaa tiettyjä kalliita merkkejä jne. En viitsi aikuista ihmistä alkaa opastamaan, mutta oma 18 vuotias ymmärtää talouden päälle enemmän kuin tämä kaveri. Kuitenkin hän kertoo rahahuolistaan avoimesti ja mielelläni otan hänet kyytiin mukaan kun käyn kaupassa, helpottaakseni hänen elämää, mutta voi pojat että se rahan tuhlaaminen ruokakauppaan ihmetyttää.
Oletteko te huomanneet/oppineet kuinka tiukassa rahatilanteessa kannattaa toimia ja mitä kannattaa ostaa, vai ostatteko edelleen kalliita tuttuja tuotteita ja kärvistelette kassalla?
Harmi, että talousasioiden hallinta ei kuulu opetussuunnitelmaan, jokaisen vanhemman vastuulle jää opettaa omat lapset ja nuoret kuluttamaan järkevästi.
Kommentit (710)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu, että köyhyys "tyhmentää" ja heikentää harkintantakykyä. Kun ihmisellä on rahahuolista aiheutuvaa stressiä ja elämä tuntuu selviytymistaistelulta päivästä toiseen, eivät voimavarat riitä tulevaisuuden suunnitteluun. Haetaan nopeaa nautintoa päihteistä, otetaan pikavippejä, tehdään impulsiivisia ostoksia.
Ilmiötä on kuvattu esimerkiksi tässä kolumnissa:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002674802.html?share=056d5914ab5b1f4119…
Höpö höpö, toi ei ole mikään tutkimus, pelkkä mielipide.
Enemmistö opiskelijoista, jotka on tosi köyhiä, ei ryhdy pikavippaavaksi narkiksi vain siksi, että rahat on loppu.
Osa ihmisistä on aina köyhiä, tuloista riippumatta kaikki menee eikä riitäkään. Uusavuttomuutta.
Kuten ne einekset masentuneella, eikö se tajua että huono syöminen masentaa kenet tahansa. Jos on jo masentunut, pitäisi syödä tosi terveellisesti. Mikä onnistuu halvalla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa.
Opiskelija tietää, että taloustilanne tulee todennäköisesti parantumaan ajan myötä kun valmistuu. Toivo on se mikä erottaa opiskelijan syrjäytyneestä. Pelkkä rahan vähyys ei syrjäytä.
Masentunutkin voi tietää mikä on terveellistä syömistä, tietäähän yleensä sairaalloisen lihavakin muttei siltikään syö oikein.
Ilman psykologisia vaikutuksia maailma olisi täydellinen ja ihmiset siinä. Ei kukaan narkkaisi tai tekisi rikoksia ja jokainen söisi päivässä puoli kiloa salaattia. Maailma nyt ei vain toimi noin.
Jos toivon saa pelkällä opiskelun aloituksella, miksi maailmassa kaikki syrjäytyneet ei opiskele.
Samasta syystä kun syrjäytyneet eivät laita ruokaa, osaa käyttää pakastinta tai viitsi opetella. Liikaa vaivaa niiden mielestä.
Tämän päivän syrjäytynyt on eilisen opiskelija. Se että toivo on jo kerran menetetty muuttaa ihmisen suhtautumisen opintoihin. Vähän sama kuin menisi pettävän exän kanssa takaisin yhteen.
Höpö höpö. Moni hankkii toisen ja paremmin työllistävän ammatin, jos eka on valittu pieleen.
Ihan oma valinta lyödä kaikki läskiksi, ellei kaikki koko ajan mene kuten Strömsössä. Mulaanlukien raha-asiat. Osa vaan on laiskaa ja halutonta suunnittelemaan yhtään eteenpäin elämäänsä. Ei osata eikä viitsitä.
Ja entä jos se toinen ja kolmaskin valinta menee pieleen?
