Lue keskustelun säännöt.
Vahinkovauva ja pieni ikäero. Miten jaksan!
04.01.2015 |
Kondomi oli käytössä mutta rikkoontui. Jälkiehkäisystä huolimatta raskaana ollaan varmaan kohta rv 8. Ikäeroksi tulisi noin 1v ja 10 kk. Muitakin lapsia on mutta ovat jo koululaisia. Mietin jaksamistani koska mies ei enää osallistu kotitöihin eikä lasten koulunkäyntiin tai harrastuksiin. Hän ei siis töissä käynnin lisäksi tee mitään. Hänestä on tullut kuin iso lapsi joka jättää kaikki siihen missä on viimeksi tarvinnut. Astiat, ruuat, likapyykit ym. Keskustelua olen yrittänyt mutta ei tuloksia. Joskus harvoin hän laittaa jotain ruokaa (yleensä vain itselleen) ja keittiö on sen näköinen! Periaatteessa olisin siis yksin vastuussa kaikista kotihommista ja kaks vuotiaasta ja vauvasta. Muilla kokemuksia? Mietin myös että sama olisi varmaan kun olisin yh.
Kommentit (90)
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 08:17"]
Nyt oikeasti! Te, jotka "kehuskelette", että meillä on näin pieni ikäero ja koska minä jaksan, niin huonommin jaksavat ovat nollia. Aivan älyvapaata! Ihmisillä on eri asioissa erilaiset sietokyvyt. Joku väsyy jostain, mistä toinen ei. Ja kun joku väsyy, ei syyllistäminen tai "kyllä minä vaan jaksan"-asenne auta mitään.
[/quote]
Totta, mutta eihän tässä voi kukaan kertoa, miten ap tulee jaksamaan. Hän on ainoa, joka sen tietää. Hän pyysi esimerkkejä, miten muut jaksaa, joten miksi olisi väärin tulla kertomaan, että esim. minä jaksan kun vien lapset välillä isovanhempien hoitoon tai haen apua paikasta X tai paikasta Y, tai vaikka että jaksan ihan yksin ilman mitään apuja?
Ja eipä näyttänyt sinullakaan olevan mitään neuvoa siihen, kuinka ap voisi jaksaa. Kunhan vaan valitat muiden asenteesta.
Kukaan täällä ei pysty konkreettisesti tekemään mitään ap:n hyväksi. Hän on aikuinen ja on päättänyt jo jonkin aikaa elää suhteessa sellaisen miehen kanssa, joka ei auta kotona. Se on niin, että ihminen joko jaksaa tai ei. Sen näkee sitten, kun ylittää oman henkiökohtaisen rajansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakkaa puhumasta virheellisesti "vahinkovauvasta". Tiettyjä myöhän havaittuja raskauksia lukuunottamatta sellaisia ei Suomessa ole.
Mukavasti tullut kommenttia ja kokemuksia niin puolesta kuin vastaan. Sitä mietin että he joille pieni ikäero ei sopinut niin olitteko kuinka tarkkoja omasta ajastanne? Mä en ole koskaan ollut vailla varsinaista omaa aikaa ilman lapsia. Tai sitten olen tottunut siihen että hoidan asiat lasten kanssa. En tiedä onko tällä jotain merkitystä asiaan. Myös tätä väsymis asiaa pohdin ja enemmän alan ajattelemaan näitä lukiessani että selviän siitä muuttumatta katkeraksi marttyyri äidiksi. Eihän se valvominen vauva ajan takia kauaa kestä. (Yksi lapsi valvotti 5v asti ennen kuin allergia löyty). En usko silti että helppoa olisi mutta jos itken jo siitä että luen miten abortti tehdään, niin se ei taida olla mua varten kuin äärimmäisessä tilanteessa. Katselin tuossa touhuavaa yksi vuotiastani ja jos tällä tulevalla lapsella on kaikki kunnossa niin hän on tervetullut elämäämme. Ja muuten, alan nyt tekemään viikkolistaa jossa jokaisella on muutama homma. Miehelle aluksi vain pari jos alkais osallistuun. ( vaikka roskiksen vienti ja yhden illan pikkuisen hampipesu). Ap.
Ja muuten! Ennen kuin kukaan enempää kirjoittaa ehkäisyn puuttumisesta tai siitä että imetys olisi ollut ehkäisynä niin lueppas aloitus uudestaan! Käytössä kondomi ja jälkiehkäisy pilleri! Ap.
No kuules. Meidän vahingolla on eroa isoveljeensä vähän alle 11kk. :D ja hyvin menee! Siinä menee missä veljensäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paska mies. Ei mulla muuta..
-ohis
Ap pommittaa vielä lisä kysymyksillä!! Miten teillä on suku ja kaverit suhtautuneet pieneen ikäeroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tommonen äijä kannattaa heivata pellolle.. mite ihmeessä siedät tuollaista? !? Huh huh..hyvä esimerkki mies lapsillekin
Ei niistä puolisoista välttämättä niin helposti eroon pääse. Ja koska joskus sentään on kotitöihin osallistunut niin ehkei peli ole vielä menetetty! Kannatan aina perheen yrittämistä ensin eikä äkillisiä eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on sisaruksilla mikä eroa 1v6kk. Raskasta hän alku oli, mutta aika hyvin pärjäiltiin. Pyrin rytmittämään lapset aika nopeasti samaan rytmiin. Siis molemmille pitkät päikkärit aamupäivän (vauvalle sitten toiset unet alkuillasta). Näin san itselle lepohetken päivään.
