Krista Mikkonen: "Luonnontilaisten ja niiden kaltaisten metsien hakkuut ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tuhoisia ja järjettömiä. Hallitus on sitoutunut luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen." (Facebook)

Teillä ei taida olla käsitystä luonnotilaisen ja puupellon erosta? Nuo avohakatut ja istutetut metsät eivät ole metsiä vaan puupeltoja. Eroavat metsästä ominaisuuksiltaan. Jatkuvapeitteinen puu hakkuu vähentää voittoja vähän, mutta ei huomattavasti. Vähintään se pitää tehdä jos oikeita luonnonmetsiä hakataan. Puupeltojen avohakkuu ei muuta maailmaa kuin ulkonäöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No linnut esim. syövät hyönteisiä. Jos jokin ennen yleinen lintu vähenee lyhyessä ajassa runsaasti, voi mm. tuhohyönteisten määrä kasvaa ja hyönteisten levittämät taudit yleistyä. Linnut myös kuljettavat kasvien siemeniä paikasta toiseen, joten lintujen väheneminen voi heikentää kasvien levittäytymistä. En ole biologi, mutta luonnossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, sen pitäisi jokaisen tietää.

Suomessa luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on paljon isompi ongelma kuin "vain" tiaisten katoaminen. Kolme neljäsosaa suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Se on aivan valtava järistys luonnolle, jos muutamassa vuosisadassa monimuotoisuudesta ja erilaisista elinympäristöistä katoaa yli puolet. Tällainen ihmisen aiheuttama häiriö ja tuho on kaukana luonnon luonnollisesta muutoksesta ja vaihtelusta, mihin naiivisti tässäkin ketjussa vedotaan.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös ruoantuotantoa. Maaperä köyhtyy, kun ihminen riistää sitä yksipuolisella maataloudella ja metsän"hoidolla". Ei ole itsestään selvää, että massa kasvaa ruoaksi kelpaavaa ravintoa.

Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? Täähän on sinänsä hyvä keino politiikan tekemiseen ettei kenelläkään ole tässä oikeaa vastausta hallussaan joten te voitte aika rauhassa väittää jokseenkin mitä tahansa. Ja niin te näytätte väittävänkin, lähinnä sieltä pelotteluosastolta argumenttinne poimien. 

Tokihan esim. kieltämällä energiantuotannon, kaiken avustetun liikkumisen ja metsien kaikenlaisen hakkaamisen tai viljelyn saadaan muutoksia aikaan mutta siinäkin voi kysyä että onko ne muutokset oikeanlaisia tai edes tarpeellisia.

Itse olisin kiinnostuneempi todellisen saastumisen vähentämisestä kuin esim. hiilidioksidijankutuksesta tai kaiken luonnonkäytön kieltämisestä koska "biodiversiteetti" tai jotain, mutta valitettavasti viherpuolueen kampanjat tuppaa viemään sekä kaiken huomion että kaiken rahan muulta luonnonsuojelulta ja todellinen saastuminen saa jatkua niin kotimaassa kuin muuallakin kun eri tahot hakee väkisin hiilineutraaliutta (joka siis sekin on aika ontto termi jos todellisuuteen vertaa).

"Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? "

Voi huokaus. Ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

Ihmisen aiheuttama tuho luonnolle EI ole sama asia kuin luonnon luontainen muutosprosessi. Luonnon omat prosessit ovat niin hitaita, ettei ihminen juuri kykene havaitsemaan niitä, paitsi historiallisissa tuhansien tai miljoonien vuosien sykseissä. Nykyiset ihmisen aiheuttamat ongelmalliset mullistukset luonnossa ovat tapahtuneet muutamissa sadoissa vuosissa. Ne eivät ole mikään keppihevonen, vaan ihmisen ahneuden aiheuttama ja meitä itseämmekin uhkaava ongelma, jolle on ihmisen myös mahdollista tehdä jotain. Muutokset ovat tarpeellisia, siitä kansainvälinen tiedeyhteisö on yksimielinen.

Tjaa, et ole esim. tulivuorenpurkauksista kuullut? Tai metsäpaloista? Tai hyökyaalloista, maanjäristyksistä, meteoriiteistä? Kuivuuttakin tuppaa jossain päin maailmaa olemaan säännöllisen epäsäännöllisesti, tai kaatosadetta metritolkulla, maanvyöryä, lumivyöryjä.

