Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Käydään usein erään kaverin kanssa yhdessä kaupassa (kimppakyyti) ja tämä kaveri on nyt taloudellisissa vaikeuksissa, silti ostaa niin tyhmi...
30.10.2021 |
Hän ei seuraa kilohintaa, ostaa hetken mielijohteesta, vieroksuu laputettuja tuotteita, ostaa valmiiksi leikattuja tai tuunattuna ateriakippoja/salaatteja, ostaa tiettyjä kalliita merkkejä jne. En viitsi aikuista ihmistä alkaa opastamaan, mutta oma 18 vuotias ymmärtää talouden päälle enemmän kuin tämä kaveri. Kuitenkin hän kertoo rahahuolistaan avoimesti ja mielelläni otan hänet kyytiin mukaan kun käyn kaupassa, helpottaakseni hänen elämää, mutta voi pojat että se rahan tuhlaaminen ruokakauppaan ihmetyttää.
Oletteko te huomanneet/oppineet kuinka tiukassa rahatilanteessa kannattaa toimia ja mitä kannattaa ostaa, vai ostatteko edelleen kalliita tuttuja tuotteita ja kärvistelette kassalla?
Harmi, että talousasioiden hallinta ei kuulu opetussuunnitelmaan, jokaisen vanhemman vastuulle jää opettaa omat lapset ja nuoret kuluttamaan järkevästi.
Kommentit (710)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
se että käytät kaveriasi kaupassa, ... hän saa ostaa mitä haluaa!
Juu, niin saa. Ja täällä saa keskustella esim siitä, että toisilla ei ole mitään hajua rahan käytöstä. Deal with it.
Olin ennen sellainen tuhlaaja, nykyään minimalisti. Ihmisiin huonosti tarttuu ulkopuolisten opit. Se pitää itse kokea ja oppia. Valitettavasti usein kantapään kautta.
Jos on rahasta hiukankin tiukkaa, ensi pitää lopettaa kaljan juonti kokonaan. Tupakasta puhumattakaan.
Miten valmisruoka ja yogurtti estää keripukin verrattuna listan kunnollisiin ruoka-aineisiin. Makaroninkin voi laittaa sinne kiellettyjen listaan. Täysin tyhjää ravintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä pitää ostaa feta ja maksaa koko aterian hinta yhteen nokareeseen. Salaateissa on se virheellinen ajatus, että joka päivä pitää syödä viittä lajia vihannesta. Syö yhtä lajia yhtenä päivänä ja toista toisena.
Olen lapsiperheen ainoa juustonsyöjä. Ja köyhä. En voi ostaa palajuustoa, koska isompi pala menee kovaksi tai kerää valkoista hometta. Pienemmästä palasta on mielestäni mahdotonta leikata siten, ettei lopuksi ole reunat ja kaareva pohja jäljellä. Koska en käytä juustoa kuin leivän päällä, loppu menee hukkaan. Joten valmiiksi leikattu tulee minulle edullisimmaksi, olkoon kilohinta mitä on. Arkijuusto on parasta ja sitä saa usein tarjouksesta.
Allekirjoitan myös tuon, että usein on kaupassa eurobudjetti kerrallaan. Jos ostan ne viisi tarjousateriaa tai kanasuikalepakettia kympillä, ei meillä sitten muuta syödäkään. Ei lisuketta, ei maitotuotteita, ei hedelmiä. Asia, joita varakkaampien tuntuu olevan mahdoton ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanotaan näin että kun olen köyhäillyt melkein kuukauden niin sitten kun saan vähän rahaa niin tulee hölmöiltyä. Ostan jotain ekstraa itselleni ja nautin. Se on täysin ymmärrettävää kun on kituuttanut huonoilla ruuilla monta viikkoa. Ehkä jopa ymmärrän ystävääsi. Eri asia jos jatkuvasti ostaa luksustuotteita. Sitten kun rahat hupenee niin on pakko ostaa punalapputuotteita.
Kotitaloustunneilla pitäisi opettaa tuota taloudellista ostamista ja ruuan valmistamista. Konkreettisesti esimerkit, miten koostumukseltaan suunnilleen samaan ateriaan voi laittaa paljon rahaa tai vähemmän rahaa. Kilohinta todellakin tärkein. "Naposteluporkkanoiden" ja tavallisten ero, kokonaisen ananaksen ( vaikka osa hukkaan) ja valmiiksi kuoritun ja paloitellun ananaksen ero. Ruisleipäkin voi maksaa alle 3€ tai 10€/kg, jauhot 1.50/kg. Ulkomaiset omenat voi maksaa 65c/kg tai 4€/kg. Broilerfile + pasta voi olla 1.50c/annos itse tehtynä, valmisruokana 4€ ja vieläpä vähemmän lihaa sisältäen. Linssit kypsänä pahvitölkissä vs. itse kattilallinen kypsennettynä (15 min.) Merkitön vaniljajäätelö 1.30/l vs. Kolmen kaverin, Aino tms. Jne... Jne...
Alue: Aihe vapaa
No ei kai ihan jokaista alelappua tarvitse ostaa? Mutta ne mitä ostaa, pitää huolen että ovat laputettuja.