Krista Mikkonen: "Luonnontilaisten ja niiden kaltaisten metsien hakkuut ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tuhoisia ja järjettömiä. Hallitus on sitoutunut luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen." (Facebook)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?

Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?

Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.

Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.

Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.

Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?

Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.

Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?

Kirjoitat jostakin käsittämättömästä ekologisesta kuhinasta avohakkuilla, mikä on aivan täyttä roskaa. Väität metsien pysyvän monimuotoisina riippumatta siitä, miten niitä revitään ja raiskataan. Sitten vastaat yksinkertaiseen kysymykseeni tiaisten häviämisestä, että mitä moisella on väliä. Voi yhden kerran.

Miten epälooginen voi ihminen olla. Ja miten omanapainen ja välinpitämätön. Säästä minut enemmiltä argumenteilta.

Onneksi viherargumentointi ei ole ollenkaan populistista roskaa josta ei pintaa raaputtamalla löydy alta yhtään mitään. /s

Tässäkin pääargumenttisi näyttää olevan solvaaminen ja ideasi myyminen parilla hienolla sanalla joita et vaivaudu perustelemaan mitenkään koska et ilmeisesti osaa. Tosiuskovainenhan uskoisi ne perustelemattakin.

Edelleen, mikä se on se piste jossa se oikea luonto oli olemassa joka on säilytettävä vaikka väkisin, siitä huolimatta että luonto muuttuu luonnostaan? Ja miksi just se piste eikä joku muu?

Luonnonvihaajista lähtee kova meteli mutta mitään järkiperusteluja ei löydy. "Mitä välii" on tyypillinen mielipide. Taitaa olla kovin tunkkainen persuliedustus näissä jutuissa. Todennäköisesti myös rokotevastaisuus on näissä piireissä yleistä. Parturoidaan sitten vaan kaikki metsät nurin ja sellukattilaan, kasvaahan ne takaisin ja mitä välii vaikkei kasvaisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?

Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?

Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.

Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.

Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.

Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?

Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.

Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?

"Mitä väliä" biodiversiteetillä? Niin idiootti kysymys kuin olla voi.

Ihmisenkin selviytyminen tällä pallolla riippuu luonnon hyvinvoinnista. Biodiversiteetin heikkeneminen on iso uhka loppupeleissä nimenomaan ihmiselle.

Hienoilla sanoilla ei oikeasti voi korvata puuttuvaa argumenttia. Lähinnä tuo kuvastaa sitä että opettelit sanaston päästäksesi joukkoon muttet ymmärrä itse asiaa ollenkaan. 

En tiedä ovatko ne hienoja sanoja vai eivät, mutta tieteellinen pohja niillä on. Ja tieteen avulla saadaan selville asioita, joita henkka ja pera snagarijonossa eivät vain tule tajunneeksi. Olen todellakin opetellut sanaston koska olen biologi. Millä muulla perusteella kuin epätoivoisella mutulla voit väittää etten ymmärrä asiaa?

Kyllä ne valtion omistamat luonnontilaiset metsät pitäisi suojella. Eihän niitä ole kuin pieni osa kaikista metsistä. Samoin kannatan yksityisille maanomistajille maksettavia suojelukorvauksia. Meilläkin on 20 ha vanhaa metsää suojeltuna, eikä se mitään läpitunkematonta ryteikköä ole kuten täällä on peloteltu. Monen ikäistä ja kokoista puuta sieltä löytyy. Ja eipä siinä, onhan ne suoranaiset ryteikötkin monille lajeille tarpeen, vaikka ihminen ei niistä tykkäisikään.

Puu kyllä kasvaa takaisin, mutta metsän kehittyminen sellaiseksi kuin se oli ennen hakkuita voi viedä satoja vuosia. Metsään kun kuuluu paljon muutakin kuin puu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?

Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?

Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.

Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.

Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.

Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?

Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.