"Ihmisen ahneuden aiheuttama muutos" on taas kerran termi joka on enemmänkin mainoslause kuin todellinen tieteellinen argumentti. Varsinkin kun suomesta puhutaan ja siitä miten tuon varjolla koitetaan estää jokseenkin kaikki metsänkäyttö suomesta.

Lisäksi fakta on se, ettei todellinen tieteellinen yhteisö tuppaa olemaan täydellisen yhtä mieltä juuri mistään. Ainakin joka asiassa riittää lisää tutkittavaa ja kritisoitavaa. 

Normaali metsäpalon jälkeinen uudelleen kasvu on ihan eri asia kuin peltomaiseksi istutettu.

Jos tosiaan suojellaan luonnon metsät, niin ei se vie metsäteollisuudelta juuri mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Jo sinun kirjoituksesta se, että luonnonmukaista metsää on muutakin kuin vanhaa metsää. Metsällä on luontaisesti kaikki vaiheet taimesta alkaen. Vanha metsä on joo luonnonmukainen, mutta sekin uusiutuu. Olet tainnut käydä katsomassa ns vanhaa metsää näissä reititetyissä puistoissa.

Vanha metsä* eli aarniometsä tarkoittaa metsää, jota ei ole koskaan hakattu tai johon ei ole muilla tavoin kajottu. Tämä siis pitää tietysti sisällään kaikki sukkessiovaiheet. Sinä annat väittämäsi perusteella ymmärtää, että hoitamaton metsä on vaikeakulkuinen, mikä ei pidä paikkaansa (välttämättä, voi se olla myös vaikeakulkuinenkin). Suomen metsien ikärakenne olisi kovin erilainen luonnontilaisena, eli nuorta ja hankalakulkuista taimikkoa olisi vähemmän kuin talousmetsissä. Eli siinä mielessä luonnontilaiset metsät ovat lähtökohtaisesti helpompikulkuisia.

Mitä muuten tarkoittaa "luonnonmukainen metsä", tällehän ei taida löytyä minkäänlaista määritelmää, eli yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Mikä on "ns. vanha metsä reititetyssä puistossa" ja miksei se kelpaa esimerkiksi vanhasta metsästä? Koska reitit raivataan? Jos pointtisi on, että kulkeminen on helppoa vaik koska reittejä ylläpidetään, niin ei pidä paikkaansa (jälleen: välttämättä). Olen käynyt mm. sellaisessa aarniometsässä, jossa ei ole tiettävästi koskaan harjoitettu metsätaloutta tai kulotusta, ja kulkeminen oli helppoa ilman reittejäkin. Olen tietysti ollut myös hankalassakin maastossa. Ja toki onneksi nämä kaikki metsät ovat olleet jonkinlaisia suojeltuja alueita, eikä kaikissa mitään reittejä ole ollut, koska eivät ole mitään laajalti tunnettuja kohteita. Lähtökohtaisesti arvokkailla alueilla pitäisi kulkea reittejä pitkin. Kaikkiallahan kulkee vähintään eläinten polkuja.

*ilmeisesti nykyään vanhaa metsää ei pitäisi käyttää synonyyminä aarniometsälle

Mitähän mahtaa tarkoittaa hakkaamaton. Suomessa ei hirveän vanhoja puita ja metsiä ole missään tapauksessa kun jää piti alueen puuttomana satakuntatuhatta vuotta. Loput on kaatuneet ja palaneet varmaan moneen kertaan jääkauden jälkeen joitain yksittäisiä poikkeuspuita lukuunottamatta. Tai kaadettu kun aiemminkin käytettiin puuta eri tarkoituksiin. 