Valitettavasti on enenevissä määrin etuoikeus työllistyä ja saada tulot, joilla ei tarvitse elää kädestä suuhun. Yhteiskunta on opettanut ysärilamasta asti eli viimeiset 30 vuotta nuorille ettei heitä tarvita tai arvosteta, ja sen tulokset alkavat näkyä toden teolla nyt. Enkä nyt puhu niistä, joilla on ollut hyvä tukiverkko tai hyvä tuuri. Vaan niistä, joilla on liki nelikymppisenäkin alipalkattu pskaduuni/sosiaaliturva huolimatta hyvistä arvosanoista, korkeakoulutuksesta, 1-2 lisäammatista ja mahdollisesti jopa konkurssi velkoineen niskassa yrittämisen takia. Miksi heitä pitäisikään kiinnostaa ahkeruus, osaaminen tai vastuullinen rahankäyttö, kun ovat konkreettisesti oppineet ettei se kannata, vaan siitä saatetaan jopa rangaista? Kun laiskuuden&lokkeilun pahin seuraus on joko paheksunta tai pikainen nälkäkuolema, fiksu ihminen valitsee sen mieluummin.
Teollisuustöissä esim. konepajoilla on pula osaajista ja palkka on muutaman vuoden jälkeen 3k. Koulutus kestää pari vuotta ja työn perusteiden oppiminen normaalilahjaiselle toiset. Toki kaikista ei ole töitä tekemään, mutta kyllä se höpömaistereiden köyhyys on osin omaa valintaakin.
Oikeastiko uskot, että työtön höpömaisteri palkkattaisiin teollisuuteen tai konepajalle linjahommiin? Maisteria ei kutsuta edes haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan katsonut hintoja ruokakaupassa, en edes opiskelijana. Olen elänyt aina muuten pihisti ja tuhlailematta, eikä ole rahahuolia ollut.
Sama juttu. Panostan ruokaan ja ostan aika vapaasti mitä haluan. En shoppaile muuten mitään turhaa ja vaatteet ostan kun entisiin tulee reikiä, ja silloinkin ensisijaisesti kirpparilta.
En polta enkä juo, joten sikälikin rahaa säästyy.
No mulla on "vähävarainen" kaveri, joka tilaa kaiken ruuan perheelleen foodorasta/woltista. Itse syön kaapin pohjalta löytyviä juttuja ja koitan välttää hävikkiä yhdistelemällä jämiä uusiksi ruokalajeiksi. Jonkun päivän ruoka saattaa olla pelkkä euron hernekeitto enkä valita. Rasittaa kuunnella tuollaisten kermaperseiden valitusta "köyhyydestä".
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Ei ne pakkasessa pilalle mene, jos ne sinne heti kaupasta tultua laittaa. Siksi se pakastin on olemassa ja keksitty, että asioita voi säilyttää vähän kauemmin kuin muutaman päivän. Parasta ennen-päivä ei myöskään minkään tuotteen kohdalla ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä ja lihakin on aivan hyvää vielä vähintään 1-2 pv siitä viimeisestä kp:stä. Järkeä ihmiset oikeasti tähän asiaan, sitä aliarvostettua maalaisjärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näennäisen fiksut, mutta todellisuudessa usein toimimattomat säästöohjeet ovat kilohintojen vertailu ja punalapputuotteet.
Kilohintoja vertaillessa pitäisi huomioida myös pakkauskoon sopivuus. Tai jos enemmän ostamalla lisää myös kulutusta, niin halvempi kilohinta ei auta.
Punalapputuotteet ovat taas usein puhtaita heräteostoksia. Kallis valmissalaatti on edelleen kalliimpi kuin itsetehty, vaikka siitä ottaisi 30% pois. Toki, jos tuuri käy, niin voihan sieltä jotain itselle sopivaa halvalla löytää, mutta miksi mikään hyvä ja halpa jäisi myymättä?
Isoimmat säästöt tekee miettimällä mieluiten etukäteen, mitä sieltä kaupasta ostaa. Aiemmista ruumista voi päätellä kuinka hyvin mikäkin ruoka "riittää" ja siitä näkee todelliset kustannukset.