Olen siinä uskossa, että sinä et 10 vuode kuluttua edes tiedä olevasi hakkuuaukealla ellei joku sitä sinulle kerro!

Luonto muuntuu koko ajan ja niitä parjaamiasia havumetsien hakkuita on tiettävästi ja dokumentoidusti tehty yli 200 vuoden ajan. Tältä pohjalta hömötiaisten kato on alkanut jo 1800-luvulla.

Vastaavasti meillä on myös äärettömän uhanalainen ainoastaan vanhoissa metsissä elävä liito-orava, jota yllättäen on löytynyt myös kaupunkiympäristöistä kerrostalolöhiöiden liepeiltä. Ei pidä jäädä tuijottamaan jotain linturengastajien parin vuoden aikana tehtyjen havaintojen kirjausta, kannattaa katsoa asiaa sadan vuoden perspektiivissä havaitakseen, että populaatiot pienenevät ja suurenevat ilman ihmistäkin.

Minun metsäni on viimeisen 200 vuoden aikana avohakattu ainakin kolmeen kertaan ja silti siellä on edelleen metsä, jota tavallinen suomalainen pitää luonnonvaraisena ikimetsänä jo siksi, että siellä kasvaa lukuisia eri puulajeja, jopa tammia. Eipä voisi olla jokaluonnonkulkija enempää väärässä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?

Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?

Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.

Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.

Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.

Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?

Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.

Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?

"Mitä väliä" biodiversiteetillä? Niin idiootti kysymys kuin olla voi.

Ihmisenkin selviytyminen tällä pallolla riippuu luonnon hyvinvoinnista. Biodiversiteetin heikkeneminen on iso uhka loppupeleissä nimenomaan ihmiselle.

Hienoilla sanoilla ei oikeasti voi korvata puuttuvaa argumenttia. Lähinnä tuo kuvastaa sitä että opettelit sanaston päästäksesi joukkoon muttet ymmärrä itse asiaa ollenkaan. 

En tiedä ovatko ne hienoja sanoja vai eivät, mutta tieteellinen pohja niillä on. Ja tieteen avulla saadaan selville asioita, joita henkka ja pera snagarijonossa eivät vain tule tajunneeksi. Olen todellakin opetellut sanaston koska olen biologi. Millä muulla perusteella kuin epätoivoisella mutulla voit väittää etten ymmärrä asiaa?

Sillä ettet osaa selittää mitä väliä sillä on jos joku tietty lintulaji on harvinaisempi suomessa. Tilallehan tuppaa tulemaan joku toinen kuten koulussa jo opetettiin. Sen sijaan koitat ohjata puheen termilässytykseen koska ilmeisesti tajuat itsekin ettei sinulla ole kunnon argumenttia yleisen tason populistisen pelottelun lisäksi. 

Oh, Noez, Miksei Kukaan Ajattele Lap... tai siis Biodiversiteettiä!!!

Olemme Kaikki Doomed!! Jos Emme Ajattele Herkeämättä Biodiversiteettiä. Ps. Send More Research Money Maria

Vierailija kirjoitti:

Puu kyllä kasvaa takaisin, mutta metsän kehittyminen sellaiseksi kuin se oli ennen hakkuita voi viedä satoja vuosia. Metsään kun kuuluu paljon muutakin kuin puu.

Miksi sen pitäisi kehittyä täsmälleen samanlaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?

Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?

Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.

Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.

Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.

Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?

Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.

Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?

Kirjoitat jostakin käsittämättömästä ekologisesta kuhinasta avohakkuilla, mikä on aivan täyttä roskaa. Väität metsien pysyvän monimuotoisina riippumatta siitä, miten niitä revitään ja raiskataan. Sitten vastaat yksinkertaiseen kysymykseeni tiaisten häviämisestä, että mitä moisella on väliä. Voi yhden kerran.

Miten epälooginen voi ihminen olla. Ja miten omanapainen ja välinpitämätön. Säästä minut enemmiltä argumenteilta.

