Näin päälle 4-kymppisenä naurattaa omalla tutkinnollaan
elvistelevät ihmiset. Tässä vaiheessa elämää ei todellakaan ole merkitystä oletko saanut paperit yliopistosta vai ammattikorkeakoulusta, ammattikoulusta vai opistosta.
Kommentit (134)
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:36"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:28"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:24"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:21"]
Elvisteleminen on AINA tyhmää, on elvistelyn syy mikä tahansa. Joku elvistelee tutkinnollaan, toinen palkallaan, kolmas ulkonäöllään, neljäs luomuvanhemmuudellaan, viides laihuudellaan, kuudes....
Mutta saavutuksistaan kannattaa aina iloita, siis itsekseen. Minä ainakin olen iloinen ja ylpeä siitä, että pääsin opiskelemaan erittäin suosittua pääainetta ja sain valmistuttua siitä. Monen vuoden urakasta sopii totta kai olla tyytyväinen. Ja tutkinnosta on aina ammatissa hyötyä.
Mutta edelleen, en luule sen ansiosta olevani ihmisenä parempi. Hiukan ehkä lukeneempi kuin vähemmän koulutettu.
t. Viisikymppinen
[/quote]
Toisaalta suosituilla aloilla on myös aloituspaikkoja lähes aina suhteessa enemmän. T. maisteri x 2
[/quote]
Tarkoitin tuolla ainetta, johon haki ja hakee yhä hirveästi sakkia, mutta pääsee vain muutama prossa sisään. Joka tapauksessa sivuseikka asiassa, enkä sanonut tuota elvistelläkseni suhteessa muihin ihmisiin, koska kuten sanon, ihminen saa ja hänen pitääkin olla omista saavutuksistaan ja vaivannäöstään iloinen itsekseen. Jos saavutuksistaan ei iloitse ja niistä ole tyytyväinen, ei mitään myöskään tavoittele elämässä. Se on tärkeää motivaation ylläpitämiseksi.
35
[/quote]
Muutama prosentti? Suomessa ei ole sellaista yliopiston pääainetta, johon hakee paljon ja pääsee muutama prosentti. Kauppikseen, lääkikseen ja oikkikseen pääsee kaikkiin yli 10%, jopa 30%.
[/quote]
No näinpä vaan on. Mieti, niin keksit kyllä ;-) ja ny siis ei ole tiedekunnasta (lääketieteellinen, oikeustieteellinen jne.) kyse, vaan pääaineesta. Edelleen silti sivuseikka, johon takerrut ihan turhaan.
35
[/quote]
Eipä kiinnosta miettiä tämän tarkemmin. Totesin vain, että esim. Helsingin lääkikseen pääsee noin 13% hakijoista ja kokeessa olleista ehkä puolet on lukenut kunnolla, joten oikeasti sisäänpääsyprosentti kunnolla valmistuneiden kesken on varmaan n. 25%. Eli ei todellakaan mikään vaikea päästä sisään.
Ja joo, olen itse opiskellut tällaisessa muka "vaikean sisäänpääsyn" tiedekunnassa.
[/quote]
No, ikävää sinulle, ettet siitäkään saa mitään iloa. Mistä sitten saat, jos et tekemästäsi työstä ja näkemästäsi vaivasta? Minä pidän tuollaista aika masentavana elämänasenteena.
35
[/quote]
Olet 35 kyllä aika katkera ihminen. T. Sivusta seuraaja
[/quote]
Aika jännä, kun nimenomaan peräänkuulutan ihmisten sisäistä iloa ja tyytyväisyyttä siihen, mitä on elämässään saanut aikaan, on se sitten mitä tahansa :-)
35
Hyvä koulutus, paljon työkokemusta mielellään useammalta kuin yhdeltä työnantajalta, yhteistyökyky, avoin mieli ja kyky oppia uutta. Näillä on pärjätty tähän asti. Mutta entäs tästä eteenpäin?
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:39"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:12"]
Kyllä it-alallakin useissa paikoissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Esimerkiksi konsultiksi ei pääse muuten. Tietysti jos jotain tukihommia tekee jossain kellarissa siten ettei joudu cv:tä esittelemään asiakkaille, tutkinnolla ei ehkä niin väliä.
[/quote]
No ei kyllä vaadita it-konsultiksi mitään ylempää korkeakoulututkintoa. Enpä ole törmännyt yhteenkään asiakkaaseen, jotka olisivat vaatineet ylempää tutkintoa. Joissakin resurssikilpailutuksissa näistä on saattanut saada lisäpisteitä, mutta niitä on ollut tosi harvassa. Työkokemus asiakkaan alalta on se joka merkitsee viime kädessä. Itsellä on konsultointikokemusta yli 20 vuoden ajalta ja jos nyt hakisin jonnekin niin kyllä mun CV on se jolla itseni myyn enkä todistuksilla.
