Lue keskustelun säännöt.
Kelpaako naisille yh-isi?
06.01.2015 |
Jäin yksinhuoltajaksi poikani ollessa pari viikkoinen, kun hänen äitinsä vain ilmoitti ettei pystykkään tähän. Emme olleet ikinä yhdessä mutta kyllä silti yhtä lailla lapsi on minun kuin hänen. Poikani täytti joulukuussa 2 vuotta enkä ole nyt parina vuonna edes ajatellut parisuhdetta. Kiirettä on riittänyt yksinhuoltajana ja töissä. Minulla on onneksi iso tukiverkosto enkä ole ollut kokonaan yksin.
Olen pian 26-vuotias ja nyt siinä tilanteessa elämässäni, että kaipaisin toista puoliskoa. Kelpaako naisille ylipäätään edes yh-isät?
Kommentit (106)
Olen itse yh-äiti ja miksei kelpaisi yh-isä, jos muuten siis kaikki natsaa. Lisää lapsia tuskin itse haluan, mutta muiden lapsissa en näe mitään ongelmaa.
Tässä tilanteessa edes harva tämänikäinen (24) jaksaisi norkoilla kauaa, joku isä (lapsen elämässä oikeasti läsnä ollut) sen sijaan ymmärtäisi taatusti paremmin mitä se elämä lapsen kanssa oikeasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne ainakin kelpaisi. Ite oon 23v ja täysin kyllästynyt miehiin, jotka haluavat on/off suhteen. Itse oon ollut jo useamman vuoden täysin valmis vakiintumaan ja perustamaan perhettä, eipä vaan oo sellaista alle 30v miestä vielä löytynyt.
t. Helsingin tyttö
Kyllä kelpais mulle! Terveisin yhden lapsen yh-äiti. Jos haluat vielä yhden yhteisen lapsen, aina parempi.
Eikä sillä, ettäkö toisen lapsi ois vain sen toisen lapsi. Saman arvoisiahan jokainen on, oli kumman tahansa alkujaan.
Ehdottomasti kelpaa! Itse jäin yh-äidiksi vähän samaan tyyliin kuin sinä, mutta minun lapseni isä teki päätöksensä jo raskausaikana. Tyttäreni on kohta kaksi vuotias ja olen koko tämän ajan ollut yhtä lyhyttä säätöä lukuun ottaatta sinkkuna. Yh-isä olisi oikeastaan hyvinkin mieluinen vaihtoehto. Pidän paljon lapsista eikä haittaisi yhtään vaikka kotonani niitä olisikin yksi tai toinenkin lisää. Nyt kuitenkin vielä tuntuu siltä ettei ihan rahkeet riitä ainakaan muutamaan vuoteen tehdä toista omaa (ajattelin vähän jatko kouluttautua ylöspäin). Ikähaarukkaani (25-30) vuotiailla miehillä on harmillisen usein vielä kova vietti baareihin ynnä muuhun vastaamiseen eikä monenkaan kanssa vielä perhe-elämä sujuisi. Isä varmasti jo tietää mitä se on ja (toivottavasti) pitääkin siitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat kyllä ihanalta mieheltä :o
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:40"]
Ihan yhtä huono kuin yh-äitikin. Sussa varmaan oli joku vika että muija lähti, esim narsismi ja kiristit lapsen itellesi tai vaimosi ei jaksanut sua muuten vaan Kukaan käytettyä halua
[/quote]
Ap sanoi ettei ollut yhdessä lapsensa äidin kanssa. Äiti ei siis jättänyt ap:ta vaan lapsen! Jos jommalla kummalla narsismia niin äidillä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:46"]
Pakko sanoa, että mulle ei ikinä kelpaisi. Ylipäätään isätyyppiset miehet ovat minulle totaalinen turn off, pidän miehekkäistä ja jännittävistä miehistä enkä ole tippaakaan äidillinen. Tämä on totuus, jota monet naiset eivät kehtaa sanoa ääneen...
[/quote]
Se että mies on suvunjatkamiskykyinen ja -haluinen, on aika miehekästä mun mielestä. Samaten se määrätietoisuus mikä miehessä tulee esiin, kun kasvattaa ja huolehtii lapsistaan.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:46"]
Pakko sanoa, että mulle ei ikinä kelpaisi. Ylipäätään isätyyppiset miehet ovat minulle totaalinen turn off, pidän miehekkäistä ja jännittävistä miehistä enkä ole tippaakaan äidillinen. Tämä on totuus, jota monet naiset eivät kehtaa sanoa ääneen...
[/quote]
Minä taas nimen omaan miellän "miehekkään miehen" isälliseksi ja lapsia rakastavaksi. Muut lapsellisiksi/keskenkasvuisiksi/itsekkäiksi/(huonolla tavalla)machoiksi...jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulle kelpais kyllä ja varmasti monelle muullekkin. ei vaan ole kaikkien juttu, palstallakin nähty paljon avauksia tyyliin ' vihaan mun miehen entisiä lapsia'. kyseessä siis uusperheen äiti, jonka perheessä nämä lapset vaan esim. joka toinen viikonloppu. kaikki naiset ei vaan voi hyväksyä toisen lasta, entä sitten kun pitäisi astua sydämestään äidin rooliin.
Puhutte täyttä soopaa, jotka väitätte, että omat ja toisen lapset on yhtä rakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 22:16"]
Puhutte täyttä soopaa, jotka väitätte, että omat ja toisen lapset on yhtä rakkaita.
