Te joilla kummallakin oma tili mihin palkka tulee?!
Miten te jaatte ns yhteiset kulut eli asumisen, ruoan, laskut, lasten vaatteet jne? Entäpä silloin kun nettopalkoissa eroa tyyliin ~1500e vs 2500e?
Kommentit (133)
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:53"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:25"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:19"]
Meillä on tavallaan yksi yhteinen tili, johon laitetaan ruokarahat jne. Mutta vuokra maksetaan puoliksi omilta tileiltä ja laskut yleensä jaetaan kokonaisina toiset toiselle ja toiset toiselle koska ovat yleensä samaa hintaluokkaa. Laitan omasta palkasta säästöön vielä sitten erilliselle henk.koht tilille joka ei kuitenkaan ole säästötili.
[/quote]
Jatkan vielä, kuluthan voi laskea suhteutetuksi kunkin palkkaan, niin kumpikin antaa omastaan sen osuuden mikä tavallaan "kuuluu" antaa kun saa enemmän palkkaa. Voi laskea helpolla yhtälöllä tai esim. täällä:
http://www.countcalculate.com/private-and-home-economics/split-payment-according-to-income
[/quote]
Miksi enemmän tienaavan pitää maksaa enemmän esim. sähkölaskusta? Eihän sähkö "tiedä", että nyt sitä käyttää parempituloinen ja nyt se on kalliimpaa kuin toisen käyttämänä. Ihan sama, jos kaupassa takki maksaisi 1900 e/kk tienaavalle 190 e, mutta jos tienaa 2500 e/kk, onkin sama takki kalliimpi ja maksaa jo 250 e. Ihan outoa jakaa laskuja sen mukaan, kumpi tienaa enemmän, kun oikea tapa olisi jakaa käytön mukaan.
[/quote]
Suomalaiset on jo syntymästään asti niin selkärangattomia sosialisteja, että kaikki pakolliset menot pitää maksaa tulojen mukaan. Loppujen lopuksi pienituloiset haluavat aina saman "käteen jäävän" osuuden rahoista kuin suurituloisetkin. He eivät vain halua tehdä sen eteen niin paljon töitä.
Meillä kaikki menot maksetaan puoliksi. Jos toisella ei riitä rahat, niin sitten hän jää velkaa toiselle. Tämän velan voi sitten suorittaa erilaisina palveluksina, kuten kotitöinä.
Kaikki asumiskulut maksetaan puoliksi. Ruokakaupassa maksetaan myös puoliksi. Jaetaan kassalle mentäessä ruuat, mies laskee etä menee suurinpiirtein tasan. Joskus myös toinen maksaa kokonaan, jolloin toinen maksaa seuraavalla kerralla tai maksaa jotain muuta. Puhelinlaskut tietysti ite maksetaan. Matkat yms. yleensä myös puoliksi, toisinaan saattaa toinen tarjota halutessaan. Hyvin on toiminut, kun molemmat osaa järkevästi käyttää rahaa.
Kumpikin siirtää yhteiselle tilille 700 €/kk lainanlyhennykseen ja 350 €/kk asumismenoihin. Minä maksan ruuat ja lasten kulut, rahoitan myös matkat ja rempat. Kumpikin maksaa omien autojensa kulut ja mies maksaa joitakin laskuja, kuten sanomalehden tilausmaksut. Tulot aika samaa luokkaa.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 19:22"]
Kumpikin siirtää yhteiselle tilille 700 €/kk lainanlyhennykseen ja 350 €/kk asumismenoihin. Minä maksan ruuat ja lasten kulut, rahoitan myös matkat ja rempat. Kumpikin maksaa omien autojensa kulut ja mies maksaa joitakin laskuja, kuten sanomalehden tilausmaksut. Tulot aika samaa luokkaa.
[/quote]
Eikö sinulle jää tuossa musta pekka käteen? Jos maksat ruuat ja lasten kulut, ja matkat ja rempatkin vielä. Ruoka- ja lapsikuluthan lienevät ne suurimmat noiden asumiskulujen jälkeen? Mitä mies maksaa joidenkin laskujen lisäksi, kuulostaa kovin vähältä?
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 19:24"][quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 19:22"]
Kumpikin siirtää yhteiselle tilille 700 €/kk lainanlyhennykseen ja 350 €/kk asumismenoihin. Minä maksan ruuat ja lasten kulut, rahoitan myös matkat ja rempat. Kumpikin maksaa omien autojensa kulut ja mies maksaa joitakin laskuja, kuten sanomalehden tilausmaksut. Tulot aika samaa luokkaa.
[/quote]
Eikö sinulle jää tuossa musta pekka käteen? Jos maksat ruuat ja lasten kulut, ja matkat ja rempatkin vielä. Ruoka- ja lapsikuluthan lienevät ne suurimmat noiden asumiskulujen jälkeen? Mitä mies maksaa joidenkin laskujen lisäksi, kuulostaa kovin vähältä?
