ILTAVIRKUT – Miten sopeudutte tähän yhteiskuntaan?
TÄMÄ KESKUSTELU ON VERTAISTUKEA ILTAVIRKUILLE. Eli jos et kuulu iltavirkkuihin, olet esimerkiksi juuri tulossa kirjoittamaan "Aikainen lintu madon nappaa! Jokainen voi muuttua rehelliseksi ja reippaaksi aamuvirkuksi halutessaan"!!1 niin elä tee sitä, mene mieluummin vaikka nukkumaan.
Jakakaa iltavirkut, yökyöpelit ja aamuntorkut kokemuksenne! Mikä on vaikeinta, kun elämme aamuvirkkujen rytmin mukaan tehdyssä yhteiskunnassa? Oletko onnistunut löytämään alan, jossa iltavirkkuus on ok, ehkä jopa vahvuus? Oletko luova ja älykäs ihminen, jonka parhaat ideat tulevat öisin? Onko hyviä vinkkejä? Kiintoisia tarinoita?
Kommentit (408)
Minulla on vähän sellainen ongelma, että olen ehdottomasti iltavirkku ja yökyöpeli, mutta samalla inhoan iltavuoroja. Ainut hyvä puoli niissä tietysti on pidempään nukkuminen (kun ei ole lapsiakaan, niin ei tarvitse olla kenenkään takia hereillä heti aamusta), mutta en kuitenkaan ikinä vaihtaisi pelkkään iltavuoroon, vaan haluan päästä iltapäivällä kotiin. Kuitenkin joku 7-15 olisi aivan liian aikaista minulle, mutta ehkä joku 8.30-16.30. Paras työaika olisi 9-15!
Vierailija kirjoitti:
Tyttöystäväni on ollut aina iltavirkku, nukkumaanmenoaika oli mieluiten klo 4:00, eikä kelloa voinut kääntää vaikka hän kuinka yritti. Kunnes hän muutti pois keskustasta rauhallisemmalla, hiljaisemmalle ja vähemmän valoisalle seudulle. Muutos tapahtui itsestään.
En oikein usko aamu- tai iltavirkkuuteen, kaikki on olosuhteista ja tavoista kiinni. Sori.
Minä olen asunut kolmessa eri maassa, maalla ja kaupungissa ja tehnyt töitä niin vuoroissa kuin virka-aikoinakin. Aina vaan olen iltavirkku, se on minun ominaisuuteni siinä missä silmien värikin. Kyllähän minäkin nyt VOIN herätä aamulla aikaisin ja töiden takia usein heräänkin, ei sitä mikään magia estä, mutta se ei ole luonnollinen rytmini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöystäväni on ollut aina iltavirkku, nukkumaanmenoaika oli mieluiten klo 4:00, eikä kelloa voinut kääntää vaikka hän kuinka yritti. Kunnes hän muutti pois keskustasta rauhallisemmalla, hiljaisemmalle ja vähemmän valoisalle seudulle. Muutos tapahtui itsestään.
En oikein usko aamu- tai iltavirkkuuteen, kaikki on olosuhteista ja tavoista kiinni. Sori.
Minä olen asunut kolmessa eri maassa, maalla ja kaupungissa ja tehnyt töitä niin vuoroissa kuin virka-aikoinakin. Aina vaan olen iltavirkku, se on minun ominaisuuteni siinä missä silmien värikin. Kyllähän minäkin nyt VOIN herätä aamulla aikaisin ja töiden takia usein heräänkin, ei sitä mikään magia estä, mutta se ei ole luonnollinen rytmini.
Sama täällä. Kyllä sen vuorokausirytmin pystyy väkisin kääntämään ihan miksikä tahansa - olen tehnyt 8-16 duunia ja kyllähän se onnistuu.
Kuitenkaan vaikka olisin nukkunut hyvin ja tarpeeksi pitkään, en ikinä herää aamulla täysin levänneen oloisena, aina tekisi mieli jatkaa unia. Aamulla kestää, ennen kuin kone käynnistyy. Sitten vaikka olisin herännyt 06.30 niin iltaa kohden vireystasot nousevat selkeästi. Opiskeluaikoina tein lähes kaiken haastavan työn pimeän tultua, silloin olen virkeä, lanttu leikkaa, ja motivaatiota on.
Ei se iltavirkkuus minua estä menemästä aikaisin nukkumaan, jos olen väsynyt ja vuorokausirytmi on sellainen. Mutta jos voin valita, menen aina ennemmin nukkumaan vaikka 03-04 ja herään 11-12. Eikä ole vain mukavuudesta kyse - tuolla rytmillä kun nousen olen heti paljon skarpimpi kuin seiskalta, vaikka unta olisi tullut saman verran.