Vastauksessasi on melkoisesti viisastelun makua, mutta kai minä silti vaivaudun vastaamaan. Mikä kumma saa sinut vetämään puidenhakkuun sekä kaatumisen ja palamisen välille yhdysmerkin? Jälkimmäiset ovat osa ilman ihmistäkin tapahtuvia häiriöitä, jotka palauttavat metsän sukkession alkuvaiheeseen. Tässä tapauksessa hakkaamaton tarkoittaa sitä, että vanhimmat puut ovat muutaman sadan vuoden ikäisiä ja metsä on syntynyt paloaukealle. Metsän kasvuun ei tulipalon jälkeen ole puututtu ja tuon ikäiset puut ovat vanhoja verrattuna talousmetsien puihin. Toki mänty ja kuusi voivat elää 400-500-vuotiaiksi, mutta koivut ja haavat ovat saavuttaneet maksiminsa ilman ihmisen väliintuloa. Ymmärrät varmaan, että vanha tarkoittaa eri asioita eri konteksteissa. Satojen saati tuhansien vuosien ikäinen metsä on iäkäs näissä olosuhteissa.

Sekopäinen on tämä täti.

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei taida olla käsitystä luonnotilaisen ja puupellon erosta? Nuo avohakatut ja istutetut metsät eivät ole metsiä vaan puupeltoja. Eroavat metsästä ominaisuuksiltaan. Jatkuvapeitteinen puu hakkuu vähentää voittoja vähän, mutta ei huomattavasti. Vähintään se pitää tehdä jos oikeita luonnonmetsiä hakataan. Puupeltojen avohakkuu ei muuta maailmaa kuin ulkonäöllisesti.

Kun vien sinut noin 30v ikäiseen metsään, niin sinä et osaa sanoa, onko se istutettu vai syntynyt luontaisesti. Jatkuvapeitteinen hakkuu tarkoittaa sitä, että 30 vuoden ajan saat tasaisesti tuloja, sen jälkeen metsäsi on täynnä lahoa eikä se puuaines kelpaa enää edes poltettavaksi. Lisäksi kasvatat pelkkää kuusta, mikää muu puistamme ei kestä varjoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo pitkään huomannut että vihreät= kaupungissa kasvaneet, täysin luonnosta ja ympäristöstä vieraantuneet kettutytöt ja -pojat (+muut sukupuolet) jotka edesajavat muista maista tuontia ja vähentävät kotimaista. Unohtaen sen, että 1) kotimaassa voidaan tuottaa valvotusti ja ympäristöystävällisesi, 2)tuominen kuljetuksineen, 3)emme voi vaikuttaa muissa maissa tuotannon ympäristövaikutuksiin, 4)elinkaariajattelu malli kokonaan.

Ovat myös näitä, jotka ovat tottuneet saamaan uuden iphonen aina kun julkaistaan, vaihtavat autoa vuosittain uudempaan malliin ja varmaan luulevat että jätteitä lajittelemalla maailma pelastuu. Tuotteen koko elinkaari suunnittelusta ja valmistuksesta alkaen merkitsee.

Terve menoa käymään hoitamattomaan metsään. Haluan nähdä kun he pääsevät siellä enemmän kuin 10m eteenpäin. Lisäpisteitä jos telttailevat yön yli ilman kännyköitä, pelkillä retkeilyvarusteilla .

Ja hoitamaton metsähän ei ole mikään kansallis- tai luonnonpuisto eikä retkeilyreitti, vaan ihan oikeasti hoitamaton metsä.

Vierailija kirjoitti:

Terve menoa käymään hoitamattomaan metsään. Haluan nähdä kun he pääsevät siellä enemmän kuin 10m eteenpäin. Lisäpisteitä jos telttailevat yön yli ilman kännyköitä, pelkillä retkeilyvarusteilla .

Ja hoitamaton metsähän ei ole mikään kansallis- tai luonnonpuisto eikä retkeilyreitti, vaan ihan oikeasti hoitamaton metsä.

Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Eikpä noita taimikkolänttejä vanhoissa metsissä ole, koska aukon pitää olla todella iso, jotta taimet saavat tarpeeksi valoa vanhojen puiden keskellä. Harva siemen lähtee itämään paksun sammaleen päällä siten, että se saa juurensa kivenäismaahan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No linnut esim. syövät hyönteisiä. Jos jokin ennen yleinen lintu vähenee lyhyessä ajassa runsaasti, voi mm. tuhohyönteisten määrä kasvaa ja hyönteisten levittämät taudit yleistyä. Linnut myös kuljettavat kasvien siemeniä paikasta toiseen, joten lintujen väheneminen voi heikentää kasvien levittäytymistä. En ole biologi, mutta luonnossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, sen pitäisi jokaisen tietää.

