miksi yh-äitejä pidetään säälittävinä?
En ymmärrä miksi aina mollataan yh-äitejä, yh:t muka vaan epätoivoisesti ettii elättäjää lapselleen Ym... Eikö miehillä oo mitään tekemistä sen kans et nainen jää yksinhuoltajaksi? Kun mies ei kanna vastuuta ja häipyy, niin Se tekee naisesta sit epätoivosen ja säälittävän. Ärsyttää!
Kommentit (118)
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 23:38"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 23:35"]
Heitä pitäisi juuri kunnioittaa, kun joutuvat tekemään yksin niin suuren työn.
[/quote]
No kun suurin osa ei tee. Pienet lapset jätetään nukkumaan kun yh paukkaa baariin ja sitten Iltalehdestä saadaan lukea kun hätääntyneet lapset joudutaan hakemaan ovi murtamalla.
[/quote]
En tunne yhtään yksinhuoltajaa, joka jättäisi pienet lapset yksin kotiin edes kauppareissun ajaksi. Missä piireissä sinä oikein liikut?
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 23:55"]
Suurin osa avioeroista tulee naisten puolelta. Itse aiheutettua.
[/quote]
mun mieheni jäi kiinni salasuhteesta, jota oli jatkunut melkein 2 vuotta. Hän EI halunnut erota, vaan pitää sekä sivusuhteensa, että vaimonsa. Minä olin siis se 'pahis', kun hain eroa.
Sama suhtautuminen koskee alkoholistimiehiä, he eivät näe mitään syytä lopettaa juomista, tai avioliittoa juomisensa vuoksi. Nainen on pahis, jos hakee eroa.
Niin se nyt vaan menee, että miehessä ei koskaan tunnu olevan mitään vikaa. Onko siis ihme, että juuri yksinhuoltajaÄIDIT ovat niitä, joita haukutaan ja miehet sankareita...
"Uskomatonta paskaa. Sun olisi syytä lukea sotaleskiin suhtautumisesta tehty väitöskirja, josta selviää mm. että pahimpia mustamaalaajia olivat ns. kirkonmiehet. Huorittelu liittyi puhtaasti siihen halveksintaan, että naisella ei ollut miestä kumppaninaan ja suojelijanaan. Vaikutat todella sivistymättömältä ihmiseltä"
YLLÄTYS,YLLÄTYS!! Taas sait vedettyä uskonnon mukaan keskusteluun. Hommaa ihan oikeasti apua tuohon vihaasi. Tuo lopulta tappaa sinut, ellet hae apua.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 23:54"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 23:40"]
En pitänyt ennen ja ei varmaan vieläkään pitäisi yleistää mutta yksi pilasi koko porukan maineen, ehdotti miehelleni seksisuhdetta ja laitteli useita viestejä vaikka tiesi että oli varattu. Se oli musta säälittävää.
[/quote]
Muutamakin ukkomies työpaikallani on ehdotellut mulle seksisuhdetta työpaikan illanvietoissa, ovat yrittäneet hakea ensin sääliä kertomalla, kuinka avioliittonsa on niin 'kylmä'. Itse oon lapseton sinkku, eikä tulis mieleen yleistää noiden useidenkin kokemusten pohjalta että 'kaikki ukkomiehet ovat säälittäviä tyrkkyjä'. Yleensäkin vältän kaikkia aivottomia yleistyksiä. Tällä palstalla ne kuitenkin tuntuu olevan usein se ainoa tapa nähdä maailma...
[/quote]
Niin mutta joskus ne av-maailman kiroamat klassikkoasiat tulee ihan elävässä omassa elämässä itse kunkin eteen kuten se että yh-yritti-vampata-mieheni!! tai pienten lasten isä -piirittää -minua!! Joskus nekin on totisinta totta, valitettavasti.