Varmasti jotkut pystyvät hyvään suunnitteluun ilman ostoslistaa, mutta väittäisin, että 80% kuluttajista ei siihen kykene. Siksi "erikoistarjoukset" ja "kaksi yhden hinnalla"Höpöhöpö. Isoimmat säästöt syntyy silloin kun on valmis kuluttamaan ale-tuotteiden mukaan, eikä pidä omia kulutustottumuksiaan kiveenhakattuina. Jos tarjouksessa (-60%) on vaikka jauhelihaa, kinkkusuikaleilla ja kananmunia niin niiden ympärille rakennetaan se seuraava viikko. Ei niin että mennään kauppalistan kanssa kauppaan ja ostetaan täyteen hintaan niitä tuotteita mitä listassa lukee, koska ne ei just nyt ole alessa. Johan sen sanoo järkikin.
Samaa mieltä, kuin tuo aiempi kommentoija. Punalapputuotteista harvoin löytyy ainakaan täällä päin muuta, kuin sitä, mikä ei ole mennyt kaupaksi, koska A) kyseessä on jo valmiiksi niin korkean hintaluokan tuote, että alennuksen jälkeenkin hinta jää korkeaksi B) kyseessä on jokin tuote, joka on jotenkin outo käyttötarkoitukseltaan muutenkin. Jos nyt haluaisin vaikka alennuksesta ostaa perunasalaattia, en välttämättä halua sellaista, mikä on maustettu inkiväärillä, chilillä, currylla ja seassa on persikoita.
Viimeksi ostin alesta (-60%) mm sika-nautajauhelihaa 700g hintaan 1,68€, maitoa 3,5l hintaan 1,5€, maustamattomia rahkoja 4 kpl hintaa yhdelle 250g purkille jäi 0,27€ siivutettua kermajuustoa
kilon hintaan 2,78€, broilerin koipipaloja 1.590 kg hintaan 2,38€, 2 litraa maustamatonta jugurttia yhteishintaan 0,78€, saunapalvi-leikkelettä 300g 1,42€ ja luomukuohukermaa 2dl hintaan 0,47€ ja isoja vapaan kananmunia 10 kpl 1,07€ sekä kirjolohifilettä 3 kpl 1,40€ kappale, että en tiedä mitä teet väärin tai miksi et osaa.Täältä löytää kanssa ihan perusruokaa, etenkin jos on ajoissa paikalla. Päivämäärän mukaan ne niitä laputtavat eivätkä merkin.
Käyn täällä Helsingissä isoissa ruokakaupoissa, ja täälläpäin ei koskaan ole näkynyt mitään 60 prosentin alessa. Tuotteet menevät jo aiemmin 30 prosentin alessa kaupaksi. Myöskään mitään peruselintarvikkeita ei koskaan jää aleen, jos joku jauheliha on alessa, niin se on sitten joku erikoiskallis hieno vaihtoehto, minkä hinnaksi jää alen jälkeenkin vielä enemmän kuin sen halvemman. Ei se punalappujen katsominen taitoa tai jotain oikeaa osaamista vaadi. Ehkä jossain pienemmissä kaupoissa voi olla enemmän aletarjontaa, mutta niissä on sitten jo korkeammat hinnatkin valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä jköyhänä ymmärtänyt vähävaraisten tupakointia tai alkoa. Hyvän ruuan sentään ymmärrän, ruokaa tarvitsee kaikki ja on kivaa jos se joskus maistuu mielekkäältä.
Ilmeisesti addiktio (= riippuvuus) on sinulle tuntematon käsite/ilmiö?