[/quote]
Se nyt on vain mennyt näin, ja mulle ihan ok. Matkustelu on mulle tärkeää, joten rahoitan ne mielelläni. Samoin pintarempat, jolle ei sinällään uudessa talossa ole mitään tarvetta. En pystyisi elämään millään yhteiset rahat -meiningillä! Miehellä on kallis harrastus, enkä todellakaan edes halua tietää, paljonko siihen menee vuositasolla rahaa. Tienataan ihan mukavasti, kaikki on saatu mitä on tarvittu.
Omat tilit molemmilla palkkatileinä, joiden lisäksi erillinen yhteinen lainanhoitotili ja taloustili, johon on yksi pankkikortti. Lainanhoitotilille laitetaan laina+vastike puoliksi, ja taloustilille molemmat siirtää 300e, joka riittää kuukaudeksi ruokaan ja muihin yhteisen elämisen laskuihin. Meillä ei ole lapsia.
Miehellä isompi palkka, ja hänen nimissään auto. Hän maksaa yksin auton ylläpidosta koituvat kulut, koska hän sitä lähinnä yksin käyttääkin. Minä taas vastaan pääosin koiran ylläpidon, vaikkakin ruoat ostetaan yhteiseltä tililtä. Näin on toiminut hyvin :)
Omat tilit ja rahat. Ei käyttöoikeuksia toisen tiliin. Mies maksaa pääsääntöisesti kaikki asumiseen ja autoiluun menevät kulut, tienaakin puolet enemmän kuin minä. Minä maksan omat henk. koht. laskuni, ruokaostokset ja lasten kulut. Tuloni ovat aika pienet, joten välillä mies maksaa myös lasten kuluja.
Nettopalkkojen ero 1000€/kk.
Yhteiset menot puoliksi ja ruoka+hygieniaostokset on mukana niissä yhteisissä budjettiarviona (toteutuneet on sinnepäin mutt en jaksa laskea joka kk erikseen).Yhteisiä eivät ole lapsen harrastukset, vaatteet, metsävakuutus ja muut metsän menot, autot, puhelut (toisella työsuhdepuhelin), parturit.
Parempipalkkainen hoitaa lapsen ostokset, huonompipalkkainen kompensoi niitä maksamalla harrastukset ja koulukuvat. Tässä nyt vaan kävi näin....meillä oli toimiva talous ja sitten ilmaantui tuo lapsi. Parempituloinen otti sen kulut hoitaakseen, tasoittaakseen tuloeroja. Jossain kohtaa paremoituloinen sitten totesi että voisi se toinenkin jotain lapsen menoja maksaa ja siinä nyt oli samaan aikaan pöydällä joku harrastusmaksu :)
Huvit maksetaan suunnilleen puoliksi.
Isoista menoista (auto, rengassarja tms) puhutaan yhdessä, mutta maksaja päättää itse. Samoin ollaan kartalla toisen rahoista, että pysyy ne puskurirahat käytettävissä.
Shoppailija tuo kaupasta toisenkin tilaamat tavarat. Jossain kohtaa sitten niistä saa käteistä tai maksattaa jonkin oman menon. Ei se nyt niin satatsen päälle ole.
Olis ensivuoden budjetin tekoaika....luulen että mennään samoilla summilla kuin tämäkin vuosi. Vähän vertaan, että molempien säästöt on kasvaneet suunnilleen samassa tahdissa.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 16:33"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:49"]
Mieheni tienaa nyt äitiyslomani aikana yli 2300€/kk enemmän kuin mä. Asuminen maksetaan puoliksi ja henkilökohtaiset laskut kumpikin maksaa tietty itse. Vakuutukset, vedet, sähköt tms. mies maksaa vähän useammin. Kaksi vanhinta lasta ovat edellisestä avioliitostani ja heidän menonsa maksan pääasiassa minä, mut yhteisen vauvan menoista toivoisin, että mies maksaisi ainakin puolet (vauva on just vasta syntynyt). Vielä koskaan rahasta ei ole ollut riitaa, siksi haluan pitää omat tilit jatkossakin.
[/quote]
miksi maksatte asumisen puoliksi jos miehen tulot kerran 2300 euroa paremmat!? Reilua olisi laskea molempien tulot yhteen ja jakaa kulut tasan siten, että molemmille jää yhtä paljon käteen. Näin meidän perheessä tehdään muutenkin, mutta erityisesti nyt kun olen pääosin kotihoidontuella, niin tuntuisi todella törkeältä, että maksaisimme 50-50 perheen kulut.
[/quote]
Miksi hemmetin takia miehesi pitäisi elättää sinua kuin lasta?
[/quote]Avioliitossa on elatusvelvollisuus puolisoon.