"Niin mutta joskus ne av-maailman kiroamat klassikkoasiat tulee ihan elävässä omassa elämässä itse kunkin eteen kuten se että yh-yritti-vampata-mieheni!! tai pienten lasten isä -piirittää -minua!! Joskus nekin on totisinta totta, valitettavasti"
Juurikin näin. Ei kaikkia voi yleistää, mutta kyllä liian monet yksinhuoltajat ovat hieman helpohkoja pyllystään...toki ymmärrettävästä syystä. Ei vain aina saa lastenhoitajaa.
Yhoita on monenlaisia. On tullut paneskeltua, pidemmänkin aikaa, useampien kanssa. Kyllä se miehenä vähän pelottaa kuinka helposti erotaan, jos seksiä ei ole ollut ns. tarpeeksi, tai yhteinen aika tylsää. Uskaltaako sitä alkaa lapsia tekemään?
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 23:56"]Entäs jos suhde lapsen isään oli ihan hyvä, mutta rakkaus vaan loppui, elettiin viimeiset vuodet kuin kämppikset. Eron jälkeen lapsen isä muutti töiden perässä kauemmas ja näkee lastaan viikonlopun ehkä kerran kahdessa kuussa, loma-aikoina vähän enemmän. Itse saan exältä elarit tietysti, käyn ihan ok-palkkaisessa työssä. Baarissa käyn noin kerran kuussa, kun lapsi on mummilassa. Parisuhdetta toivoisin kyllä, mutta itteeni en ympäriinsä jakele... Säälittävääkö?
[/quote]
Miten se tilanne nyt eroaa entisestä? Silloin oli kämppis, yhteiset jutut, silloin tällöin, mutta liian harvoin seksiä? Nyt olet yksin, ei kämppistä, sitä läheisintä ihmistä ja harvoin seksiä? Lapsi näkee joskus isäänsä, Wow! Sanoppa kannattiko?
T. Jospa sais tänään lauantaikullia muuten hyvältä aviomieheltä
Minä ainakin arvostan yksinhuoltajia ihan äärettömän paljon! Hetken olen ollut "vain" yhden lapsen yh ja se elämä oli kyllä todella raskasta. Nyt naimisissa ja kolmen lapsen äitinä en kyllä kykenisi siihen, tai no pakkohan se olisi jos sellainen tilanne tulee mutta vaikeaa tulisi olemaan. Ja joillakin on lapsia vieläkin enemmän ja yksin täytyy pärjätä. Mulla kyllä niskakarvat nousee aina jos ja kun joku yksinhuoltajia arvostelee. Ja juurikin ne jotka eivät mistään mitään tiedä ja pahinta mitä elämässään on kokenut oli se finni otsassa 12-vuotiaana.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 23:56"]Entäs jos suhde lapsen isään oli ihan hyvä, mutta rakkaus vaan loppui, elettiin viimeiset vuodet kuin kämppikset. Eron jälkeen lapsen isä muutti töiden perässä kauemmas ja näkee lastaan viikonlopun ehkä kerran kahdessa kuussa, loma-aikoina vähän enemmän. Itse saan exältä elarit tietysti, käyn ihan ok-palkkaisessa työssä. Baarissa käyn noin kerran kuussa, kun lapsi on mummilassa. Parisuhdetta toivoisin kyllä, mutta itteeni en ympäriinsä jakele... Säälittävääkö? [/quote] Miten se tilanne nyt eroaa entisestä? Silloin oli kämppis, yhteiset jutut, silloin tällöin, mutta liian harvoin seksiä? Nyt olet yksin, ei kämppistä, sitä läheisintä ihmistä ja harvoin seksiä? Lapsi näkee joskus isäänsä, Wow! Sanoppa kannattiko? T. Jospa sais tänään lauantaikullia muuten hyvältä aviomieheltä
[/quote]
No siten se eroaa, että edellisellä kirjoittajalla oli rohkeutta erota rakkaudettomasta suhteesta. Sä oot niin nössö, että sun pitää netissä arvostella muiden valintoja.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 23:28"]Sanos muuta. Mä en ainakaan todellakaan yh:na etsi mitään varaisää mun lapselle. Olisin saanut isän lapsen omasta isästä, mutta miksi haluaisin väkivaltaisen miehen meidän elämään? Pärjään paljon paremmin lapsen kanssa kahdestaan, ilman pelkoa. Koen ennemmin olevani selviytyjä. [/quote] Jos olisit selviytyjä, et olisi sellaiselle miehelle vääntänyt penikkaa vaan käyttänyt ehkäisyä ja lisääntynyt vasta sellaisen miehen kanssa, joka on oikea isä lapsellesi. Mietipä mitä geenejä pentusi kantaa, joku päivää pieksää sinut perittyjen ominaisuuksiensa voimalla. Sitten olet säälisi ansainnut, eikö?