Varmaan tässä on se pointti, että jos jonkun rahankäyttö on kokonaisuudessaan ihan retuperällä, niin se on huono asia. Jokainen ymmärtää, että köyhäkin haluaa silloin tällöin hemmotella itseään ja laittaa rahaa haisemaan, mutta jos sitä tekee koko ajan, niin en ihmettele, että muut katsovat vähän pahalla silmällä. Etenkin jos ihminen sitten holtittoman rahankäytön jälkeen valittaa, että rahaa ei ole koskaan mihinkään ja näkee nälkää tms. Itse ymmärrän hyvin kyllä sen, että vähävaraisella ihmisellä ei myöskään aina ole voimavaroja järkevään rahankäyttöön, mutta kaikkien kohdalla tuskin kuitenkaan on kyse siitä, että viimeisillä voimilla raahaudutaan kauppaan ja ostetaan hintaa katsomatta vain jotakin, että pysytään hengissä?
Onneksi tienaan ihan itse rahani ja veroillani sponsoroin mm. lapsiperheitä, käyn yksin kaupassa ja maksan ihan itse kaikki ostokseni.
Olisi kamalaa käydä kaupassa kori- tai kärrykyylän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tienaan ihan itse rahani ja veroillani sponsoroin mm. lapsiperheitä, käyn yksin kaupassa ja maksan ihan itse kaikki ostokseni.
Olisi kamalaa käydä kaupassa kori- tai kärrykyylän kanssa.
Mietin samaa. Kyttääjät voisivat keskittyä omiin ostoksiinsa.
Kyllähän näitä on.Kaveri on perheineen muuttamassa halvempaan kämppään kun ei kelakaan korvaa 1600e vuokraa (on useampi lapsi). Molemnat vanhemmat ovat työttömänä, aiemmin toine ei ollut Silti viimeisimmät hankinnat oli Netflix+joku toinen maksu tv ja lapsille Gugguun vaatteet.Ruokakaupassa ei vahingossakaan tartu matkaan esim kaupan omia merkkejä...Vaan luomua tms.
Exän kanssa meinasi järki lähteä sen rahankäytössä. Kävi kaupassa joka päivä, osti useimmiten einesaterian tai pakastepitsan, lisäksi jäätelön tai karkkipussin. Kun kokkasi, teki sen kyllä edullisista aineksista, tyyliin soijarouhe, tomaattimurska ja riisi, mutta jos sitä jäi yli, heitti sen pois. Tai siis laittoi jääkaappiin, mutta ei kuulemma halunnut syödä "vanhaa ruokaa" seuraavana päivänä, vaan haki taas kaupasta uutta. Hän omisti kyllä pakastimen. Sähkölaskut sun muut jäi usein maksamatta, mutta kaljaan ja tupakkaan riitti rahaa. Eniten itseä raivostutti tuo ruuan pois heittäminen, minunkin luona ollessa nyrpisteli jos tein ruokaa _edellisen päivän_ tähteistä.
Onhan noita tuhlareita tullut vastaan. Ei voi ymmärtää, miten he eivät ymmärrä, vaikka kuinka neuvotaan säästämään.
Eräs ihminen tilasi aina jotain verkosta, noin 20 - 30 euron arvoisen tuotteen, jätti sen joka kerta maksamatta koska 'ei pystynyt maksamaan' omasta mielestään. Lasku meni ensin perintään, josta lähetettiin monta perintälaskua ja kehotusta tehdä maksusuunnitelma. Sitten lasku meni lopulta oikeuteen ja ulosottoon. 20 euron laskusta tuli lopulta noin 300 euron lasku perintäkuluineen.
Eikä siinä kaikki, hän teki tätä toistamiseen monta kertaa, ja lopulta pikkulaskuista (20 tai 30 euroa/lasku) tuli hänelle velkaa yhteensä noin 18.000 euroa perintä- ja oikeuskuluineen. Hänen asiansa olivat joka vuosi oikeusistuimen käsittelyssä ja se aiheutti tietysti hänelle stressiä.
Muuten oli järkevän oloinen ihminen, työssäkäyvä koko ikänsä ja eläke parempi kuin monella muulla. Tiedän, että hän vilpittömästi ajatteli, ettei kykene maksamaan noita pikkulaskuja. Ei ollut kyse dementiasta, tms. oli ihan terve ihminen muuten.