Onneksi viherargumentointi ei ole ollenkaan populistista roskaa josta ei pintaa raaputtamalla löydy alta yhtään mitään. /s

Tässäkin pääargumenttisi näyttää olevan solvaaminen ja ideasi myyminen parilla hienolla sanalla joita et vaivaudu perustelemaan mitenkään koska et ilmeisesti osaa. Tosiuskovainenhan uskoisi ne perustelemattakin.

Edelleen, mikä se on se piste jossa se oikea luonto oli olemassa joka on säilytettävä vaikka väkisin, siitä huolimatta että luonto muuttuu luonnostaan? Ja miksi just se piste eikä joku muu?

Tarkoitus ei ole solvata vaan todeta että argumentti on roskaa jos se sitä on. Perustelin jo kertaalleen, että mikään ajan hetki t ei ole tässä keskustelussa relevantti. Relevanttia on se että uhanalaistoimikunnan mietinnöissä eli nk. punaisessa kirjassa on vuosi vuoden jälkeen enemmän ja enemmän uhanalaisia lajeja. Tätä kehitystä voidaan edes vähän hidastaa jättämällä luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset metsät hakkaamatta. Tämähän oli ketjun alkuperäinen pointti.

Mutta miksi minun muutenkaan maksaa vaivaa perustella mitään ihmiselle, jonka vasta-argumentti minua huolestuttavaan asiaan on "mitä väliä"?

Vierailija kirjoitti:

Luonnonvihaajista lähtee kova meteli mutta mitään järkiperusteluja ei löydy. "Mitä välii" on tyypillinen mielipide. Taitaa olla kovin tunkkainen persuliedustus näissä jutuissa. Todennäköisesti myös rokotevastaisuus on näissä piireissä yleistä. Parturoidaan sitten vaan kaikki metsät nurin ja sellukattilaan, kasvaahan ne takaisin ja mitä välii vaikkei kasvaisikaan.

Oikeastaan luonnonsuojelua kannattavana minua ärsyttää se, että viheraatteen on vallannut kaltaisiasi öyhöttäjiä täynnä oleva poseeraava pellejoukkio jonka toimet pikemminkin haittaa luontoa kuin suojelee.

Vihreiden kannatus ei ole matala siksi että noi ei mainostaisi touhujaan riittävästi. Pikemminkin kansa huomaa että noi ei suojele enää luontoa vaan pikemminkin järjestelee erilaisia kampanjoita joissa ei ole taustalla mitään todellista luonnonsuojelullista muutaman iskulauseen lisäksi.  

Vierailija kirjoitti:

Mikä outo pilkka ja vähättely alkaa heti kun mainitaan luonnon monimuotoisuus ja huoli sen edes jonkinlaisesta säilymisestä. Lajikato on todettu fakta ja kovaa vauhtia hakataan vanhoja metsiä ennen kuin kukaan ehtii kieltää. Tottakai hakkuuaukeallekin aina jotain kasvaa mutta kovin lajiköyhää maastoa se on. Ihminen on kyllä metka elukka, ei ole toista yhtä tuhoisaa lajia.

Miksi luonto sitten muuttuu koko ajan eikä jämähdä paikalleen? Olettaisi, että jos luonto pyrkii stabiiliin tilaan, niin meillä olisi siitä selkeää tutkimustietoa: tämä on lopputulos, johon pyritään. Mutta kun niin ei ole!

Lajikato on todettu fakta ja yhtä paljon faktaa on siinäkin, että sukupuuttoon kuolleita lajeja palaa uudelleen tämän tästä, ei vain ole tiedetty, että ne ovat olleet elossa.

Toisaalta vaikka Helsinki on hyvä osoitus siitä, miten ihmisen toimet aiheuttavat lajien lisääntymistä. Öiset rottajoukot ovat turmioksi monille eläimille, mutta toisaalta rotat levittävät tauteja ja loisia. Tämä on luonnon kannalta hyvä asia, juuri noin maailman tulee toimiakin. Miksi siis rottia pitää loukuttaa, kun luonnon monimuotoisuus niitä vaatii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?

Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?

Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.

Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.

Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.

Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?

Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.

Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?

Kirjoitat jostakin käsittämättömästä ekologisesta kuhinasta avohakkuilla, mikä on aivan täyttä roskaa. Väität metsien pysyvän monimuotoisina riippumatta siitä, miten niitä revitään ja raiskataan. Sitten vastaat yksinkertaiseen kysymykseeni tiaisten häviämisestä, että mitä moisella on väliä. Voi yhden kerran.

Miten epälooginen voi ihminen olla. Ja miten omanapainen ja välinpitämätön. Säästä minut enemmiltä argumenteilta.

Onneksi viherargumentointi ei ole ollenkaan populistista roskaa josta ei pintaa raaputtamalla löydy alta yhtään mitään. /s

Tässäkin pääargumenttisi näyttää olevan solvaaminen ja ideasi myyminen parilla hienolla sanalla joita et vaivaudu perustelemaan mitenkään koska et ilmeisesti osaa. Tosiuskovainenhan uskoisi ne perustelemattakin.

Edelleen, mikä se on se piste jossa se oikea luonto oli olemassa joka on säilytettävä vaikka väkisin, siitä huolimatta että luonto muuttuu luonnostaan? Ja miksi just se piste eikä joku muu?

Tarkoitus ei ole solvata vaan todeta että argumentti on roskaa jos se sitä on. Perustelin jo kertaalleen, että mikään ajan hetki t ei ole tässä keskustelussa relevantti. Relevanttia on se että uhanalaistoimikunnan mietinnöissä eli nk. punaisessa kirjassa on vuosi vuoden jälkeen enemmän ja enemmän uhanalaisia lajeja. Tätä kehitystä voidaan edes vähän hidastaa jättämällä luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset metsät hakkaamatta. Tämähän oli ketjun alkuperäinen pointti.

Mutta miksi minun muutenkaan maksaa vaivaa perustella mitään ihmiselle, jonka vasta-argumentti minua huolestuttavaan asiaan on "mitä väliä"?

Mitä väliä sillä on että joku tietty lintulaji on harvinaisempi? Ei tuon luulisi olevan näin vaikea kysymys mitä se näyttää teille olevan kun koko puolueen spämmiryhmä näyttää olevan värvätty palstalle hukuttamaan kysymys solvauksiin ja muuhun roskaan.

Enkä kysynyt mitään komiteamietinnön tulosta vaan syytä. Ettekö te tiedä syytä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne valtion omistamat luonnontilaiset metsät pitäisi suojella. Eihän niitä ole kuin pieni osa kaikista metsistä. Samoin kannatan yksityisille maanomistajille maksettavia suojelukorvauksia. Meilläkin on 20 ha vanhaa metsää suojeltuna, eikä se mitään läpitunkematonta ryteikköä ole kuten täällä on peloteltu. Monen ikäistä ja kokoista puuta sieltä löytyy. Ja eipä siinä, onhan ne suoranaiset ryteikötkin monille lajeille tarpeen, vaikka ihminen ei niistä tykkäisikään.

Parasta suojelua olisi jokamiehenoikeuksien kieltäminen. Silloin ihminen ei päätyisi metsään roskaamaan, vaatimaa polkuja tai ajamaan polkupyörällä vanhojen puiden juuria vaurioille.

Oli tragikoomista, kuinka myrsky kaatoi jokunen vuosi sitten 10ha metsän melkein kokonaan ja palstalle sitten istutettiin tuhansia ja tuhansia kuusen taimia. Lehtipuita, ne muutamat jotka jäivät pystyyn, sai jäädä siemenpuiksi ja hyvin ovat nyt siementäneetkin. Ei mennyt pitkään, kun kuulin kitinää siitä, miten piti avohakkuulla pilata taas yksi metsä. Muuten ihan hyvä, muta itse olen jatkuvan kasvatuksen kannalla, vihaan avohakkuita ja puupeltoja, jätin osan myrskytuhoja keräämättä ja minä en voi vaikuttaa myrskyn laajuuteen. Silti syy oli minun, metsänomistajan.

