Ulkomaanmatkalle yksin?
En saakaan seuraa matkalle, jota olen pari kuukautta mielessäni hahmotellut ja harmittaa. En haluaisi peruakaan matkaa, vaikka mitään varauksia ei ole tehty. Lähteäkö yksin? Btw, en ole Tallinnaa lukuunottamatta ollut missään.
Kommentit (81)
Olen yksin kierrellyt kreikan saaria.Olen ollut varovainen ( ei seksiä ) ja jos haluan olla rauhassa kerron, että olen mieheni kanssa reissussa,näytän sormusta ym.Välillä on yksinäistä mutta kaikki matkat mukavia.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:37"]
Hyvin se ap sujuu. Mun 20-vuotias tyttö teki juuri yksin kuukauden Japanin-matkan, vaikkei koskaan sitä ennen ollut yksin käynyt missään, hyvä jos Helsingissä. Hyvin hän pärjäsi ja oli oikein mukava reissu ollut. Mua kyllä jännitti ihan kauheasti, että miten tytöllä sujuu. Hän ei muuten ole luonteeltaan todellakaan rohkeimmasta päästä.
[/quote]
Hieno kokemus, ja useimmilla varmasti noin. Itselleni ensimmäinen ulkomaanmatka-yritys vähän surkeampi. Olen kyllä aika arka hissukka aina ollut, ja jännittäjä. Mutta piti mennä Lontooseen opiskeluaikana lomalle, mutta lentokentällä iski kauhea paniikki, kun en tiennyt miten toimia, minne mennä. Siinä paniikin kiihtyessä kaikki alkoi näyttää entistä kaoottisemmalta, en pystynyt edes ajattelemaan enää selkeästi. Minä vaan itkin kippurassa siellä jossain kunnes joku ihminen tuli kysymään mikä on hätänä. En meinannut pystyä puhumaan englantiakaan, vain itkin. Lopulta rauhoituin sen verran että sain kerrottua mihin lennolle haluaisin mennä ja jotkut ihmiset minua auttoivat oikeaan paikkaan.
Olin koko loppumatkan ihan paniikissa enkä hotellilta paljoa poistunut, en uskaltanut, kun pelkäsin että iskee taas sellainen paniikki jossa en pysty muuta kuin itkemään sikiöasennossa kuin pikkulapsi. Enkä tuon jläkeen ole uskaltanut enää yksin matkustella, olen vaan liian paniikkiherkkä ihminen selvitäkseni ongelmatilanteista yksin.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:37"]
Hyvin se ap sujuu. Mun 20-vuotias tyttö teki juuri yksin kuukauden Japanin-matkan, vaikkei koskaan sitä ennen ollut yksin käynyt missään, hyvä jos Helsingissä. Hyvin hän pärjäsi ja oli oikein mukava reissu ollut. Mua kyllä jännitti ihan kauheasti, että miten tytöllä sujuu. Hän ei muuten ole luonteeltaan todellakaan rohkeimmasta päästä.
[/quote]
Hieno kokemus, ja useimmilla varmasti noin. Itselleni ensimmäinen ulkomaanmatka-yritys vähän surkeampi. Olen kyllä aika arka hissukka aina ollut, ja jännittäjä. Mutta piti mennä Lontooseen opiskeluaikana lomalle, mutta lentokentällä iski kauhea paniikki, kun en tiennyt miten toimia, minne mennä. Siinä paniikin kiihtyessä kaikki alkoi näyttää entistä kaoottisemmalta, en pystynyt edes ajattelemaan enää selkeästi. Minä vaan itkin kippurassa siellä jossain kunnes joku ihminen tuli kysymään mikä on hätänä. En meinannut pystyä puhumaan englantiakaan, vain itkin. Lopulta rauhoituin sen verran että sain kerrottua mihin lennolle haluaisin mennä ja jotkut ihmiset minua auttoivat oikeaan paikkaan.
Olin koko loppumatkan ihan paniikissa enkä hotellilta paljoa poistunut, en uskaltanut, kun pelkäsin että iskee taas sellainen paniikki jossa en pysty muuta kuin itkemään sikiöasennossa kuin pikkulapsi. Enkä tuon jläkeen ole uskaltanut enää yksin matkustella, olen vaan liian paniikkiherkkä ihminen selvitäkseni ongelmatilanteista yksin.