Mikä ihme joidenkin ihmisten järjen sumentaa raha-asioissa ?
Ruokalaskujen tarkkailuun on hyvä, kun tilaa kaikki ruoat kotiin kaupasta, esim. Foodie (ei ravintolasta), ei tule niin helposti heräteostoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu, että köyhyys "tyhmentää" ja heikentää harkintantakykyä. Kun ihmisellä on rahahuolista aiheutuvaa stressiä ja elämä tuntuu selviytymistaistelulta päivästä toiseen, eivät voimavarat riitä tulevaisuuden suunnitteluun. Haetaan nopeaa nautintoa päihteistä, otetaan pikavippejä, tehdään impulsiivisia ostoksia.
Ilmiötä on kuvattu esimerkiksi tässä kolumnissa:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002674802.html?share=056d5914ab5b1f4119…
Höpö höpö, toi ei ole mikään tutkimus, pelkkä mielipide.
Enemmistö opiskelijoista, jotka on tosi köyhiä, ei ryhdy pikavippaavaksi narkiksi vain siksi, että rahat on loppu.
Osa ihmisistä on aina köyhiä, tuloista riippumatta kaikki menee eikä riitäkään. Uusavuttomuutta.
Kuten ne einekset masentuneella, eikö se tajua että huono syöminen masentaa kenet tahansa. Jos on jo masentunut, pitäisi syödä tosi terveellisesti. Mikä onnistuu halvalla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa.
Opiskelija tietää, että taloustilanne tulee todennäköisesti parantumaan ajan myötä kun valmistuu. Toivo on se mikä erottaa opiskelijan syrjäytyneestä. Pelkkä rahan vähyys ei syrjäytä.
Masentunutkin voi tietää mikä on terveellistä syömistä, tietäähän yleensä sairaalloisen lihavakin muttei siltikään syö oikein.
Ilman psykologisia vaikutuksia maailma olisi täydellinen ja ihmiset siinä. Ei kukaan narkkaisi tai tekisi rikoksia ja jokainen söisi päivässä puoli kiloa salaattia. Maailma nyt ei vain toimi noin.
Jos toivon saa pelkällä opiskelun aloituksella, miksi maailmassa kaikki syrjäytyneet ei opiskele.
Samasta syystä kun syrjäytyneet eivät laita ruokaa, osaa käyttää pakastinta tai viitsi opetella. Liikaa vaivaa niiden mielestä.
Tämän päivän syrjäytynyt on eilisen opiskelija. Se että toivo on jo kerran menetetty muuttaa ihmisen suhtautumisen opintoihin. Vähän sama kuin menisi pettävän exän kanssa takaisin yhteen.
Höpö höpö. Moni hankkii toisen ja paremmin työllistävän ammatin, jos eka on valittu pieleen.
Ihan oma valinta lyödä kaikki läskiksi, ellei kaikki koko ajan mene kuten Strömsössä. Mulaanlukien raha-asiat. Osa vaan on laiskaa ja halutonta suunnittelemaan yhtään eteenpäin elämäänsä. Ei osata eikä viitsitä.
Ja entä jos se toinen ja kolmaskin valinta menee pieleen?
Valitettavasti on enenevissä määrin etuoikeus työllistyä ja saada tulot, joilla ei tarvitse elää kädestä suuhun. Yhteiskunta on opettanut ysärilamasta asti eli viimeiset 30 vuotta nuorille ettei heitä tarvita tai arvosteta, ja sen tulokset alkavat näkyä toden teolla nyt. Enkä nyt puhu niistä, joilla on ollut hyvä tukiverkko tai hyvä tuuri. Vaan niistä, joilla on liki nelikymppisenäkin alipalkattu pskaduuni/sosiaaliturva huolimatta hyvistä arvosanoista, korkeakoulutuksesta, 1-2 lisäammatista ja mahdollisesti jopa konkurssi velkoineen niskassa yrittämisen takia. Miksi heitä pitäisikään kiinnostaa ahkeruus, osaaminen tai vastuullinen rahankäyttö, kun ovat konkreettisesti oppineet ettei se kannata, vaan siitä saatetaan jopa rangaista? Kun laiskuuden&lokkeilun pahin seuraus on joko paheksunta tai pikainen nälkäkuolema, fiksu ihminen valitsee sen mieluummin.