Tänä vuonna harvensin kuusikkoa: huonosti kasvuun lähteneet, kitukasvuiset, liian tiiviisti kasvavat. Metsästäni löytyy niin sata vuotiaita puita kuin kasvavaakin puustoa. Joka kevät ja syksy seurailen palstalla liikkuvia eläimiä. Sopivat puut ja sopivassa määrin kaadan polttopuiksi sydäntalvena osan, vanhimmat myyn sellaisilta alueilta joissa nuorikko kaivaa kasvutilaa, latvat jäävät esim. jäniksille syötäväksi (varsinkin haapa on herkkua) enkä pillastu, vaikka kauriiden tekemiä polkuja löytyy sieltä täältä. Jänisten lymypaikkoja näkee paljon talvisin ja löytyypä ketun pesä kivikosta. Lintujen määrä on ihan uskomaton: on palokärkeä, pöllöä, korppia, pikkulintua, kanalintuja ja vaikka sun mitä. Löytyy myös keko-, hevos- ja mustia muurahaisia, sisiliskoja, sammakoita, hiiriä, myyriä - you name it. Eikä tuholaisista tietoakaan. Nuori kuusikkokin saa olla rauhassa, kun jättää eläimille sen mitä ne tarvitsee enkä minä metsänomistajana kärsi.

Mutta ei. Minä olen se pahis, koska olen kuten muut.

Luonnon monimuotoisuuden vuoksi Helsingin puistot voitaisiin kaikki metsittää.

Vierailija kirjoitti:

Sillä ettet osaa selittää mitä väliä sillä on jos joku tietty lintulaji on harvinaisempi suomessa. Tilallehan tuppaa tulemaan joku toinen kuten koulussa jo opetettiin. Sen sijaan koitat ohjata puheen termilässytykseen koska ilmeisesti tajuat itsekin ettei sinulla ole kunnon argumenttia yleisen tason populistisen pelottelun lisäksi. 

Oh, Noez, Miksei Kukaan Ajattele Lap... tai siis Biodiversiteettiä!!!

Olemme Kaikki Doomed!! Jos Emme Ajattele Herkeämättä Biodiversiteettiä. Ps. Send More Research Money Maria

Alueellisista sukupuutoista seuraa globaaleja sukupuuttoja eli lopullisia ja täydellisiä ja peruuttamattomia sukupuuttoja.

No mitä väliä? ( voin jo keskustella kanssasi ilman sinua)

No sitä , että lopputuloksena romuttuu yksi kerrallaan myös sellaisia ravintoketjuja, joiden huipulla ihminen itse on. Esimerkiksi viljelykasvien pölyttyminen voi estyä. Tuhohyönteisiä voi esiintyä massapopulaatioina. Myrkkyjen käyttöä joudutaan lisäämään. Lisäää lajeja häviää. (Tätä koskee se rivet popper - hypoteesi). Lopputuloksena meillä on paljas, karu, köyhä, myrkyttynyt planeetta, joka on meille itsellemmekin epätoivoinen paikka elää. Sitä väliä.

Mutta annan sinulle viimeisen sanan:

Mitä väliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ettet osaa selittää mitä väliä sillä on jos joku tietty lintulaji on harvinaisempi suomessa. Tilallehan tuppaa tulemaan joku toinen kuten koulussa jo opetettiin. Sen sijaan koitat ohjata puheen termilässytykseen koska ilmeisesti tajuat itsekin ettei sinulla ole kunnon argumenttia yleisen tason populistisen pelottelun lisäksi. 