[/quote]
Vähän arvostetuimmille konsulttifirmoille tämä on mainekysymys. Tuntihinnat ovat kovia ja olisi noloa, jos konsultti ei olisi akateeminen.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:14"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:10"]
Aika vähän on käsittääkseni aloja, joilla tutkinto ei merkitse mitään. Nelikymppinen on vielä vahvasti työelämässä, joten tutkinnolla on siinä vaiheessa iso merkitys. Eläkkeellä voi sitten halutessaan sanoa tutkinnoista, että "ihan sama".
[/quote]
nelikymppisenä on oltu jo niin pitkään työelämässä että se tutkinto ei merkkaa enää mitään. Se merkitsee mitä on tehnyt.
[/quote]
Kuka on ollu ja kuka ei. Useamman lapsen äitinä mulla on menny kotona lähes 10 vuotta. Mulla on AMK -tutkinto ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä arvostan, että on edes se.
Riippuu ihmisestä ja alasta millaisella kombinaatiolla pärjää. Joillakin aloilla on pakko jatkokouluttautua, jotta selviää mukana. Toisilla aloilla voi edetä todella pitkälle ilman tutkintotodistusta. Todistuksen merkitys vähenee yleensä mitä enemmän työkokemusta hankkii sen rinnalle, mutta kokonaan sen merkitys ei häviä.
Mistä ihminen saa iloita, jos ei siitä, että on tehnyt kovasti töitä ja hankkinut sivistystä? En keksi mitään parempaa ylpeyden aihetta. Muiden mollaaminen on eri asia, mutta tietysti koulutuksesta saa olla tyytyväinen. Ihme asennem etteikö muka saisi!
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:03"]Ei sillä kyllä tavalliselle tallaajalle ole minkäänlaista merkitystä. Loppupeleissä kyse on omasta lahjakkuudesta ja kyvykkyydestä valitsemallaan alalla, paperit eivät ole taanneet mitään.
[/quote]. moneen tehtävään vaaditaan muu kun amiskoulutus
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:10"]
Aika vähän on käsittääkseni aloja, joilla tutkinto ei merkitse mitään. Nelikymppinen on vielä vahvasti työelämässä, joten tutkinnolla on siinä vaiheessa iso merkitys. Eläkkeellä voi sitten halutessaan sanoa tutkinnoista, että "ihan sama".
[/quote]
nelikymppisenä on oltu jo niin pitkään työelämässä että se tutkinto ei merkkaa enää mitään. Se merkitsee mitä on tehnyt.
[/quote]
pätee varmasti aloihin, joissa ei ole kovin kummoisia "pääsyvaatimuksia", ei siis vaadita tiettyä tutkintoa. Tuolloin ne meriitit ansaitaankin ns. näytöllä, sillä mitä on vuosien aikana tehnyt. Ymmärtänet kuitenkin, että todella monilla aloilla niiden meriittien lisäksi tarvitaan tietty tutkinto ja ilman sitä tutkintoa ei niillä meriitellä ole mitään merkitystä?
terveisin 40+ FM, jonka ammatissa tarvitaan ne maisterin paperit.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:59"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:39"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 13:12"] Kyllä it-alallakin useissa paikoissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Esimerkiksi konsultiksi ei pääse muuten. Tietysti jos jotain tukihommia tekee jossain kellarissa siten ettei joudu cv:tä esittelemään asiakkaille, tutkinnolla ei ehkä niin väliä. [/quote] No ei kyllä vaadita it-konsultiksi mitään ylempää korkeakoulututkintoa. Enpä ole törmännyt yhteenkään asiakkaaseen, jotka olisivat vaatineet ylempää tutkintoa. Joissakin resurssikilpailutuksissa näistä on saattanut saada lisäpisteitä, mutta niitä on ollut tosi harvassa. Työkokemus asiakkaan alalta on se joka merkitsee viime kädessä. Itsellä on konsultointikokemusta yli 20 vuoden ajalta ja jos nyt hakisin jonnekin niin kyllä mun CV on se jolla itseni myyn enkä todistuksilla. [/quote] Vähän arvostetuimmille konsulttifirmoille tämä on mainekysymys. Tuntihinnat ovat kovia ja olisi noloa, jos konsultti ei olisi akateeminen.
[/quote]
Heh. Siitähän tässä onkin juuri kysymys. Vaikka tutkinnon omaava ja sellainen jolla ei ole tutkintoa, omaavat tasan samat taidot niin sitä tutkintonimikettä käytetään vain pröystäilyyn tai maineen kiillottamiseen - Milloin ollaan akateeminen ja milloin maisteri ja milloin tohtori. Näissä tapauksissa voidaan lentää persilleen sen suhteen että ehkä joku on vain halunnut kutsua itseään vaikkapa insinööriksi, mutta taidot ei vedä vertoja sille jolle intohimo alaa kohtaan on tärkeämpää.