[/quote]
Jos puolison lapsia tapaa kerran viikossa, ei niistä varmasti tulekaan yhtä rakkaita, mutta jos yhdessä asutaan ja koetaan elämää, niin onko edes mahdollista ettei niihin lapsiin kiintyisi?
(En ole elänyt uusperheessä joten tämä on nyt vain oletus.) Tietysti edellyttää varmasti sitä, ettei kumpikaan jaottele sun ja mun lapsiin, vaan puhalletaan yhteen hiileen ihan oikeasti. Ja sehän on aikamoinen taitolaji.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:14"]Jäin yksinhuoltajaksi poikani ollessa pari viikkoinen, kun hänen äitinsä vain ilmoitti ettei pystykkään tähän. Emme olleet ikinä yhdessä mutta kyllä silti yhtä lailla lapsi on minun kuin hänen. Poikani täytti joulukuussa 2 vuotta enkä ole nyt parina vuonna edes ajatellut parisuhdetta. Kiirettä on riittänyt yksinhuoltajana ja töissä. Minulla on onneksi iso tukiverkosto enkä ole ollut kokonaan yksin.
Olen pian 26-vuotias ja nyt siinä tilanteessa elämässäni, että kaipaisin toista puoliskoa. Kelpaako naisille ylipäätään edes yh-isät?
[/quote]
Missä asut? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:54"]
Sori vaan mutta yksinhuoltajuus kyllä kielii päinvastaista. Ei hallita ehkäisyä, ihmistuntemus on huono tai ei osata hoitaa parsuhdetta. Keksi itse lisää. Tää ei ole kivasti sanottu mutta näin mä ajattelen.
Niin, mäkin valitsin lapseni isän huonosti, eikä halloittu ehkäisyä, kun kolme lasta saatiin ja oltiin 17 vuotta yhdessä, kunnes mies vaihtoi mut toiseen. Olisi pitänyt tuntea hänet paremmin, ennenkuin perustettiin perhe?
[/quote]
Siellä taas vedettiin herne nenään kilsan päästä. Kyse ei ole aina sinusta.
Joskus sitä kyllä miettii että onko ihminen joka asettaa kriteerit tyyliin "kumppanilla pitää olla tämä tämä tämä ja ei missään nimessä saa olla tätä tätä ja tätä tai muuten ei kelpaa" ikinä oikeasti edes rakastanut.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 22:16"]
Puhutte täyttä soopaa, jotka väitätte, että omat ja toisen lapset on yhtä rakkaita.
[/quote]
Jos puolison lapsia tapaa kerran viikossa, ei niistä varmasti tulekaan yhtä rakkaita, mutta jos yhdessä asutaan ja koetaan elämää, niin onko edes mahdollista ettei niihin lapsiin kiintyisi?
(En ole elänyt uusperheessä joten tämä on nyt vain oletus.) Tietysti edellyttää varmasti sitä, ettei kumpikaan jaottele sun ja mun lapsiin, vaan puhalletaan yhteen hiileen ihan oikeasti. Ja sehän on aikamoinen taitolaji.
[/quote]
On siinä silti eroa onko oma lapsi vai toisen. Ei ne ole ikinä samalla viivalla, jos tiukka paikka tulee.
Mieluummin yh-isi kuin esim. viikonloppu- tai viikko-viikko-iskä. En halua säätää minkään ex-vaimojen kanssa, en halua ottaa kotiini lapsia, jotka joutuvat vaihtamaan kotia jatkuvasti ja ovat siksi levottomia ja hakeavat vanhempansa huomiota. Parempi niin, että lapset ovat siinä koko ajan.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:54"]
Sori vaan mutta yksinhuoltajuus kyllä kielii päinvastaista. Ei hallita ehkäisyä, ihmistuntemus on huono tai ei osata hoitaa parsuhdett. Keksi itse lisää. Tää ei ole kivasti sanottu mutta näin mä ajattelen.
Niin, mäkin valitsin lapseni isän huonosti, eikä halloittu ehkäisyä, kun kolme lasta saatiin ja oltiin 17 vuotta yhdessä, kunnes mies vaihtoi mut toiseen. Olisi pitänyt tuntea hänet paremmin, ennenkuin perustettiin perhe?
[/quote]
Siellä taas vedettiin herne nenään kilsan päästä. Kyse ei ole aina sinusta.
[/quote]
en ole tuon viestin kirjoittaja, mutta mua ainakin vitutti se alkuperäisen viestin yleistäminen! yksinhuoltajuus kun voi johtua niin monista eri syistä.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 22:36"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 22:16"]
Puhutte täyttä soopaa, jotka väitätte, että omat ja toisen lapset on yhtä rakkaita.
[/quote]
Jos puolison lapsia tapaa kerran viikossa, ei niistä varmasti tulekaan yhtä rakkaita, mutta jos yhdessä asutaan ja koetaan elämää, niin onko edes mahdollista ettei niihin lapsiin kiintyisi?
(En ole elänyt uusperheessä joten tämä on nyt vain oletus.) Tietysti edellyttää varmasti sitä, ettei kumpikaan jaottele sun ja mun lapsiin, vaan puhalletaan yhteen hiileen ihan oikeasti. Ja sehän on aikamoinen taitolaji.
[/quote]
On siinä silti eroa onko oma lapsi vai toisen. Ei ne ole ikinä samalla viivalla, jos tiukka paikka tulee.
[/quote]
MÄärittele oma lapsi? Vain se on oma jonka vahmepi biologisesti on, niinkö? Aika näppärä yleistys taas.
Ei kelpaisi. En halua lapsia, omia enkä toisten.