Oh, Noez, Miksei Kukaan Ajattele Lap... tai siis Biodiversiteettiä!!!

Olemme Kaikki Doomed!! Jos Emme Ajattele Herkeämättä Biodiversiteettiä. Ps. Send More Research Money Maria

Alueellisista sukupuutoista seuraa globaaleja sukupuuttoja eli lopullisia ja täydellisiä ja peruuttamattomia sukupuuttoja.

No mitä väliä? ( voin jo keskustella kanssasi ilman sinua)

No sitä , että lopputuloksena romuttuu yksi kerrallaan myös sellaisia ravintoketjuja, joiden huipulla ihminen itse on. Esimerkiksi viljelykasvien pölyttyminen voi estyä. Tuhohyönteisiä voi esiintyä massapopulaatioina. Myrkkyjen käyttöä joudutaan lisäämään. Lisäää lajeja häviää. (Tätä koskee se rivet popper - hypoteesi). Lopputuloksena meillä on paljas, karu, köyhä, myrkyttynyt planeetta, joka on meille itsellemmekin epätoivoinen paikka elää. Sitä väliä.

Mutta annan sinulle viimeisen sanan:

Mitä väliä?

Päättelyketjusi oli silkkaa roskaa ja jälleen kerran lähinnä termien luettelua. Se, että jostain voi jollain kaukaa haetulla ehdoilla seurata jotain ei vielä ole todiste että siitä seuraisi jotain edes kovinkaan todennäköisesti. Sinulla noita vastaavia oli huomattavan monta samassa ketjussa.

Mutta kommenttisi oli loistava esimerkki siitä puolihuolimattomasta ja faktoja surutta oikaisevasta pelottelusta mitä vihreiden kommentit on jokseenkin joka asiaan eli vedellään mutkat suoraksi koska tarkoitushan on hyvä.

No linnut esim. syövät hyönteisiä. Jos jokin ennen yleinen lintu vähenee lyhyessä ajassa runsaasti, voi mm. tuhohyönteisten määrä kasvaa ja hyönteisten levittämät taudit yleistyä. Linnut myös kuljettavat kasvien siemeniä paikasta toiseen, joten lintujen väheneminen voi heikentää kasvien levittäytymistä. En ole biologi, mutta luonnossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, sen pitäisi jokaisen tietää.

Suomessa luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on paljon isompi ongelma kuin "vain" tiaisten katoaminen. Kolme neljäsosaa suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Se on aivan valtava järistys luonnolle, jos muutamassa vuosisadassa monimuotoisuudesta ja erilaisista elinympäristöistä katoaa yli puolet. Tällainen ihmisen aiheuttama häiriö ja tuho on kaukana luonnon luonnollisesta muutoksesta ja vaihtelusta, mihin naiivisti tässäkin ketjussa vedotaan.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös ruoantuotantoa. Maaperä köyhtyy, kun ihminen riistää sitä yksipuolisella maataloudella ja metsän"hoidolla". Ei ole itsestään selvää, että massa kasvaa ruoaksi kelpaavaa ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Oli tragikoomista, kuinka myrsky kaatoi jokunen vuosi sitten 10ha metsän melkein kokonaan ja palstalle sitten istutettiin tuhansia ja tuhansia kuusen taimia. Lehtipuita, ne muutamat jotka jäivät pystyyn, sai jäädä siemenpuiksi ja hyvin ovat nyt siementäneetkin. Ei mennyt pitkään, kun kuulin kitinää siitä, miten piti avohakkuulla pilata taas yksi metsä. Muuten ihan hyvä, muta itse olen jatkuvan kasvatuksen kannalla, vihaan avohakkuita ja puupeltoja, jätin osan myrskytuhoja keräämättä ja minä en voi vaikuttaa myrskyn laajuuteen. Silti syy oli minun, metsänomistajan.