Oon vähän niin kuin luovuttanut ja pakottanut itseni olemaan aamuvirkku, kun kaikki sitä ihannoi. Kyllä multa sujuukin hyvin kaikki käytännönhommat aamuisin ja päivisin. Ajatustyö ei vaan luista niin hyvin silloin eikä hienoja ideoita synny. Jotenkin on vain liikaa hälinää ympärillä. En tiedä johtuuko oikeasti mahdollisesta add:sta. Useamman kerran mulle on sanottu, että vaikuttaa kuin mulla ois ADD. En ole jaksanut lähteä tutkituttamaan asiaa. Älyä pitäis kai ihan olla, kun Mensan virallisen testin mukaan olin älykkäämpi kuin 97% ihmisistä. Yliopistoaikoina kirjoittelin myös paljon erinomaisia arvosanoja ja kehuja saaneita tekstejä. Ne kaikki kirjoitin tosin aina öisin.
En tiedä oletteko te samanlaisia, mutta minua muuten myös ahdistaa sellainen iltapäivän ruuhkainen hälinä ja ankea pilvisen päivän valo. Tekee mieli vaan kaivautua jonnekin hämärään. Heti alkaa helpottaa, kun aurinko laskee. Päivät voi olla vaikka kuinka rumia ja harmaita, mutta yöt on aina kauniita, vaikka sataisi ja pyryttäisi.
Kuulostan varmaan tosi ongelmaiselta tyypiltä, mutta itse asiassa olen luonteeltani aika hilpeä, joku noissa vaan tympäisee.
Olin aikaisemmin iltavirkku ja aamun torkku, mutta vaihdoin tietoisesti vuorokausirytmiäni koska mielestäni päivät kuluivat hukkaan ja tunsin huonoa omatuntoa nukkuessani puoliinpäiviin. Jokainen voi halutessaan tehdä saman. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Oon vähän niin kuin luovuttanut ja pakottanut itseni olemaan aamuvirkku, kun kaikki sitä ihannoi. Kyllä multa sujuukin hyvin kaikki käytännönhommat aamuisin ja päivisin. Ajatustyö ei vaan luista niin hyvin silloin eikä hienoja ideoita synny. Jotenkin on vain liikaa hälinää ympärillä. En tiedä johtuuko oikeasti mahdollisesta add:sta. Useamman kerran mulle on sanottu, että vaikuttaa kuin mulla ois ADD. En ole jaksanut lähteä tutkituttamaan asiaa. Älyä pitäis kai ihan olla, kun Mensan virallisen testin mukaan olin älykkäämpi kuin 97% ihmisistä. Yliopistoaikoina kirjoittelin myös paljon erinomaisia arvosanoja ja kehuja saaneita tekstejä. Ne kaikki kirjoitin tosin aina öisin.
Minä taas olen luovuttanut yrittämästä olla aamuvirkku ja olen ihan vaan oma itseni eli iltavirkku, koska se antaa minulle niin paljon enemmän jaksamista ja hyvinvointia. Kaikki sujuu paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Olin aikaisemmin iltavirkku ja aamun torkku, mutta vaihdoin tietoisesti vuorokausirytmiäni koska mielestäni päivät kuluivat hukkaan ja tunsin huonoa omatuntoa nukkuessani puoliinpäiviin. Jokainen voi halutessaan tehdä saman. Suosittelen.
Silloin ne vasta hukkaan kuluivatkin, kun silmät ristissä ja aivan kuutamolla yritin pakottaa itseäni samaan rytmiin kuin muutkin. Sitten onneksi tajusin, että saan itse rakentaa itselleni oman näköisen elämän.
Minun päiväni ovat sitäpaitsi ihan yhtä pitkiä kuin muidenkin. Ne vaan alkavat ja loppuvat eri aikaan. Aktiivisia tunteja on todennäköisesti enemmän kuin jollain tosi iltaunisella tyypillä.
Vierailija kirjoitti:
Olin aikaisemmin iltavirkku ja aamun torkku, mutta vaihdoin tietoisesti vuorokausirytmiäni koska mielestäni päivät kuluivat hukkaan ja tunsin huonoa omatuntoa nukkuessani puoliinpäiviin. Jokainen voi halutessaan tehdä saman. Suosittelen.