[/quote]
Sut pitäis pieksää ja äitisi olisi pitänyt ehkäisyä käyttää.
koska he ovat epäonnistuneita. Avioliitto vaatii jotain mihin heistä ei ole ollut, ja ovat luovuttaneet. Heikko luonne.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:38"]
Haluisin kunnioittaa yh:ta mutta kun kaikkia tuntemani yyhooita yhdistää seuraavat ominaisuudet: -Huonot miesvalinnat (mies viinaanmenevä väkivaltainen, liian nuori ja lapsellinen jne) -Raskaaksitulo 17-24 vuotiaana -Huono koulutus tai työttömyys -Sinisilmäisyys..ei osata käyttää ehkäisyä eikä malteta tutustua toiseen kunnolla ennen lasten hankkimista..eletään sellaista höveliä elämää ja lapsia tehdään usealle miehelle. Kaikki yh-kaverini tulleet raskaaksi alle 6kk seurustelun jälkeen ja kauhistellen olen tätä menoa katsellut. En vaan ymmärrä enkä osaa kunnioittaa tällaisia ihmisiä :( sori nyt.
[/quote]
Sullahan se kattava otanta on! Meitä on ihan joka lähtöön, korkeakoulutettuja, hyvätuloisia, vuosia seurustelleita, ja lapsia en tule toiselle miehelle tekemään, miehet ovat huonoitsetuntoisia luusereita tunneasioissa, kun ovat kauniin ja älykkään naisen kanssa suhteessa. Minuakin yritettiin haukkumalla alistaa ja lopuksi tehostettiin väkivallalla omaa herruuttaan. Nyt olen vapaa ja onnellinen.
"mutta rakkaus vaan loppui, elettiin viimeiset vuodet kuin kämppikset" just tätä nykymaailman pullamössökansaa.... No shit Sherlock, luuletko löytäväsi miehen johon olet rakastunut loppuelämäsi? Kuulostaa enemmänkin onnistuneelta avioliitolta, jos parisuhde oli ihan ok vielä lapsen saannin jälkeen. Mikä helkkari tätä erosukupolvea vaivaa.... Luullaan että avioliitto on yhtä rakastumisen tunnetta. Eikö se ystävyys ja molemminpuolinen kunnioitus, kumppanuus merkitse mitään? Eikö se yhteinen lapsi ole syy pitää perhe yhdessä jos kaikki on "ok"??
Mun mielestä yh:t kerää sympatiaa ja ylistävät toisiaan. Ikään kuin heidän elämänsä olisi raskaampaa ja arvostettavampaa ja vain he ymmärtävät lapsiperheiden vaikeudet.
Mutta lapsesi sitä taputtelua ehkä kaipaavat!
Tästä ketjusta saa kyllä niin paskahousuisen kuvan suomalaisista miehistä!
Kunnon niljakkeita, joilla ei ole mitään selkärankaa tosi tilanteessa, onneksi suomalaiset naiset sitten kantavat vastuuta kahdenkin puolesta.