Nykyisen laman aikana 40vuotias on siinä tilanteessa, että heitä potkitaan ulos ja uutta työtä ei enää löydy. Se on aivan sama siinä vaiheessa, vaikka olisi kuinka hieno tutkinto, jos töitä löytyy pelkästään lähihoitajana ja mäkkärin myyjänä
Se onkin ihan sama asia "johtaa" omaa parturi-kampaamoa (joissa yleensä kaikki ovat yrittäjinä = vuokratuolilla) kuin johtaa vaikkapa suurta kansainvälistä yritystä. Oikeassa olet.
Kaikkein eniten johtajista ja muista titteleistä intoilevat muuten ne, joilla ei koulutusta liiemmin ole. On sitten vaikka nakkikioski niin toimitusjohtaja-titteli on tärkeä ja lehtiäkin myydään puhelimessa innolla euron tuntiliksalla jos saa sanoa olevansa jokupäällikkö.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 16:36"]
"Onko se nyt jotenkin mahdotonta tajuta, että vaikka olisi millainen atk-nero, sillä ei ole merkitystä jos haetaan työtä, johon on tietty pätevyysvaatimus koulutuksen suhteen."
Noin julkisella. Onneksi toistaiseksi teollisuuden puolella saamme päättää ihan oikeasti, ratkaiseeko raaka osaaminen vai muodollinen tutkinto.
[/quote]
Ohiksena... Olet oikeasti aika tyhmä, jos kuvittelet, että joka ammattiin kelpaa pelkästään olemalla "raaka osaaja". On paljonkin ammatteja, joita ei saa harjoittaa ilman tutkintoa. Ihan sama, onko yksityisellä vai julkisella puolella.
Kauheasti tuntuu kouluttamattomia vaivaavan koulutettujen tutkinnot. Tarvinneeko kateuskorttia alkaa kaivaa vai laiskuusko on syynä, kun itse ei viitsitä edes opiskella, vaan mieluummin selitetään että oon mä niin taitava siis paljon osaavampi kuin naapurin dippainssi joka vaan kehuskellakseen on dippainssiksi lukenut.
Kyllähän se niin on, että ne jotka mouhoaa siitä, kuinka naapurin kämppä, auto, tutkinto, mikä milloinkin on typerää ja tarpeetonta pätemistä, on useimmiten niitä joilla itsellä ei ole millä edes yrittää päteä. Ja ei, miehen tutkinto ei nyt oikein riitä :D
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 16:37"]
Nykyisen laman aikana 40vuotias on siinä tilanteessa, että heitä potkitaan ulos ja uutta työtä ei enää löydy. Se on aivan sama siinä vaiheessa, vaikka olisi kuinka hieno tutkinto, jos töitä löytyy pelkästään lähihoitajana ja mäkkärin myyjänä
[/quote]
Totta, voi hyvin olla, että joutuu työttömäksi. Mutta tiedätkös, silloinkin sen uuden duunin etsimisessä koulutuksesta on hyötyä. Ja sillä välin, kun etsii, ansiosidonnainenkin on parempi, kun sitä saa hyväpalkkaisen duunin perään vs. matalapalkkaisena tai yksityisyrittäjyyden jälkeen...
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:26"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:09"]
Tutkinnolla ei ole mitään merkitystä tänäpäivänä. Ainakaan jos menestyä haluaa.
Itse tuntemiani menestyneitä 40-vuotiaita naisia:
Parturi-kampaaja, jolla 4 liikettä, tulot lähes 100 000€ vuosittain.
Merkonomi, omistaa ison tilitoimiston ja työllistää n.20 henkeä.
Peruskoulun käynyt vaatekaupan omistaja, 2 liikettä, 8 työntekijää. Tulot huikeat.
Ne jotka koulutuksillaan nuoruudessa kehuskelivat, ovat suurimmaksi osaksi julkisen sektorin pikku pomoja tai suorittavia portaita joita kukaan ei pidä "minään", ja joiden palkat ovat 2000-3000€ kuukaudessa.
Koulutus ei ole mikään tae rahallisesta menestymisestä.
[/quote]
Itsekin voin lisätä tietämiäni menestyneitä:
- Peruskoulun käynyt 35-vuotias nainen jolla on suosittu lounasravintola ja pitopalvelu. Tulot varmasti lääkäritasoa.
- Ylioppilas joka on isänsä maahantuonti-yrityksen varatoimitusjohtaja. Tulot 150 000€ vuosittain.