Tänä vuonna harvensin kuusikkoa: huonosti kasvuun lähteneet, kitukasvuiset, liian tiiviisti kasvavat. Metsästäni löytyy niin sata vuotiaita puita kuin kasvavaakin puustoa. Joka kevät ja syksy seurailen palstalla liikkuvia eläimiä. Sopivat puut ja sopivassa määrin kaadan polttopuiksi sydäntalvena osan, vanhimmat myyn sellaisilta alueilta joissa nuorikko kaivaa kasvutilaa, latvat jäävät esim. jäniksille syötäväksi (varsinkin haapa on herkkua) enkä pillastu, vaikka kauriiden tekemiä polkuja löytyy sieltä täältä. Jänisten lymypaikkoja näkee paljon talvisin ja löytyypä ketun pesä kivikosta. Lintujen määrä on ihan uskomaton: on palokärkeä, pöllöä, korppia, pikkulintua, kanalintuja ja vaikka sun mitä. Löytyy myös keko-, hevos- ja mustia muurahaisia, sisiliskoja, sammakoita, hiiriä, myyriä - you name it. Eikä tuholaisista tietoakaan. Nuori kuusikkokin saa olla rauhassa, kun jättää eläimille sen mitä ne tarvitsee enkä minä metsänomistajana kärsi.

Mutta ei. Minä olen se pahis, koska olen kuten muut.

No tässähän se nyt on, Vihreiden seuraava älämölön kohde: sinä käyttäydyt syrjivästi kitukasvuisia puita kohtaan. Kyllä niilläkin on oikeus elämään!

Vierailija kirjoitti:

No linnut esim. syövät hyönteisiä. Jos jokin ennen yleinen lintu vähenee lyhyessä ajassa runsaasti, voi mm. tuhohyönteisten määrä kasvaa ja hyönteisten levittämät taudit yleistyä. Linnut myös kuljettavat kasvien siemeniä paikasta toiseen, joten lintujen väheneminen voi heikentää kasvien levittäytymistä. En ole biologi, mutta luonnossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, sen pitäisi jokaisen tietää.

Suomessa luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on paljon isompi ongelma kuin "vain" tiaisten katoaminen. Kolme neljäsosaa suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Se on aivan valtava järistys luonnolle, jos muutamassa vuosisadassa monimuotoisuudesta ja erilaisista elinympäristöistä katoaa yli puolet. Tällainen ihmisen aiheuttama häiriö ja tuho on kaukana luonnon luonnollisesta muutoksesta ja vaihtelusta, mihin naiivisti tässäkin ketjussa vedotaan.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös ruoantuotantoa. Maaperä köyhtyy, kun ihminen riistää sitä yksipuolisella maataloudella ja metsän"hoidolla". Ei ole itsestään selvää, että massa kasvaa ruoaksi kelpaavaa ravintoa.

Ongelma: ihminen määrittää ne uhanalaiset luontotyypit tietämättä lainkaan, millaista siinä samalla alueella on ollut vaikka 200 vuotta sitten. Uhanalainen ei koskaan ole alue, johon halutaan rakentaa tai josta otetaan rakentamisessa tarvittavaa maa-ainesta (minusta tämä on outoa!). Uhanalainen on usein alue, johon sen uhanalaiseksi määrittävällä on tunneside.

Maaperä köyhtyy maataloudessa etenkin siksi, että enää ei ole tarjolla eloperäistä aineista eli karjanlantaa. Ihmisen jätökset eivät ole ruuantuotannolle optimaalisia, niissä on liikaa esimerkiksi huumeiden ja virusten jäänteitä eikä niiden vaikutuksesta maaperässä ole kattavasti tietoa. Keinolannoitteiden vuoksi joudutaan siirtymään laajasti vuoroviljelyyn ja samalla miettimään, miten noin 7 mrd ihmistä saataisiin katoamaan, heille kun ei enää riitä ruokaa.