Teollisuustöissä esim. konepajoilla on pula osaajista ja palkka on muutaman vuoden jälkeen 3k. Koulutus kestää pari vuotta ja työn perusteiden oppiminen normaalilahjaiselle toiset. Toki kaikista ei ole töitä tekemään, mutta kyllä se höpömaistereiden köyhyys on osin omaa valintaakin.
Oikeastiko uskot, että työtön höpömaisteri palkkattaisiin teollisuuteen tai konepajalle linjahommiin? Maisteria ei kutsuta edes haastatteluun.
Jos on koulutus, osaaminen ja vakuuttava niin miksi ei?
Syy minkä takia ruokaostoksiin mulla menee rahaa niin hitto soikoon.. en tahdo lähteä millekään kerma-perunasipuli-jauheliha-laatikko linjalle.. loputon suo jossa vain alkaa vituttamaan pidemmän päälle.
Onhan se selvää että tuolla selviäisi edullisesti, mutta pitääkö Suomessa oikeasti työssäkäyvien ihmisten jotka kouluttautuneet hyvään työhön ja ammattiin syödä kuin joku köyhälistö jotta jotain saisi säästöönkin ?
Vai väitättekö te että lääkärit ja toimitusjohtajat syövät kerma-perunalaatikkoa harva se päivä ?
On todella vaikea ymmärtää ihmisiä jotka onnistuvat säästämään ruoka-ostoksissa pidemmän päälle. Että ollaan tyytyväisiä vain siihen iänikuiseen peruna-silakka laatikkoon.
En minä ainakaan halua tuhlata elämääni syömällä jotain halpaa paskaa lopun ikääni vaikka sitten ei jäisikään säästöön.. kun on mahdollisuus ostaa jotain hyvääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näennäisen fiksut, mutta todellisuudessa usein toimimattomat säästöohjeet ovat kilohintojen vertailu ja punalapputuotteet.
Kilohintoja vertaillessa pitäisi huomioida myös pakkauskoon sopivuus. Tai jos enemmän ostamalla lisää myös kulutusta, niin halvempi kilohinta ei auta.
Punalapputuotteet ovat taas usein puhtaita heräteostoksia. Kallis valmissalaatti on edelleen kalliimpi kuin itsetehty, vaikka siitä ottaisi 30% pois. Toki, jos tuuri käy, niin voihan sieltä jotain itselle sopivaa halvalla löytää, mutta miksi mikään hyvä ja halpa jäisi myymättä?
Isoimmat säästöt tekee miettimällä mieluiten etukäteen, mitä sieltä kaupasta ostaa. Aiemmista ruumista voi päätellä kuinka hyvin mikäkin ruoka "riittää" ja siitä näkee todelliset kustannukset.
Varmasti jotkut pystyvät hyvään suunnitteluun ilman ostoslistaa, mutta väittäisin, että 80% kuluttajista ei siihen kykene. Siksi "erikoistarjoukset" ja "kaksi yhden hinnalla"Höpöhöpö. Isoimmat säästöt syntyy silloin kun on valmis kuluttamaan ale-tuotteiden mukaan, eikä pidä omia kulutustottumuksiaan kiveenhakattuina. Jos tarjouksessa (-60%) on vaikka jauhelihaa, kinkkusuikaleilla ja kananmunia niin niiden ympärille rakennetaan se seuraava viikko. Ei niin että mennään kauppalistan kanssa kauppaan ja ostetaan täyteen hintaan niitä tuotteita mitä listassa lukee, koska ne ei just nyt ole alessa. Johan sen sanoo järkikin.