Suomessa luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on paljon isompi ongelma kuin "vain" tiaisten katoaminen. Kolme neljäsosaa suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Se on aivan valtava järistys luonnolle, jos muutamassa vuosisadassa monimuotoisuudesta ja erilaisista elinympäristöistä katoaa yli puolet. Tällainen ihmisen aiheuttama häiriö ja tuho on kaukana luonnon luonnollisesta muutoksesta ja vaihtelusta, mihin naiivisti tässäkin ketjussa vedotaan.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös ruoantuotantoa. Maaperä köyhtyy, kun ihminen riistää sitä yksipuolisella maataloudella ja metsän"hoidolla". Ei ole itsestään selvää, että massa kasvaa ruoaksi kelpaavaa ravintoa.

Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? Täähän on sinänsä hyvä keino politiikan tekemiseen ettei kenelläkään ole tässä oikeaa vastausta hallussaan joten te voitte aika rauhassa väittää jokseenkin mitä tahansa. Ja niin te näytätte väittävänkin, lähinnä sieltä pelotteluosastolta argumenttinne poimien. 

Tokihan esim. kieltämällä energiantuotannon, kaiken avustetun liikkumisen ja metsien kaikenlaisen hakkaamisen tai viljelyn saadaan muutoksia aikaan mutta siinäkin voi kysyä että onko ne muutokset oikeanlaisia tai edes tarpeellisia.

Itse olisin kiinnostuneempi todellisen saastumisen vähentämisestä kuin esim. hiilidioksidijankutuksesta tai kaiken luonnonkäytön kieltämisestä koska "biodiversiteetti" tai jotain, mutta valitettavasti viherpuolueen kampanjat tuppaa viemään sekä kaiken huomion että kaiken rahan muulta luonnonsuojelulta ja todellinen saastuminen saa jatkua niin kotimaassa kuin muuallakin kun eri tahot hakee väkisin hiilineutraaliutta (joka siis sekin on aika ontto termi jos todellisuuteen vertaa).

"Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? "

Voi huokaus. Ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

Ihmisen aiheuttama tuho luonnolle EI ole sama asia kuin luonnon luontainen muutosprosessi. Luonnon omat prosessit ovat niin hitaita, ettei ihminen juuri kykene havaitsemaan niitä, paitsi historiallisissa tuhansien tai miljoonien vuosien sykseissä. Nykyiset ihmisen aiheuttamat ongelmalliset mullistukset luonnossa ovat tapahtuneet muutamissa sadoissa vuosissa. Ne eivät ole mikään keppihevonen, vaan ihmisen ahneuden aiheuttama ja meitä itseämmekin uhkaava ongelma, jolle on ihmisen myös mahdollista tehdä jotain. Muutokset ovat tarpeellisia, siitä kansainvälinen tiedeyhteisö on yksimielinen.

Tjaa, et ole esim. tulivuorenpurkauksista kuullut? Tai metsäpaloista? Tai hyökyaalloista, maanjäristyksistä, meteoriiteistä? Kuivuuttakin tuppaa jossain päin maailmaa olemaan säännöllisen epäsäännöllisesti, tai kaatosadetta metritolkulla, maanvyöryä, lumivyöryjä.

"Ihmisen ahneuden aiheuttama muutos" on taas kerran termi joka on enemmänkin mainoslause kuin todellinen tieteellinen argumentti. Varsinkin kun suomesta puhutaan ja siitä miten tuon varjolla koitetaan estää jokseenkin kaikki metsänkäyttö suomesta.

Lisäksi fakta on se, ettei todellinen tieteellinen yhteisö tuppaa olemaan täydellisen yhtä mieltä juuri mistään. Ainakin joka asiassa riittää lisää tutkittavaa ja kritisoitavaa. 

Normaali metsäpalon jälkeinen uudelleen kasvu on ihan eri asia kuin peltomaiseksi istutettu.

Jos tosiaan suojellaan luonnon metsät, niin ei se vie metsäteollisuudelta juuri mitään.