Yllättävän pian oppivat leikkimään keskenään. Heti, kun pienempi alkoi liikkua alkoi yhteiset leikit(toki siis rinnakkain leikkiä, samojen lelujen kanssa puuhailua). On ollut helppoa, kun molempia kiinnostaa suunilleen samat lelut.
En tekisi lasta tuohon tilanteeseen, eli luultavasti tekisin abortin. Minulla on yksi lapsi, jonka isä on huithapeli ja menee miten lystää. Todellista vastuuta hän ei ota mistään, vaikka käykin suunnilleen kerran viikossa leikittämässä lasta. Ei tajua kasvatuksesta mitään jne. En todellakaan tekisi hänen kanssaan toista lasta, koska lapsen kannalta tämä on aivan perseestä kun isä on tuollainen. Minä varmaan jaksaisin vielä toisenkin lapsen, mutta ei se olisi sille vauvalle oikein!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuleppas nyt. Minun pojilla oli ikäeroa 9 kk ja mies teki jatkuvasti pitkää päivää. Olin yksin, mutsi auttoi jonkinverran. Mun neuvo: unohda siivoomiset ja vaatimukset ja kontrollit. Nauti lapsistasi, siedä epäjärjestystä. Pärjäät kyllä ja löydät perheellenne sopivan rytmin ja rutiinin. Tämä elämäntilanne tulee kasvattamaan ja muokkaamaan sinua - ole sille avoin. Onnea lapsistasi!
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 09:18"]
Niin. Olishan se mukavaa kun puoliso osallistuisi kun on yhteinen koti. Vaan ei. Kerran sanoin että näyttää lapsille huonoa esimerkkiä kun ei osallistu. Kuittasi asian olankohautuksella. En tiedä oliko eilinen samaa hommaa vai halusiko ärsyttää minua lisää. Illalla minun mentyä nukkumaan hän alkoi laittaa ruokaa itselleen. Oli hajottanut altaaseen kupin ja kaksi lasia. Sirpaleet oli edelleen siellä minne olivat lentäneet. Myös kaikki valot oli jätetty päälle ulkona ja sisällä. Tv päällä olohuoneessa. Ilmeisesti nämäkin kuuluvat minun vastuulleni vaikka olisin jo nukkumassa. Heräsin aamulla pettynein tuntein. Ap.
[/quote]
Kuulostaa siltä että todellinen ongelma on miehesi, ei lapset tai uusi raskaus vaan lapsen tasollaoleva mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitoksia 69! Kaipasinkin rohkaisua ja tukea! Ja omakohtaista kokemusta pienestä ikäerosta! Lisää näitä voisin lukea! Ap.
Up. Täällä kanssa yllätys raskaus! Ja pienellä ikäerolla! Kertokaa kokemuksia! Minäkin haluaisin kuulla!
Nostanpas kun on kiva ketju! Ja yllättävän asiallinen!!
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 11:21"]
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 10:09"]
Mäkin olen laiska paska mies ja meillä on 2v8kk, 1v2kk ja pienin 2kk ja kaikki huutaa ja potkii yhtäaikaa, kukaan ei syö mitä tarjotaan, laitetaan kohta uus tulemaan... [/quote]
Eikö täällä kukaan ole kuullut ehkäisystä? Ja jos lapsiluku on täynnä, niin siihenkin löytyy vaihtoehtoja.
[/quote]
Täähän oli ironiaa. Suunnittelevat neljättä pienellä ikäerolla. Varmaankin hyvä isä.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 08:03"]
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 07:59"]
Eiköhän sinun kannattaisi keskustella tästä vastuun jakamisesta siellä kotona? Taitaa tulla isompi hyöty siitä. Miettikää asia yhdessä miehen kanssa.
[/quote]
Ei taas näitä jotka eivät osaa lukea!!! Huomaatko kertoi että on yrittänyt keskustella mutta ei tulosta.
[/quote]
Sitten on vain juteltava uudelleen. Kyllä tällaiset perusasiat pitää voida aikuisten kesken sopia ja järjestää. Ja jos ei, niin ehkä ei olisi tuollaisen miehen kanssa pitänyt koskaan perhettä perustaa.
Mies tekee ruokaa vain itselleen, ei edes lapsille? Se on tosi huono merkki! Hän ikäänkuin ulkoistaa itse itsensä pois teidän perheestä. Hän yrittää ehkä muokata ajattelunsa, kuin hän huolehtisi yksin itsestään.Paha merkki. Jos voit, yritä kysyä m ieheltä, asiallisesti keskustellen, mikä on syy, että hän kokee vain itse itsensä ruokinnan alaiseksi. tee vaikka testi ensin . Jätä sinä ruoanlaittovastuu, lapsiin ja itseesi händen tekemättä, ja pyydä puolihuolimattomasti miestä hoitamaan tällä kertaa ruoat. Seuraa miten mies toimii. Toinen syy on, että olet itse om inut perhevastuut niin itsellesi, että m iehellä ei enää ole tilaa hoitaa yhtään mitään.
Meillä vastaava tilanne, ja päädyin aborttiin. Miksi? Ei vain oman jaksamisen vuoksi, vaan myös vanhempien lasten. He ovat jo olemassa, eläviä, tuntevia olentoja, joilla on oikeus hyvään lapsuuteen, eikä vain sumussa vaeltavaan, katkeroituneeseen äitiin. Haluan siis antaa heille paremman lapsuuden, kuin olisin pystynyt jos olisimme pitäneet vielä tämänkin lapsen.