[/quote]
Harmi että sinulla on tuollainen kokemus :/ itsekin olen melkoinen jännittäjä ja ujo, mutta jotenkin ajattelen, että ehkä sitä rohkaistuu matkalla, kun on "pakko". Itseäni jännittäisi Lontoo jotenkin paljon enemmän kuin mikään aasian kaupunki. Tai jotenkin se, että paikassa puhutaan äidinkielenä englantia luo itselleni paineita :D Olen koittanut lukea paljon reissaamisesta, kohdemaasta sekä siitä, kuinka lentokentällä toimitaan mm. pallontallaajista.
Lähde ihmeessä. Yksin matkustamisessa on haittapuolensa, et jaa tiettyjä kokemuksia kenenkään kanssa, mutta myös paljon mahtavia puolia. Saat mennä, tehdä ja nähdä, kokea juuri mitä sinä haluat. Kaverin kanssa jää joskus näkemättä etenkin jos porukka äänestää. Saat katsella jotain näköalaa niin kauan kuin haluat, ei ole kiirettä minnekään (ellei sitten kulkuneuvoihin :D). Nauti vaan joka hetkestä ja ota vaikka paljon kuvia ja pidä kavereille tai perheelle reissun jälkeen jotkut illanistujaiset joissa näytät ne hienoimmat kuvat ja kerrot kivoimmat tarinat jos tuntuu siltä että haluat jakaa kokemuksiasi :) voit tarjota vaikka jotain matkasta mukaan tarttunutta teetä tai herkkua :)
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:01"]
Tarkoitus olisi lähteä aasiaan. Tiedän, että aika "kunnianhimoinen " tavoite tai ehkä liian raju alku matkailuun. :D en kuitenkaan haluaisi tyytyä mihinkään euroopan maahan... Lämpö ja eksotiikka kiinnostaa, sekä pienellä budjetilla reissaminen. Juhlimisesta en välitä. Jännitän nimenomaan englannin puhumista ja lentokenttiä. Järki kyllä sanoo, että kyllä siellä maailmalla selviää ja jos jää kotiin, se vasta kaduttaakin. Ap
[/quote]Hmm....ei kai sinulla nyt ole sellainen olo, että kun et ole aiemmin matkustanut niin korjaat sen yhdellä pitkällä matkalla? Saat sanoa kavereille käyneesi kaukana...
[/quote]
Lähinnä haluaisin matkustaa sinne, mikä todella kiinnostaa, enkä tehdä mitään "harjoitusmatkaa" :) Vaikka euroopassakin kiinnostavia kohteita on ja aasia on iso harppaus kokemattomalle matkailijalle. Monet ovat kyllä ehdotelleet minulle, että jospa tekisit ensin pienen viikonloppureissun johonkin euroopan kohteeseen. Itse kuitenkin kaipaan lämpöä ja eksotiikkaa ja siksi ei innostaisi. Rahaakaan minulla ei ole tuhottomasti :) Nämä eurot on hankittu pätkätöillä ja säästämisellä. Nimeomaan reppureissaus ja Madventures-tyylinen matkailu on aina kiinnostanut, olen vaan ajatellut että siihen ei ole minulla mahdollisuutta.
Kiitos rohkaisevista kommenteista, niistä oli paljon apua! :)
[/quote]
Kokeile ensin vaikka inter rail matkaa Euroopassa. En lähtisi yksin seikkailemaan aasiaa, jos matkailun perusasiat ei ole hallussa. Tai sitten joku pakettimatka mihin tahansa. Aasian lentoihin saat laittaa melko paljon rahaa. Osaatko niitä tilata?
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:11"]
Harmi että sinulla on tuollainen kokemus :/ itsekin olen melkoinen jännittäjä ja ujo, mutta jotenkin ajattelen, että ehkä sitä rohkaistuu matkalla, kun on "pakko". Itseäni jännittäisi Lontoo jotenkin paljon enemmän kuin mikään aasian kaupunki. Tai jotenkin se, että paikassa puhutaan äidinkielenä englantia luo itselleni paineita :D Olen koittanut lukea paljon reissaamisesta, kohdemaasta sekä siitä, kuinka lentokentällä toimitaan mm. pallontallaajista.
[/quote]
Minut tuo oma paniikkireaktioni yllätti ihan täysin. En ollut ikinä missään tilanteessa kokenut mitään tuollaista, että menen täysin toimintakyvyttömäksi paniikin takia. Tosin olin kyllä pari kertaa pyörtynyt kun täytyi koulussa jotain esittää luokan edessä, ja vatsa iski aina ripulille jännityksestä niissä tilanteissa. Mutta minäkin ajattelin että kun on pakko, niin jännityksestä huolimatta pystyisin toimimaan. Vaan en pystynyt. Oli vaan liian iso kynnys tuo yksin matkalle kun yleensä olin ollut rutiineja rakastava ihminen joka välttelin jännittäviä tilanteita.
