Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko tyytyväinen ulkonäköösi ja onko sillä suurempaa merkitystä elämässäsi? Ikä, paino, pituus ja vartalomalli.
30.10.2021 |
Oletteko miettineet, miten ulkonäkösi vaikuttaa elämääsi vai onko sillä merkitystä? Minkä ikäinen olet, mikä on painosi, pituutesi, vartalomallisi ja minkälaiset kasvot sinulla mielestäsi on?
Itse olen 41v, 160 cm/58kg ja vartalomalli on ehkä eniten Y-mallia, poikamainen / sporttinen vartalo. Kasvot varsinkin levänneenä ja meikattuina OK, kouluarvosanalla reilu 8. Tämäkin tietenkin niin makuasia.
Olen ajatellut, että ulkonäköni on siinä mielessä vaikuttanut elämääni, että työelämässä olen toiminut monessa edustustehtävässä. Tämä tietenkin on kytkyssä myös siihen, että osaan käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla ja olla tarvittaessa korrekti ja asiallinen. Miesrintamalla ulkonäöstä on ollut tietenkin myös sen verran hyötyä, että aina olisi ollut jonkunverran ottajia eikä ole sen takia seinäruusuksi jäämistä tarvinnut tuntea. Tässähän taas tulee vastaan se, että vain muutaman kohdalla luonteet ovat natsanneet ja sen takia pitkiä suhteita on ollut vain muutaman kanssa.
Yhteenvetona olen tyytyväinen ulkonäkööni. Toki ryppyjä ja vanhentumista on tullut, rinnat ja peppu voisi olla hivenen isommat jne, mutta kokonaisuutena ikääni nähden olen oikein tyytyväinen. Sen vain olen huomannut, että liikkuminen tässä iässä alkaa olla lähes pakollista tai vartalo veltostuu ikäväksi. Itsellä tulee lenkkeiltyä ja käytyä salilla kohtuu raskaita treenejä noin 3-4 krt/viikossa.
Kommentit (100)
Hyvin harvassa on naiset jotka on tyytyväisiä ulkonäköönsä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin vanhemmiten ei ole enää väliä. Nuorempana olin pituuden ja hoikkuuden lisäksi vielä sporttinen, nykyisin enää pitkä ja hoikka. Olen mielelläni niin huomaamaton kuin voin olla, nuorempana en sitä ollut. Nyt olen nelikymppinen.
Olen tyytyväinen kasvoihini ja pituuteeni. Painoa rutkasti liikaa. Must aika erikoista antaa itselleen ulkonäöstä kouluarvosanoja.
Narsistin on vaikeaa hyväksyä vanhenemistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikein alan ulkonäköäni pohtimaan, "korjailtavaa" löytyisi vähän sieltä ja täältä. Olen 170 cm ja 69 kg, x-vartalomalli. Tuskin olen kedon kaunein kukkanen, mutta ei tämä ulkonäkö ole ollut minkään este. Hyvin olen pärjännyt näillä mitä on, ikinä en ole ulkonäöstäni isompia paineita ottanut. N36
En todellakaan ole. Taas oli paino noussut. Olen 171cm ja painoin aamulla 77kg. Olen keskivartalolihava ja kauhea kaksoisleuka. Hyi yök mikä kuvotus kun katson peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hoikka, keskimittainen, mallia X, nykyisin enää en niin kiinteä nelikymppinen, mutta edelleen ihan nätti. En usko, että ulkonäkö on elämääni kovinkaan paljon vaikuttanut, muuten kuin pariutumisessa. Olen nimittäin erittäin ujo, ja se on ollut työelämässä suurempi rajoite kuin jokin ulkonäköön liittyvä.
Täydellisen tavoittelu on johtanut siihen että mikään ei riitä/kelpaa. Pätee muihinkin asioihin kuin ulkonäkö asioihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tyytyväinen. On merkitystä sikäli etten saa seuraa. Mutta huonosta ulkonäöstä huolimatta osaan minäkin käyttäytyä korrektisti ja asiallisesti vaikka naama roikkuukin.