[/quote]
Puhutaan varmaan sellaisista, jotka omin avuin saavuttavat asemansa, joten tuo sun isänpoika voidaan unohtaa.
Mitä tuohon pitopalveluyrittäjään tulee, niin kuinkahan moni pankki antaisi tänä päivänä lainaa yrityksen perustamista varten ihmiselle, joka tykkää kokata, mutta joka on vailla mitään koulutusta? :D
[/quote]
Huomaa ettei sinusta ainakaan ikinä yrittäjää tule.
Eiköhän suurinosa ihmisistä saa itse hankittua säästämisellä pienen pesämunan ja jos pienestä aloittaa niin keskustasta saa hyviä lounaspaikkoja jo 400€ kuukausivuokralla. (Täällä Vaasassa).
Ja harvemmin se pankki on sinun tutkinnostasi kiinnostunut paskan vertaa vaan vakuuksistasi.
[/quote]
Ei todellakaan tule yrittäjää, sen takia hyvän koulutuksen olen hankkinutkin ettei tarvitse olla työn kanssa naimisissa. Pankkia kyllä kiinnostaa, onko tulevan yrittäjän taustalla muutakin kuin harrastelijapohjalla keiton keittely. Ja kuka hullu sitä nyt Vaasassa haluaa asua..
[/quote]
Edelleen huomaa ettei sinusta ole ikinä yrittäjäksi. Ei suurinosa aloittavista yrittäjistä tarvitse pankista isoja alkulainoja. Tulevaisuudessa kylläkin kun laajentaa voivat tarvita pankkia avuksi, mutta silloinkaan ei tutkinnot pankkia kiinnosta, vaan muut riskit.
Vaasa on ihan hieno kaupungi. Ei liian suuri,eikä pieni.
Itse tuntemani yrittäjät ovat kyllä paljon vähemmän naimisissa töidensä kanssa, kuin pilipali koulutetut "akateemiset".
Sitä vastoin suurinosa huippukoulutetuista on halveksumiasi yrittäjiä.
Tekniikassa ja kauppatieteissä/liiketaloudessa ei tosiaan ole niin väliä on ammattikoulu-, opisto-, ammattikorkeakoulu- vai yliopistotutkinto. Soveltuvuus, kokemus ja luovuus tärkeämpää.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 16:51"]
Tekniikassa ja kauppatieteissä/liiketaloudessa ei tosiaan ole niin väliä on ammattikoulu-, opisto-, ammattikorkeakoulu- vai yliopistotutkinto. Soveltuvuus, kokemus ja luovuus tärkeämpää.
[/quote]
Et sitten ole hirveästi liiketalouden johtotehtävissä ollut.
Itse huomasin rekrytoidessani väkeä, ettei koulutus kerro kyllä yhtikäs mitään ihmisestä tai hänen taidoistaan. Monella korkeastikoulutetulla oli jopa kirjoitusvirheitä hakemuksissa.
Naura vaan, niin muakin naurattaa tää ihme vouhkaaminen asiasta. Sulla ei itellä ole tutkintoa, siksi näin.
T. N39 AMK
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:26"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:09"]
Tutkinnolla ei ole mitään merkitystä tänäpäivänä. Ainakaan jos menestyä haluaa.
Itse tuntemiani menestyneitä 40-vuotiaita naisia:
Parturi-kampaaja, jolla 4 liikettä, tulot lähes 100 000€ vuosittain.
Merkonomi, omistaa ison tilitoimiston ja työllistää n.20 henkeä.
Peruskoulun käynyt vaatekaupan omistaja, 2 liikettä, 8 työntekijää. Tulot huikeat.
Ne jotka koulutuksillaan nuoruudessa kehuskelivat, ovat suurimmaksi osaksi julkisen sektorin pikku pomoja tai suorittavia portaita joita kukaan ei pidä "minään", ja joiden palkat ovat 2000-3000€ kuukaudessa.
Koulutus ei ole mikään tae rahallisesta menestymisestä.
[/quote]
Itsekin voin lisätä tietämiäni menestyneitä:
- Peruskoulun käynyt 35-vuotias nainen jolla on suosittu lounasravintola ja pitopalvelu. Tulot varmasti lääkäritasoa.
- Ylioppilas joka on isänsä maahantuonti-yrityksen varatoimitusjohtaja. Tulot 150 000€ vuosittain.
[/quote]
Puhutaan varmaan sellaisista, jotka omin avuin saavuttavat asemansa, joten tuo sun isänpoika voidaan unohtaa.
Mitä tuohon pitopalveluyrittäjään tulee, niin kuinkahan moni pankki antaisi tänä päivänä lainaa yrityksen perustamista varten ihmiselle, joka tykkää kokata, mutta joka on vailla mitään koulutusta? :D