Sellainen olen vielä nyt nelikymppisenäkin. Olen vaan todennut että voin parhaiten kun elämän mahdollisimman rutiininomaisesti. Mulle se arkikin sisältää lukemattomia jännityksen ja stressin aiheita, ihan tarpeeksi ja liikaakin, ei tarvi enää stressata itseään uusilla kokemuksilla. Tulee halvaksi, kun ei tarvi matkustella eikä hankkia elämyksiä ;)
26 jatkaa että kyllä reissussa pärjää itsekseen koska on pakko. itse olin aina se joka vaan seurasi muita ja lensin todella harvoin. sitten kun olinkin yksin lentokoneessa ja kentillä ja oli vaan pakko itse lukea ne kyltit ja sitä huomasi että osaa ihan yhtälailla kun kuka tahansa muu ja julkisia on helppo käyttää.
Mene vaan Eurooppaan. Italia.Espanja.Kreikka. Itse käynyt noi yksin ja monta muuta maata. Jopa lähi-idässä. Rohkeutta vaatii.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:46"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:01"]
Tarkoitus olisi lähteä aasiaan. Tiedän, että aika "kunnianhimoinen " tavoite tai ehkä liian raju alku matkailuun. :D en kuitenkaan haluaisi tyytyä mihinkään euroopan maahan... Lämpö ja eksotiikka kiinnostaa, sekä pienellä budjetilla reissaminen. Juhlimisesta en välitä. Jännitän nimenomaan englannin puhumista ja lentokenttiä. Järki kyllä sanoo, että kyllä siellä maailmalla selviää ja jos jää kotiin, se vasta kaduttaakin. Ap
[/quote]Hmm....ei kai sinulla nyt ole sellainen olo, että kun et ole aiemmin matkustanut niin korjaat sen yhdellä pitkällä matkalla? Saat sanoa kavereille käyneesi kaukana...
[/quote]
Lähinnä haluaisin matkustaa sinne, mikä todella kiinnostaa, enkä tehdä mitään "harjoitusmatkaa" :) Vaikka euroopassakin kiinnostavia kohteita on ja aasia on iso harppaus kokemattomalle matkailijalle. Monet ovat kyllä ehdotelleet minulle, että jospa tekisit ensin pienen viikonloppureissun johonkin euroopan kohteeseen. Itse kuitenkin kaipaan lämpöä ja eksotiikkaa ja siksi ei innostaisi. Rahaakaan minulla ei ole tuhottomasti :) Nämä eurot on hankittu pätkätöillä ja säästämisellä. Nimeomaan reppureissaus ja Madventures-tyylinen matkailu on aina kiinnostanut, olen vaan ajatellut että siihen ei ole minulla mahdollisuutta.
Kiitos rohkaisevista kommenteista, niistä oli paljon apua! :)
[/quote]
Kokeile ensin vaikka inter rail matkaa Euroopassa. En lähtisi yksin seikkailemaan aasiaa, jos matkailun perusasiat ei ole hallussa. Tai sitten joku pakettimatka mihin tahansa. Aasian lentoihin saat laittaa melko paljon rahaa. Osaatko niitä tilata?
[/quote]
Miksi kiertää eurooppaa, jos ei kiinnosta? Mitkä on matkailun perusasiat? Lennot on kalliit, mutta kuka ei niitä osaisi netin kautta varata.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:11"]
Harmi että sinulla on tuollainen kokemus :/ itsekin olen melkoinen jännittäjä ja ujo, mutta jotenkin ajattelen, että ehkä sitä rohkaistuu matkalla, kun on "pakko". Itseäni jännittäisi Lontoo jotenkin paljon enemmän kuin mikään aasian kaupunki. Tai jotenkin se, että paikassa puhutaan äidinkielenä englantia luo itselleni paineita :D Olen koittanut lukea paljon reissaamisesta, kohdemaasta sekä siitä, kuinka lentokentällä toimitaan mm. pallontallaajista.
[/quote]
Minut tuo oma paniikkireaktioni yllätti ihan täysin. En ollut ikinä missään tilanteessa kokenut mitään tuollaista, että menen täysin toimintakyvyttömäksi paniikin takia. Tosin olin kyllä pari kertaa pyörtynyt kun täytyi koulussa jotain esittää luokan edessä, ja vatsa iski aina ripulille jännityksestä niissä tilanteissa. Mutta minäkin ajattelin että kun on pakko, niin jännityksestä huolimatta pystyisin toimimaan. Vaan en pystynyt. Oli vaan liian iso kynnys tuo yksin matkalle kun yleensä olin ollut rutiineja rakastava ihminen joka välttelin jännittäviä tilanteita.