Samaa mieltä, kuin tuo aiempi kommentoija. Punalapputuotteista harvoin löytyy ainakaan täällä päin muuta, kuin sitä, mikä ei ole mennyt kaupaksi, koska A) kyseessä on jo valmiiksi niin korkean hintaluokan tuote, että alennuksen jälkeenkin hinta jää korkeaksi B) kyseessä on jokin tuote, joka on jotenkin outo käyttötarkoitukseltaan muutenkin. Jos nyt haluaisin vaikka alennuksesta ostaa perunasalaattia, en välttämättä halua sellaista, mikä on maustettu inkiväärillä, chilillä, currylla ja seassa on persikoita.
Viimeksi ostin alesta (-60%) mm sika-nautajauhelihaa 700g hintaan 1,68€, maitoa 3,5l hintaan 1,5€, maustamattomia rahkoja 4 kpl hintaa yhdelle 250g purkille jäi 0,27€ siivutettua kermajuustoa
kilon hintaan 2,78€, broilerin koipipaloja 1.590 kg hintaan 2,38€, 2 litraa maustamatonta jugurttia yhteishintaan 0,78€, saunapalvi-leikkelettä 300g 1,42€ ja luomukuohukermaa 2dl hintaan 0,47€ ja isoja vapaan kananmunia 10 kpl 1,07€ sekä kirjolohifilettä 3 kpl 1,40€ kappale, että en tiedä mitä teet väärin tai miksi et osaa.Täältä löytää kanssa ihan perusruokaa, etenkin jos on ajoissa paikalla. Päivämäärän mukaan ne niitä laputtavat eivätkä merkin.
Käyn täällä Helsingissä isoissa ruokakaupoissa, ja täälläpäin ei koskaan ole näkynyt mitään 60 prosentin alessa. Tuotteet menevät jo aiemmin 30 prosentin alessa kaupaksi. Myöskään mitään peruselintarvikkeita ei koskaan jää aleen, jos joku jauheliha on alessa, niin se on sitten joku erikoiskallis hieno vaihtoehto, minkä hinnaksi jää alen jälkeenkin vielä enemmän kuin sen halvemman. Ei se punalappujen katsominen taitoa tai jotain oikeaa osaamista vaadi. Ehkä jossain pienemmissä kaupoissa voi olla enemmän aletarjontaa, mutta niissä on sitten jo korkeammat hinnatkin valmiiksi.
Helsinki on kyllä surjäkea. Harkitse muuttoa. Laske tarkasti, voitko työskennellä ja asua muualla halvemmalla. Itse en hesaan muuttaisi, ellei sitten palkka kattaisi asumiskustannusten nousua reilusti.
Vierailija kirjoitti:
Syy minkä takia ruokaostoksiin mulla menee rahaa niin hitto soikoon.. en tahdo lähteä millekään kerma-perunasipuli-jauheliha-laatikko linjalle.. loputon suo jossa vain alkaa vituttamaan pidemmän päälle.
Onhan se selvää että tuolla selviäisi edullisesti, mutta pitääkö Suomessa oikeasti työssäkäyvien ihmisten jotka kouluttautuneet hyvään työhön ja ammattiin syödä kuin joku köyhälistö jotta jotain saisi säästöönkin ?
Vai väitättekö te että lääkärit ja toimitusjohtajat syövät kerma-perunalaatikkoa harva se päivä ?
Pitää. Ihmiset on totuttaneet itsensä liian hyvään. Ja ihmiset syövät liikaa.
Eipä sitä kovin kummoista murkinaa tarvitse, että elää ja pysyy terveenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näennäisen fiksut, mutta todellisuudessa usein toimimattomat säästöohjeet ovat kilohintojen vertailu ja punalapputuotteet.
Kilohintoja vertaillessa pitäisi huomioida myös pakkauskoon sopivuus. Tai jos enemmän ostamalla lisää myös kulutusta, niin halvempi kilohinta ei auta.