Eikä onnistu. Sinä olet ollut joku päivävirkku, sellaisiakin on. Minä en muuttunut aamuvirkuksi, vaikka useamman vuoden olin töissä joihin piti nousta 5.30. Viikonloppuisin olin niin väsynyt, että nukuin keskipäivään. Lopulta jätin koko paskan. Elän nyt iltavirkkuna ja kaikki on paljon paremmin. Olen jopa hoikistut ja jaksanut treenata lihaksia.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oletteko te samanlaisia, mutta minua muuten myös ahdistaa sellainen iltapäivän ruuhkainen hälinä ja ankea pilvisen päivän valo. Tekee mieli vaan kaivautua jonnekin hämärään. Heti alkaa helpottaa, kun aurinko laskee. Päivät voi olla vaikka kuinka rumia ja harmaita, mutta yöt on aina kauniita, vaikka sataisi ja pyryttäisi.
Kuulostan varmaan tosi ongelmaiselta tyypiltä, mutta itse asiassa olen luonteeltani aika hilpeä, joku noissa vaan tympäisee.
Sama juttu minulla.
Iltavirkkuus on sairaus, joka rajoittaa elämää enemmän kuin diabetes tms. ellei löydä sopivaa työtä. Jos yhteiskunta olisi taas suunniteltu iltavirkkujen mukaan, aamuvirkkuus olisi sairaus. Niin se vaan menee.
T: iltavirkku, jolla on diabetes.
Menneenä kesänä 2021 päivisin oli niin kuuma, ettei jaksanut tehdä mitään. Sitten illalla, kun oli vihdoin vähän viileämpää, niin olisi pitänyt mennä nukkumaan. Hohhoijjaa, no en tosiaan mennyt, vaan lähdin juoksulenkille.
Liukuva työaika ilman leimauslaitetta sopii meille iltavirkuille. Kaikki katsovat myrkyllisesti kolmelta kotiin lähteviä aamuvirkkuja ja kuiskuttelevat paheksuvasti, mutta kukaan ei sano mitään kun minä tulen töihin kymmenen maissa. Skippaan usein ikävät aamun scrum-palaveritkin, vaikka niitä on minun vuoksi siirretty myöhemmäksi, ei vaan ehdi ;). Eikä kukaan ole katsomassa mihin aikaan lähden kotiin. Aika harvoin tulee tehtyä täyttä työpäivää
Vierailija kirjoitti:
Iltavirkkuus on sairaus, joka rajoittaa elämää enemmän kuin diabetes tms. ellei löydä sopivaa työtä. Jos yhteiskunta olisi taas suunniteltu iltavirkkujen mukaan, aamuvirkkuus olisi sairaus. Niin se vaan menee.
T: iltavirkku, jolla on diabetes.
Työvoimapalveluita pitäisi kehittää niin, että huomioitaisiin työnhakijan vuorokausirytmi eli tarjotaan iltatöitä iltavirkuille. Työmaailmassa on tällä hetkellä niin monta asiaa vinksallaan, mutta tuo oli siis se perusajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikaisemmin iltavirkku ja aamun torkku, mutta vaihdoin tietoisesti vuorokausirytmiäni koska mielestäni päivät kuluivat hukkaan ja tunsin huonoa omatuntoa nukkuessani puoliinpäiviin. Jokainen voi halutessaan tehdä saman. Suosittelen.
Eikä onnistu. Sinä olet ollut joku päivävirkku, sellaisiakin on. Minä en muuttunut aamuvirkuksi, vaikka useamman vuoden olin töissä joihin piti nousta 5.30. Viikonloppuisin olin niin väsynyt, että nukuin keskipäivään. Lopulta jätin koko paskan. Elän nyt iltavirkkuna ja kaikki on paljon paremmin. Olen jopa hoikistut ja jaksanut treenata lihaksia.
Etkö siis pysty lomallakaan siirtymään kohdemaan aikavyöhykkeeseen (siis jos se poikkeaa meikäläisestä) vaan jatkat elämääsi Suomen kellonajan ja yöelämäsi mukaisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikaisemmin iltavirkku ja aamun torkku, mutta vaihdoin tietoisesti vuorokausirytmiäni koska mielestäni päivät kuluivat hukkaan ja tunsin huonoa omatuntoa nukkuessani puoliinpäiviin. Jokainen voi halutessaan tehdä saman. Suosittelen.
Eikä onnistu. Sinä olet ollut joku päivävirkku, sellaisiakin on. Minä en muuttunut aamuvirkuksi, vaikka useamman vuoden olin töissä joihin piti nousta 5.30. Viikonloppuisin olin niin väsynyt, että nukuin keskipäivään. Lopulta jätin koko paskan. Elän nyt iltavirkkuna ja kaikki on paljon paremmin. Olen jopa hoikistut ja jaksanut treenata lihaksia.
Etkö siis pysty lomallakaan siirtymään kohdemaan aikavyöhykkeeseen (siis jos se poikkeaa meikäläisestä) vaan jatkat elämääsi Suomen kellonajan ja yöelämäsi mukaisesti?