[/quote]
Mutta vain silloin, jos toinen on kyvytön (ei haluton) elättämään itsensä ja silloinkin vain minimi eikä sitä mitä toinen vaatii. Joten elatukseksi riittää katto pään päälle, lämpö ja perusruoka.Ei puhelinta, nettiä, harrastuksia jne.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 17:28"]
Avioliitossa on elatusvelvollisuus puolisoon.
[/quote]
Mutta vain silloin, jos toinen on kyvytön (ei haluton) elättämään itsensä ja silloinkin vain minimi eikä sitä mitä toinen vaatii. Joten elatukseksi riittää katto pään päälle, lämpö ja perusruoka.Ei puhelinta, nettiä, harrastuksia jne.
[/quote]
Mieheni oli yhdessä vaiheessa kokonaan tuloton. Olisipa ollut aika tylyä ilmoittaa, että hänelle riittää katto pään päällä ja kaurapuuro, muusta on turha haaveilla. Monet täällä sanovat, ettei rahaa ja rakkautta pidä sotkea keskenään, mutta kyllä minusta rakkauteen kuuluu se, että tarvittaessa pidetään toisesta huolta myös rahallisesti.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:03"]
Miten te jaatte ns yhteiset kulut eli asumisen, ruoan, laskut, lasten vaatteet jne? Entäpä silloin kun nettopalkoissa eroa tyyliin ~1500e vs 2500e?
[/quote]
Yhteinen taloustili, jonne kumpikin siirtää ennalta sovitun määrän rahaa joka kuukausi. Kun palkat on samalla tasolla, molemmilta yhtä iso summa, mutta jos toinen tienaa paljon vähemmän, niin sitten katsotaan joku järkevä jakauma summien kesken. Ja kaikki asumiseen, liikkumiseen ja peruselämiseen liittyvät kulut maksetaan yhteistililtä. Helppoa kuin heinänteko.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 13:54"]
Voiko itsekkäämpää kommenttia enää olla. Tyypillinen miehen sellainen. Mikä logiikka tuossa ylipäätään on. Nainen joka ilman omaa syytään tienaa vähemmän pitäisi maksaa siis suhteessa palkkaansa nähden enemmän kuin mies. Sitten kun naisen rahat loppuu niin ilmeisesti kommentin kirjoittajan mielestä nainen ja lapset saa sitten nähdä nälkää kun ei rahat sillä naisella riitä enää loppukuun ruokiinkaan. Pääasia että miehellä riittää rahaa törsäämiseen.
Onko se naisten vika että saavat pienempää palkkaa kuin miehet. Otetaan vaikka hoitoala, nainen yliopistokoulutus palkka 2500 e, mies yliopistokoulutus esimiesasema palkka 6000 e. Tehtäiskö niin että lasketaan ne miesten palkat naisten tasolle niin katellaan sitten sitä 50/50 maksamista. Tai nostetaan ne naisten palkat miesten tasolle ja sama juttu.
[/quote]
On Suomi kyllä sen verran tasa-arvoinen maa kuitenkin, ettei mikään estä naista tienaamasta hyvin. Olen mies ja jonkun aikaa sitten tienasin vähemmän kuin puolisoni. Silti pistettiin kulut puoliksi. Samoin nyt kun osat ovat vaihtuneet. Eri juttu sitten, jos jompikumpi jää työttömäksi, hoitovapaalle tjs.
Mies tienaa nelisen kertaa enemmän kuin minä, joten maksaa asuntolainan, muut laskut menee puoliksi. Isoista hankinnoista vastaa yleensä mies, me kun elämme hänen elintasonsa mukaan. Nytkin talon rempan ja uudet huonekalut ostaa mies. Minä teen enemmän kotitöitä ja olen odaltani mahdollistanut miehen urakehityksen. En matkustele työn puolesta juurikaan. Ja kummallakin on oma tili. Hyvin on 16v tällä kaavalla sujunut
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 13:54"]
Onko se naisten vika että saavat pienempää palkkaa kuin miehet. Otetaan vaikka hoitoala, nainen yliopistokoulutus palkka 2500 e, mies yliopistokoulutus esimiesasema palkka 6000 e.
[/quote]
Tottakai on! Suomessa saa ihan vapaasti valita ammattinsa. Jos joku haluaa jäädä "vain" hoitajaksi (joka muutes ei ole yliopistokoulutus, ja palkkakin on reilusti isompi kuin 2500e...), ja joku pyrkii esimieheksi ja ottaa kaiken sen vastuun mitä siitä seuraa, niin eihän se ole kenenkään muun kuin henkilöiden itsensä valinta. Ei palkkaa makseta sukupuolen mukaan, vaan osaamisen ja ammatin mukaisesti.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:18"]
Maksetaan kumpikin sekä omia kulujamme, toistemme kuluja ja lastemme kuluja. Vaikka onkin omat tilit niin rahoja kohdellaan aika lailla yhteisinä rahoina. Erimielisyyttä ei ole koskaan ollut rahan käytöstä.