En ole nähnyt yhtään perustelua sille miksi tuo puupelto olisi yhtään sen ongelmallisempi metsä kuin esim. vehnäpelto tai puutarha täynnä viinimarjapensaita. Lähinnä vihreät tarjoaa litaniaa isoja sanoja joiden pitäisi riittää perusteluksi kun nuo ei osaa itsekään perustella. Lisäksi isoon ääneen tehty närkästyminen jos joku kehtaa edes kysyä että mitä nuo tarkoittaa kuten viimeksi tänään niinistö & co argumentoi just tuolla taktiikalla jotain monimuotoisuusagendaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakkuualueilla joudutaan jo nyt ruokkimaan lintuja sekä muita metsäneläimiä, ja järjestämään linnuille pesäpaikkoja.

Hakkuut vaikuttaa ympärillä oleviin eliöistöihin. Tietenkin ruokinnan pystyy halutessaan skippaamaan, se vaan meinaa sitä ettei alueelle jää juurikaan mitään elävää.

Eikä vain hakkuualueilla vaan aivan kaikkialla. Pääsaantöisesti metsät ovat niin nuoria ja ne pidetään niin nuorina, ettei kolopuita yksinkertaisesti pääse syntymään.

Mielenkiintoista, että metsissä on runsaasti lintuja ja niille pesäpaikkoja. Harvoin olen nähnyt kenenkään kantavan metsään hyönteisiä linnuille ruuaksi vai mitä ihmeen ruokintaa tarkoitat - taimikothan ovat täynnä ruokaa toisin kuin vanhat metsät.

Kyllä meillä ainakin on aina pakotettu istuttamaan jos kaadot ovat määrätyn suuruiset.Eihän ne puut kasva määräämättömästi ja poista sitä hiilidioksidia.Rupeavat lahoamaan kun ovat vanhoja ja sitten vaan lisäävät sitä hiilidioksidia ilmakehään.Kyllä pitäsi näiden vihreidenkin se tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No linnut esim. syövät hyönteisiä. Jos jokin ennen yleinen lintu vähenee lyhyessä ajassa runsaasti, voi mm. tuhohyönteisten määrä kasvaa ja hyönteisten levittämät taudit yleistyä. Linnut myös kuljettavat kasvien siemeniä paikasta toiseen, joten lintujen väheneminen voi heikentää kasvien levittäytymistä. En ole biologi, mutta luonnossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, sen pitäisi jokaisen tietää.

Suomessa luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on paljon isompi ongelma kuin "vain" tiaisten katoaminen. Kolme neljäsosaa suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Se on aivan valtava järistys luonnolle, jos muutamassa vuosisadassa monimuotoisuudesta ja erilaisista elinympäristöistä katoaa yli puolet. Tällainen ihmisen aiheuttama häiriö ja tuho on kaukana luonnon luonnollisesta muutoksesta ja vaihtelusta, mihin naiivisti tässäkin ketjussa vedotaan.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös ruoantuotantoa. Maaperä köyhtyy, kun ihminen riistää sitä yksipuolisella maataloudella ja metsän"hoidolla". Ei ole itsestään selvää, että massa kasvaa ruoaksi kelpaavaa ravintoa.

Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? Täähän on sinänsä hyvä keino politiikan tekemiseen ettei kenelläkään ole tässä oikeaa vastausta hallussaan joten te voitte aika rauhassa väittää jokseenkin mitä tahansa. Ja niin te näytätte väittävänkin, lähinnä sieltä pelotteluosastolta argumenttinne poimien. 

Tokihan esim. kieltämällä energiantuotannon, kaiken avustetun liikkumisen ja metsien kaikenlaisen hakkaamisen tai viljelyn saadaan muutoksia aikaan mutta siinäkin voi kysyä että onko ne muutokset oikeanlaisia tai edes tarpeellisia.

Itse olisin kiinnostuneempi todellisen saastumisen vähentämisestä kuin esim. hiilidioksidijankutuksesta tai kaiken luonnonkäytön kieltämisestä koska "biodiversiteetti" tai jotain, mutta valitettavasti viherpuolueen kampanjat tuppaa viemään sekä kaiken huomion että kaiken rahan muulta luonnonsuojelulta ja todellinen saastuminen saa jatkua niin kotimaassa kuin muuallakin kun eri tahot hakee väkisin hiilineutraaliutta (joka siis sekin on aika ontto termi jos todellisuuteen vertaa).

"Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? "

Voi huokaus. Ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

Ihmisen aiheuttama tuho luonnolle EI ole sama asia kuin luonnon luontainen muutosprosessi. Luonnon omat prosessit ovat niin hitaita, ettei ihminen juuri kykene havaitsemaan niitä, paitsi historiallisissa tuhansien tai miljoonien vuosien sykseissä. Nykyiset ihmisen aiheuttamat ongelmalliset mullistukset luonnossa ovat tapahtuneet muutamissa sadoissa vuosissa. Ne eivät ole mikään keppihevonen, vaan ihmisen ahneuden aiheuttama ja meitä itseämmekin uhkaava ongelma, jolle on ihmisen myös mahdollista tehdä jotain. Muutokset ovat tarpeellisia, siitä kansainvälinen tiedeyhteisö on yksimielinen.

Tjaa, et ole esim. tulivuorenpurkauksista kuullut? Tai metsäpaloista? Tai hyökyaalloista, maanjäristyksistä, meteoriiteistä? Kuivuuttakin tuppaa jossain päin maailmaa olemaan säännöllisen epäsäännöllisesti, tai kaatosadetta metritolkulla, maanvyöryä, lumivyöryjä.

"Ihmisen ahneuden aiheuttama muutos" on taas kerran termi joka on enemmänkin mainoslause kuin todellinen tieteellinen argumentti. Varsinkin kun suomesta puhutaan ja siitä miten tuon varjolla koitetaan estää jokseenkin kaikki metsänkäyttö suomesta.

Lisäksi fakta on se, ettei todellinen tieteellinen yhteisö tuppaa olemaan täydellisen yhtä mieltä juuri mistään. Ainakin joka asiassa riittää lisää tutkittavaa ja kritisoitavaa. 

Normaali metsäpalon jälkeinen uudelleen kasvu on ihan eri asia kuin peltomaiseksi istutettu.

Jos tosiaan suojellaan luonnon metsät, niin ei se vie metsäteollisuudelta juuri mitään.

Et erota istutettua ja luontaisesti uudistunutta metsää 20v ikäisenä, jos molemmissa on tehty samanlainen taimikonhoito.

Ei ole Kristallakaan kaikki kiurut kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Jo sinun kirjoituksesta se, että luonnonmukaista metsää on muutakin kuin vanhaa metsää. Metsällä on luontaisesti kaikki vaiheet taimesta alkaen. Vanha metsä on joo luonnonmukainen, mutta sekin uusiutuu. Olet tainnut käydä katsomassa ns vanhaa metsää näissä reititetyissä puistoissa.

Vanha metsä* eli aarniometsä tarkoittaa metsää, jota ei ole koskaan hakattu tai johon ei ole muilla tavoin kajottu. Tämä siis pitää tietysti sisällään kaikki sukkessiovaiheet. Sinä annat väittämäsi perusteella ymmärtää, että hoitamaton metsä on vaikeakulkuinen, mikä ei pidä paikkaansa (välttämättä, voi se olla myös vaikeakulkuinenkin). Suomen metsien ikärakenne olisi kovin erilainen luonnontilaisena, eli nuorta ja hankalakulkuista taimikkoa olisi vähemmän kuin talousmetsissä. Eli siinä mielessä luonnontilaiset metsät ovat lähtökohtaisesti helpompikulkuisia.

Mitä muuten tarkoittaa "luonnonmukainen metsä", tällehän ei taida löytyä minkäänlaista määritelmää, eli yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Mikä on "ns. vanha metsä reititetyssä puistossa" ja miksei se kelpaa esimerkiksi vanhasta metsästä? Koska reitit raivataan? Jos pointtisi on, että kulkeminen on helppoa vaik koska reittejä ylläpidetään, niin ei pidä paikkaansa (jälleen: välttämättä). Olen käynyt mm. sellaisessa aarniometsässä, jossa ei ole tiettävästi koskaan harjoitettu metsätaloutta tai kulotusta, ja kulkeminen oli helppoa ilman reittejäkin. Olen tietysti ollut myös hankalassakin maastossa. Ja toki onneksi nämä kaikki metsät ovat olleet jonkinlaisia suojeltuja alueita, eikä kaikissa mitään reittejä ole ollut, koska eivät ole mitään laajalti tunnettuja kohteita. Lähtökohtaisesti arvokkailla alueilla pitäisi kulkea reittejä pitkin. Kaikkiallahan kulkee vähintään eläinten polkuja.