Punalapputuotteet ovat taas usein puhtaita heräteostoksia. Kallis valmissalaatti on edelleen kalliimpi kuin itsetehty, vaikka siitä ottaisi 30% pois. Toki, jos tuuri käy, niin voihan sieltä jotain itselle sopivaa halvalla löytää, mutta miksi mikään hyvä ja halpa jäisi myymättä?
Isoimmat säästöt tekee miettimällä mieluiten etukäteen, mitä sieltä kaupasta ostaa. Aiemmista ruumista voi päätellä kuinka hyvin mikäkin ruoka "riittää" ja siitä näkee todelliset kustannukset.
Varmasti jotkut pystyvät hyvään suunnitteluun ilman ostoslistaa, mutta väittäisin, että 80% kuluttajista ei siihen kykene. Siksi "erikoistarjoukset" ja "kaksi yhden hinnalla"Höpöhöpö. Isoimmat säästöt syntyy silloin kun on valmis kuluttamaan ale-tuotteiden mukaan, eikä pidä omia kulutustottumuksiaan kiveenhakattuina. Jos tarjouksessa (-60%) on vaikka jauhelihaa, kinkkusuikaleilla ja kananmunia niin niiden ympärille rakennetaan se seuraava viikko. Ei niin että mennään kauppalistan kanssa kauppaan ja ostetaan täyteen hintaan niitä tuotteita mitä listassa lukee, koska ne ei just nyt ole alessa. Johan sen sanoo järkikin.
Samaa mieltä, kuin tuo aiempi kommentoija. Punalapputuotteista harvoin löytyy ainakaan täällä päin muuta, kuin sitä, mikä ei ole mennyt kaupaksi, koska A) kyseessä on jo valmiiksi niin korkean hintaluokan tuote, että alennuksen jälkeenkin hinta jää korkeaksi B) kyseessä on jokin tuote, joka on jotenkin outo käyttötarkoitukseltaan muutenkin. Jos nyt haluaisin vaikka alennuksesta ostaa perunasalaattia, en välttämättä halua sellaista, mikä on maustettu inkiväärillä, chilillä, currylla ja seassa on persikoita.
Viimeksi ostin alesta (-60%) mm sika-nautajauhelihaa 700g hintaan 1,68€, maitoa 3,5l hintaan 1,5€, maustamattomia rahkoja 4 kpl hintaa yhdelle 250g purkille jäi 0,27€ siivutettua kermajuustoa
kilon hintaan 2,78€, broilerin koipipaloja 1.590 kg hintaan 2,38€, 2 litraa maustamatonta jugurttia yhteishintaan 0,78€, saunapalvi-leikkelettä 300g 1,42€ ja luomukuohukermaa 2dl hintaan 0,47€ ja isoja vapaan kananmunia 10 kpl 1,07€ sekä kirjolohifilettä 3 kpl 1,40€ kappale, että en tiedä mitä teet väärin tai miksi et osaa.Täältä löytää kanssa ihan perusruokaa, etenkin jos on ajoissa paikalla. Päivämäärän mukaan ne niitä laputtavat eivätkä merkin.
Täältä ei löydä. Ilmeisesti riippuu alueesta? Meilläpäin kunnon perusruoka menee näköjään täydelläkin hinnalla kaupaksi, ja lappualeen jää vain marinadimoska ja einekset. No can do.
Vierailija kirjoitti:
On todella vaikea ymmärtää ihmisiä jotka onnistuvat säästämään ruoka-ostoksissa pidemmän päälle. Että ollaan tyytyväisiä vain siihen iänikuiseen peruna-silakka laatikkoon.
En minä ainakaan halua tuhlata elämääni syömällä jotain halpaa paskaa lopun ikääni vaikka sitten ei jäisikään säästöön.. kun on mahdollisuus ostaa jotain hyvääkin.
Älä sitten ruikuta, kun rahat on loppu. Sehän tässä oli ongelma.
Täältä löytää kanssa ihan perusruokaa, etenkin jos on ajoissa paikalla. Päivämäärän mukaan ne niitä laputtavat eivätkä merkin.