Ihan ohimennen sanottuna, vähän ihmetyttää ne pariskunnat jotka pitävät rahansa ja kulunsa tiukasti erillään. Tulee väkisinkin mieleen että onko mahdollinen ero koko ajan alitajunnassa kun finanssit pidetään niin erillään.
[/quote]
Tai sitten ollaan yksinkertaisesti järkeviä ja osataa elää tulojen mukaan. Moni nainen itkee, miten erossa elintaso laski, koska siihen asti käytössä oli oma ja miehen tili. Jos käyttää vain omia rahojaan, ei ikinä joudu tilanteeseen, jossa rahat on loppu, koska saa itse määrätä niistä kokonaan. Avioliitossa puolisoiden omaisuus on omaa eikä yhteistä, miksi rahat pitäisi yhdistää?
[/quote]
No eikö sinun mielestäsi ole outoa, jos toinen tienaa kotihoidontuen ja toinen 5000e kuussa, ja toinen syö lapsen kanssa pussinuudelia kotona ja toinen käy hienoimmissa ravintoloissa. Toinen matkustaa lomilla ja harrastaa kalliisti, toinen pysyy lapsenhoitajana kotona jne.
Meillä on sellainen systeemi, että kummankin palkasta menee 2/3 yhteiselle taloustilille ja lopun saa kumpikin enempiä kyselemättä vaikka polttaa takassa, jos siltä tuntuu. Minulla nettokuukausitulot noin 2000e ja miehellä noin 4000e. Tähän järjestelyyn päädyttiin ihan miehen aloitteesta, koska meillä on hyvin erilainen tapa käyttää rahaa. Mies on aika säästäväinen vaikkei mikään pihi penninvenyttäjä olekaan kun taas minulla tuppaa kaikki menemään mitä tulee ja mies koki ahdistavaksi, että hänen pitäisi olla ikäänkuin poliisina ja vahtia kokoajan mihin ne yhteiset rahat menee tai että minun pitäisi hyväksyttää hänellä milloin mikäkin oma ostokseni.
Taloustililtä siis maksetaan kaikki juoksevat kulut, asuntolaina, yhteiset rahastosäästöt, minun auto (miehellä täysi autoetu) ja kaikki muut yhteiset hankinnat. Se mikä ei kuukaudessa kulu, laitetaan yhteisiin rahastoihin tai sillä täydennetään vara/matkakassaa, jos sitä on tarvinnut aiemmin johonkin käyttää.
Käytännössä mies kyllä maksaa enemmän kuin oman osuutensa, koska häneltä jää usein osa omasta kolmanneksestaan käyttämättä ja yleensä laittaa senkin noihin rahastoihin samoin kuin puolivuosittaiset bonuksensa, tosin usein maksaa niillä myös jonkun yhteisen matkan. Mies usein myös maksaa ravintolalaskut, ruokaostokset tai muita yhteisiä juttuja omasta pussistaan eli taloustililtä jää sitten enemmän säästöön tai saattaa maksaa osin jonkun kalliimman jutun mihin ei vararahastoon kajoamatta ehkä olisi muuten varaa.
Meillä tämä on toiminut hyvin eikä rahasta ole juuri tarvinnut kinata, vaikka rahankäyttötottumukset onkin aivan erilaiset.
Kumpikin maksaa, mitä maksaa ja jos toiselta loppuu rahat, toinen siirtää tililtään toiselle lisää rahaa. Meillä on siis täysin yhteiset rahat. Se on meille hyvin toimiva ratkaisu, koska tapasimme nuorina, olemme olleet koko aikuiselämämme yhdessä ja meillä on yhteinen asuntolaina ja lapsia. Jos jommankumman tilille joskus jää ylimääräistä, saatamme siirtää sen erilliselle säästötilille, joka sattuu olemaan minun nimissäni. Sinne ei kyllä pääse ikinä kovin paljon kertymään - siellä on muutaman kuun nettopalkat äkillisiä auton hajoamisia tms yllättäviä, isoja kuluja varten.
Nettopalkoissa on eroa, mies tienaa noin tonnin nettoa enemmän kuin minä. Toisaalta ennen lasten saamista minä tienasin useita vuosia miestäni enemmän ja "otin takkiin" taloudellisesti jäädessäni kotiäidiksi useaksi vuodeksi. Mies tulee tietysti saamaan jkv enemmän eläkettä kuin minä. Säästämme siksi minulle vähän eläkerahastoa heti, kun se on taloudellisesti mahdollista. Jotain säästettiin jo ennen lasten saamista, mutta juuri nyt pikkulapsivaiheessa on tiukempaa.