Juurihan hän sanoi, että pystyy kyllä nousemaan vaikka 05.30, mutta ei vaan voi siinä rytmissä hyvin. Menkää päivänpaisteet muualle jankkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi iltavirkut, joita on käsittääkseni yli puolet suomalaisista, ei aktiivisesti aja yhteiskunnan muuttamista heille (tai kaikille) sopivaan rytmiin? Vai onko aamuvirkut selviytyneet elämässä paremmin johtaviin asemiin eivätkä halua tehdä muutosta?
Iltavirkkuja on valitettavasti vain noin 15%. Jos meitä olisi se 70% kuten aamuvirkkuja, niin tässä ketjussa itkisivät aamuvirkut.
Ja kyllä, aamuvirkut ovat todellakin päässeet parempiin asemiin kuin iltavirkut. Itselläni meni opiskelut aikalailla päin persettä, mutta olen sittemmin kiihdyttänyt monista vanhoista opiskelukavereista ohi työelämässä liukuvan työajan ansiosta. Monelle iltavirkulle on käynyt paljon heikommin.
Teen etätyötä omassa tahdissa, tällä hetkellä litteraatioita. Olen tehnyt myös käännöstöitä.
Näissä dedis on yleensä tietty päivä ennen klo 12 yöllä. Joskus voi olla esim. klo 16 mennessä.
Nousen 12 aikaan päivällä ja menen nukkumaan 2-3 aikoihin yöllä. Saan ihan hyvät yöunet siinä.
Oikeastaan ei ole tällä hetkellä mitään erityisiä ongelmia.
Joskus tosin ihmiset eivät ymmärrä, että en istuskele koko päivää tyhjänpanttina, kun olen kotona. Eli en voi tulla hetken mielijohteesta jonnekin ravinteliin klo 18, jos sen päivän töistä on osa vielä tekemättä. Ei niitä kännissä voi hoitaa. Eri asia, jos on sovittu pari päivää etukäteen, niin tiedän varautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikaisemmin iltavirkku ja aamun torkku, mutta vaihdoin tietoisesti vuorokausirytmiäni koska mielestäni päivät kuluivat hukkaan ja tunsin huonoa omatuntoa nukkuessani puoliinpäiviin. Jokainen voi halutessaan tehdä saman. Suosittelen.
Eikä onnistu. Sinä olet ollut joku päivävirkku, sellaisiakin on. Minä en muuttunut aamuvirkuksi, vaikka useamman vuoden olin töissä joihin piti nousta 5.30. Viikonloppuisin olin niin väsynyt, että nukuin keskipäivään. Lopulta jätin koko paskan. Elän nyt iltavirkkuna ja kaikki on paljon paremmin. Olen jopa hoikistut ja jaksanut treenata lihaksia.
Etkö siis pysty lomallakaan siirtymään kohdemaan aikavyöhykkeeseen (siis jos se poikkeaa meikäläisestä) vaan jatkat elämääsi Suomen kellonajan ja yöelämäsi mukaisesti?
Juurihan hän sanoi, että pystyy kyllä nousemaan vaikka 05.30, mutta ei vaan voi siinä rytmissä hyvin. Menkää päivänpaisteet muualle jankkaamaan.
Aamuvirkut tuntuvat kuvittelevan että iltavirkut eivät pysty muuttamaan vuorokausirytmiään. Kyllä he pystyvät, ihan yhtä hyvin kuin aamuvirkutkin(mutta vain tietyissä rajoissa molemmat). Molemmilla ryhmillä rytmi tietysti synkronoituu aurinkoon, eri aikavyöhykkeellä iltavirkku luontaisesti alkaa elämään auringon mukaan iltapainoitteisesti ja aamuvirkku aamupainoitteisesti.
Aamuvirkuille on muuten ihan yhtä vaikeaa valvoa myöhään kuin iltavirkuille on herääminen. Vaimoni on aamuvirkku ja joskus kun pitää valvoa myöhään (esim käydä hakemassa joku lentokentältä), niin tuska on kauhea. Siinä voi sitten sanoa aamuvirkulle että nuku vaan aamulla pidempään niin kyllä jaksat valvoa illalla, hahah.
Se on just näin! Ihan parasta jonain just maanantaiaamuna heräillä omia aikojaan, syödä hidas aamiainen ja lähteä kaupungille asioille kun kaupoissa on väljää ja rauhallista ja samaan aikaan muut tahkoavat oravanpyörässä ;)
Nimenomaan tuo maanantaista perjantaihin kahdeksasta neljään oli musta niin puuduttavaa, tuntui että viikot vaan valui sormien välistä ja koko ajan nukutti.