Kannattaa miettiä, kenen kanssa perheen perustaa. Harvoin tietyt ominaisuudet yllätyksenä tulee esim. taipumus alkoholiin, kaverit etusijalla, väkivaltaisuus jne. mutta jos rakkaus on sokea ja hankitaan ne lapset muutaman vuoden seurustelun jälkeen parikymppisenä niin...
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:15"]
en tiedä olemmeko säälittäviä---en suostu sääliin, mutta apua otan vastaan mielelläni varsinkin miehiltä
t yh
[/quote]
Minkälaista apua? Ymmärrän kyllä hyvin että on paljon huonoja miehiä joiden kanssa ei tietenkään kannata olla eivätkä he omista lapsistaan juuri välitä, jos lapsi tai useampi jokatoinen viikonloppu isällään nii kyllähän nainen yh on jos ei taas joku saivartelia ilmesty paikalle kertomaan mikä on yh, tiedän kyllä. Monen yh:n tiedän ja moneen olen tutustunut, heidän tarinat lastensa isistä ei ole yleensä kovin kivaa kuunneltavaa, kyllä mies voi todella sika olla. Jos kunmmanista eroaisin olen siis avoliitossa nii voisin hyvinki ottaa yh:n koska lapsineen tilanne olis aika sama. Nuorempana kuitenkin tutustuin aika moneen yh äitiin seksimielessä, olishan he kaikki suhteeseenki halunneet, mutta tosiasia ettei lapsettomalle miehelle äiti lapsineen ole ehkä se halutuin paketti ja mitä näin jälkeenpäin isänä voi todeta kyllähän ne lapset usein vaatii voimia ja vaikka ne ovat yhteisiä ei rakkauta ja seksiä kyllä liikaa ole. No nämä yh äidit ovat aina jonku löytäneet ja olen sitte ainaki kolmeen muutamanvuoden katkon jälkeen ottanu yhteyttä että voitaisko tavata uudestaan. Kaikki on olleet edelleen vapaita, mutta kaikille on syntyny siinä välissä lisää lapsia. Jotenki siitä vaan tulee mieleen ekana kiertopalkinto ja helppous. Yks tulee mieleen tällänen nuori yhen lapsen yh joka halus paljo lapsia, no on hänellä nyt tieten jo 7 lasta mutta ainaki kolmelle eri miehelle. Ressukoita siis ovat.
Mies 29v
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 23:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 01:53"]
Onko yh:n haukkujia paikalla? Olisi kiva tietää sivilisäätysi ja lapsilukusi, ikäsi ja sukupuolesi? Mihin perustat näkemyksesi?
[/quote]
En hauku, mutta vähä ressukka kiertopalkintoina pidän... olen avoliitossa, 2 lasta ja mies 29v
[/quote]
auts avoliitossa.
[/quote]
Miksi auts?
Kaikki yh äidit eivät ole säälittäviä, kun on kunnon tukiverkosto,älli päässä ja koulutus on silloin parempi olla ns yh äiti. Siis jotkut kuvittelevat että yh äiti on helppo näkki ja on seksin perässä ja yms! Kaikki tää tekee kerjälais-raukkamaisen vaikutelman.
En käsitä miksi? Yksi asia ei sulkee pois toistaa. Itse en välitä huonosta seurasta joten nautin vapaudesta-harrastan jooga,olen kasvissyöjä ja elän kuten haluan. Minulla on todella mielinkiintoinen työ joten olen korvien myötä uppoutunut siiheen,en harrastaa mikään tyhjänpäiväisiä seksisuhdeita,koska juttelessaan ihmisen kanssa ymmärään ettei tää on mun juttu... ex mies viettää lapsen kanssa aika, ja olen kyllä n.s. yh :). Silla lailla. En koe itseäni millaan lailla säälittävänä,vaan kasvatamme ihanan lapsemme kaikki yhdessä :))).
Hyvä koulutus,kurinalaisuus, sosiaalisuus ja hyvää tukiverkko on asioita johoon itse voi vaikutta. Myös usko Jumalaan ja itseluottamuus,ehkä tää auttaisi alkuun :).