Sellainen olen vielä nyt nelikymppisenäkin. Olen vaan todennut että voin parhaiten kun elämän mahdollisimman rutiininomaisesti. Mulle se arkikin sisältää lukemattomia jännityksen ja stressin aiheita, ihan tarpeeksi ja liikaakin, ei tarvi enää stressata itseään uusilla kokemuksilla. Tulee halvaksi, kun ei tarvi matkustella eikä hankkia elämyksiä ;)
[/quote]
Itsekin olen melkoinen jännittäjä ja kaikki esiintymistilanteet kamalia. Mietin myös sitä, että jos paniikki näkyy kasvoiltani, että kuinka helppo kohde olen joillekin tyrkyttäjille ja varkaille. Ehkä laitan aurinkolasit päähän, sormuksen sormeen ja suht peittävät vaatteet ainakin... Reissaaminen on myös pitkäaikainen haaveeni ja olen koittanut punnita, harmittaako enemmän jättää matka tekemättä vai todella reissata yksin.
Lentoja olen alustavasti katsellut ja luulen, ettei niiden varaamisessa ole ongelmaa. Ap
Mene ihmeessä sinne Aasiaan jos se kerran kiinnostaa enemmän. Lentokentillä et huomaa eroa, kyltit on englanniksi joka tapauksessa jos nyt vähänkään missään turistikohteissa liikut. Kulttuurierot toki Aasiassa on isommat kuin Euroopan sisällä, mutta hieman paikallisten tapoihin etukäteen tutustumalla pystyt helposti välttämään turhia konflikteja.
Mä oon matkustanu pari kertaa yksin Amerikkaan, kyllä siellä reissussa tutustuu ihmisiin ihan helposti ja aina saa apua kun uskaltaa vaan kysyä.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 11:37"]Mun tytär opiskeli vuosi sitten Aasiassa ja reissasi tosi paljon yksin siellä, Thaimaassa, Vietnamissa, Kambozassa, Laosissa, Malesiassa, Singaporessa jne. Valkohiuksinen ja sinisilmäinen. Koskaan ei ollut ongelmia, aina tutustui ihaniin ihmisiin ja sai tarvittaessa apua.
[/quote]
Kuulostaa ihanalta :)
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 12:24"]Mihin päin Aasiaa ajattelit reissata ja kuinka pitkäksi aikaa? Itse olen reissannut mm. Kaakkois-Aasiassa ja vaikka siellä on hieman haastavampaa hoitaa käytännön asioita kuin Euroopan matkoilla, ei siellä oikeasti mitään niin haastavaa ole, etteikö kyselemällä ja hyvällä opaskirjalla (budjettimatkalaiselle ehdottomasti Lonely Planet!) pärjäisi ilman suurempia ongelmia. Suurempi haaste on henkinen puoli, sillä täysin vieraassa maassa ja kulttuurissa, yksinäisyyden, turvattomuuden ja ahdistuksen tunteet tulevat väkisinkin vastaan aika ajoin.
Itselleni näistä haastavin oli varmasti tuo yksinäisyys. Kun matkustaa halpabudjetilla tuhansien kilometrien päässä kotoa jossain hyvin pelkistetyissä huoneissa, joissa on vain sänky ja kattotuuletin, joutuu kohtaamaan itsensä ihan eri tavalla kuin kotona telkkarin ääressä. Se ei ole vain huono asia, itse en ainakaan palannut reissusta ihan samana ihmisenä kuin sinne lähtiessä.
En nyt yritä pelotella, mutta itselleni tuli yllätyksenä, miten ahdistaviakin tunnetiloja reppureissatessa joutuu kohtaamaan. Matkustelu ei ole vain pelkkää elämystä ja euforiaa, mutta ei mistään muusta saa samanlaista vapauden tunnetta kuin itsenäisestä matkustelusta, jolloin voi mennä mihin haluaa, milloin haluaa, kohdata ihmisiä ja haastaa itseään aivan uudenlaisilla tavoilla.
[/quote]
Mietin indonesiaa... Tiedostan kyllä, että ei ole mikään helpoin maa välttämättä aloittaa. Siellä on lukuisia eri saaria missä haluaisin käydä. Olen miettinyt tuota, kuinka yksinäiseltä reissussa voi olla. Varsinkin, kun haluaisin paikkaan jossa ei paljon turisteja ole, enkä viihdy missään bilepaikoissa. Pitää miettiä asiaa! Ap
Aasia on monin paikoin helppo kohde. Onko joitain tiettyjä maita, jotka kiinnostaa?