Persevä n 170/89
En ole koskaan ollut tyytyväinen ulkonäkööni. Siksi en jaksa edes meikata, koska sekään ei auta. Vihaan itseäni aina, vaikka mitä yrittäisin ja vaikka kuinka luurangoksi laihduttaisin, joten samalla voi sitten näyttää seinästä repäistyltä ja ahmia itsensä palloksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nykyään sinut itseni kanssa. Olin ns. late bloomer ja lapsena kuullut kommentit jäivät identiteettiin useammaksi vuodeksi elämään. Nykyään kääntyy monien päät ja ottajia riittäisi. En tiedä, onko varsinaisesti ollut etua elämässä kun lähinnä moni nykyään haluaa lytätä alas (luultavasti kateuksissaan). Lisäksi ulkonäköni ei juuri vastaa sisäistä minääni, joten vedän puoleeni lähinnä itselle sopimattomia, pinnallisia miehiä. Vartalomalli urheilullinen mesomorph, pituutta hieman vajaa 170 cm ja paino n. 60 kg .
182 cm, 70 kg, 34 v, hoikka, mutta pyllyä löytyy nykyään. Tekotissit halusin tosin investoida, koska olivat niin pienet aiemmin. Olen nykyään tyytyväinen kehooni ja ulkonäkööni. Aina näin ei ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen viisikymppinen nainen, 176cm, 67kg, vartalomalli "atleettinen, harteikas, pienirintainen". Oikein tyytyväinen, vaikka en ole mikään miesmagneetti! Liian pitkä, harteikas, vahva ja muodoton useimpien miesten makuun.
En mä ota juurikaan paineita ulkonäöstä. Pidän itseäni aika tavallisen näköisenä. Laitettuna olen ihan ok ja kai ihan nätti. Kyllä sitä joskus ajattelee, että vähän hoikempana olisi parempi ja nyt kolmen lapsen jälkeen on ihokin hieman veltostunut, niin eipä sitäkään nyt minään kaunistuksena voi pitää, mutta iän myötä sitä on tullut armollisemmaksi itseään kohtaan.
Olen 50v. 159cm. ja 55kg. Reidet on kuin DDR kiekonheittäjällä eli hirveen paksut. Kasvoissa häiritsee muutamat arvet. Silti jotkut kehuvat että olen kaunis nainen.
Pakko olla tyytyväinen kun ei se muuksi muutu vaikka kuinka murehtisi ja elämä on liian lyhyt sellaiseen.
Olen tyytyväinen ulkonäkööni, etenkin vartalooni. 163cm ja 52kg, mallia X. Ja luustoltani hyvin siro. Olen kyllä aina tiedostanut, että olen ihan hyvävartaloinen, mutta vasta viime vuosina sen oikeasti tajunnut. Ei se sinänsä vaikuta elämään, muuta kuin paremman itsetunnon kautta. Naamaankin olen tyytyväinen, vaikka sen kokonaisuudessa on jotain, mitä en vain osaa eritellä. Olen babyface, suuret nätit silmät, muutenkin säännölliset piirteet. Mutta mielestäni ihan tavallinen, söpöksi mua lähinnä sanotaan miesten toimesta. Olen kohta nelikymppinen, joten senkin suhteen olen tyytyväinen.
Olen tyytyväinen ja olen oikeastaan aina ollut suhteellisen tyytyväinen itseeni. Ihmettelen kyllä näitä kommentteja, että "ottajia olisi". Sekö se teidän mittarinne omalle ulkonäöllenne on? En itse edes tietäisi, että olisiko "ottajia", vaikka olen mielestäni kaunis ja olen saanut puolisokseni sen miehen, jota lähestyin. Mielestäni myös tuollainen oman ulkonäön arvostelu jollain arvosanoilla on vähän outoa ja vaikuttaa pakkomielteiseltä.
Elämä on parempi pitää yksinkertaisena.
Alue: Aihe vapaa
En ole tyytyväinen mihinkään, en ole koskaan ollut. 175 cm ja 60 kg. Jokainen ruumiinosa jotenkin vääränlainen, sinkkuna olen ollut monta vuotta, joten miehet ilmeisesti samaa mieltä.
N40