Olen käynyt Kiinassa, Vietnamissa, Thaimaassa, Kambodzassa, Malesiassa ja Singaporessa. Kaikki sopivat ihan hyvin yksinkin matkailijalle. Ehkä Kiina vähän huonompi vaihtoehto, kun siellä tosi harva puhuu englantia, joten jos tulee jotain, että pitäisi kysyä niin vastauksia vaikeampi saada.
Singapore on tosi helppo kohde ja siellä on paljon nähtävää, hyvä julkiset kulkuyhteydet ja englannilla pärjää loistavasti.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 11:37"]Mun tytär opiskeli vuosi sitten Aasiassa ja reissasi tosi paljon yksin siellä, Thaimaassa, Vietnamissa, Kambozassa, Laosissa, Malesiassa, Singaporessa jne. Valkohiuksinen ja sinisilmäinen. Koskaan ei ollut ongelmia, aina tutustui ihaniin ihmisiin ja sai tarvittaessa apua. [/quote] Kuulostaa ihanalta :) [quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 12:24"]Mihin päin Aasiaa ajattelit reissata ja kuinka pitkäksi aikaa? Itse olen reissannut mm. Kaakkois-Aasiassa ja vaikka siellä on hieman haastavampaa hoitaa käytännön asioita kuin Euroopan matkoilla, ei siellä oikeasti mitään niin haastavaa ole, etteikö kyselemällä ja hyvällä opaskirjalla (budjettimatkalaiselle ehdottomasti Lonely Planet!) pärjäisi ilman suurempia ongelmia. Suurempi haaste on henkinen puoli, sillä täysin vieraassa maassa ja kulttuurissa, yksinäisyyden, turvattomuuden ja ahdistuksen tunteet tulevat väkisinkin vastaan aika ajoin. Itselleni näistä haastavin oli varmasti tuo yksinäisyys. Kun matkustaa halpabudjetilla tuhansien kilometrien päässä kotoa jossain hyvin pelkistetyissä huoneissa, joissa on vain sänky ja kattotuuletin, joutuu kohtaamaan itsensä ihan eri tavalla kuin kotona telkkarin ääressä. Se ei ole vain huono asia, itse en ainakaan palannut reissusta ihan samana ihmisenä kuin sinne lähtiessä. En nyt yritä pelotella, mutta itselleni tuli yllätyksenä, miten ahdistaviakin tunnetiloja reppureissatessa joutuu kohtaamaan. Matkustelu ei ole vain pelkkää elämystä ja euforiaa, mutta ei mistään muusta saa samanlaista vapauden tunnetta kuin itsenäisestä matkustelusta, jolloin voi mennä mihin haluaa, milloin haluaa, kohdata ihmisiä ja haastaa itseään aivan uudenlaisilla tavoilla. [/quote] Mietin indonesiaa... Tiedostan kyllä, että ei ole mikään helpoin maa välttämättä aloittaa. Siellä on lukuisia eri saaria missä haluaisin käydä. Olen miettinyt tuota, kuinka yksinäiseltä reissussa voi olla. Varsinkin, kun haluaisin paikkaan jossa ei paljon turisteja ole, enkä viihdy missään bilepaikoissa. Pitää miettiä asiaa! Ap
[/quote]
Kommenttini tuohon vahvistettuun tekstiin - itse tein automatkan yksin Alpeilla ja Italian pohjoisosissa muutama kuukausi avioeron ja äitini kuoleman jälkeen. 3 vkoa yksin pienessä autossa, yksin hotellissa jne. Harmittaa ettei ollut nauhuria mukana.... oli tosi outoa olla ekaa kertaa täysin yksin ja vielä sellaisessa mielentilassa! Reissu oli tosi puhdistava ja hieno, ylitin oman mukavuusalueeni monella tavalla.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 15:37"]
Hyvin se ap sujuu. Mun 20-vuotias tyttö teki juuri yksin kuukauden Japanin-matkan, vaikkei koskaan sitä ennen ollut yksin käynyt missään, hyvä jos Helsingissä. Hyvin hän pärjäsi ja oli oikein mukava reissu ollut. Mua kyllä jännitti ihan kauheasti, että miten tytöllä sujuu. Hän ei muuten ole luonteeltaan todellakaan rohkeimmasta päästä.
[/quote]
Hieno kuulla tälläisiä kokemuksia! Ap