*ilmeisesti nykyään vanhaa metsää ei pitäisi käyttää synonyyminä aarniometsälle

Mitähän mahtaa tarkoittaa hakkaamaton. Suomessa ei hirveän vanhoja puita ja metsiä ole missään tapauksessa kun jää piti alueen puuttomana satakuntatuhatta vuotta. Loput on kaatuneet ja palaneet varmaan moneen kertaan jääkauden jälkeen joitain yksittäisiä poikkeuspuita lukuunottamatta. Tai kaadettu kun aiemminkin käytettiin puuta eri tarkoituksiin. 

Vastauksessasi on melkoisesti viisastelun makua, mutta kai minä silti vaivaudun vastaamaan. Mikä kumma saa sinut vetämään puidenhakkuun sekä kaatumisen ja palamisen välille yhdysmerkin? Jälkimmäiset ovat osa ilman ihmistäkin tapahtuvia häiriöitä, jotka palauttavat metsän sukkession alkuvaiheeseen. Tässä tapauksessa hakkaamaton tarkoittaa sitä, että vanhimmat puut ovat muutaman sadan vuoden ikäisiä ja metsä on syntynyt paloaukealle. Metsän kasvuun ei tulipalon jälkeen ole puututtu ja tuon ikäiset puut ovat vanhoja verrattuna talousmetsien puihin. Toki mänty ja kuusi voivat elää 400-500-vuotiaiksi, mutta koivut ja haavat ovat saavuttaneet maksiminsa ilman ihmisen väliintuloa. Ymmärrät varmaan, että vanha tarkoittaa eri asioita eri konteksteissa. Satojen saati tuhansien vuosien ikäinen metsä on iäkäs näissä olosuhteissa.

Onneksi et kuulosta yhtään ylimieliseltä jakaessasi jostain lukemiasi viisauksia meille taviksille. Viisautesi ei vaan oikeastaan tuoneet mitään lisätietoa asiaan. 

Ei viddu täällä on tyhmää jengiä. Vatun vuddu tulis asteroidi ja tappais kaikki metsät ja ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo pitkään huomannut että vihreät= kaupungissa kasvaneet, täysin luonnosta ja ympäristöstä vieraantuneet kettutytöt ja -pojat (+muut sukupuolet) jotka edesajavat muista maista tuontia ja vähentävät kotimaista. Unohtaen sen, että 1) kotimaassa voidaan tuottaa valvotusti ja ympäristöystävällisesi, 2)tuominen kuljetuksineen, 3)emme voi vaikuttaa muissa maissa tuotannon ympäristövaikutuksiin, 4)elinkaariajattelu malli kokonaan.

Ovat myös näitä, jotka ovat tottuneet saamaan uuden iphonen aina kun julkaistaan, vaihtavat autoa vuosittain uudempaan malliin ja varmaan luulevat että jätteitä lajittelemalla maailma pelastuu. Tuotteen koko elinkaari suunnittelusta ja valmistuksesta alkaen merkitsee.

Terve menoa käymään hoitamattomaan metsään. Haluan nähdä kun he pääsevät siellä enemmän kuin 10m eteenpäin. Lisäpisteitä jos telttailevat yön yli ilman kännyköitä, pelkillä retkeilyvarusteilla .

Ja hoitamaton metsähän ei ole mikään kansallis- tai luonnonpuisto eikä retkeilyreitti, vaan ihan oikeasti hoitamaton metsä.

Vierailija kirjoitti:

Terve menoa käymään hoitamattomaan metsään. Haluan nähdä kun he pääsevät siellä enemmän kuin 10m eteenpäin. Lisäpisteitä jos telttailevat yön yli ilman kännyköitä, pelkillä retkeilyvarusteilla .

Ja hoitamaton metsähän ei ole mikään kansallis- tai luonnonpuisto eikä retkeilyreitti, vaan ihan oikeasti hoitamaton metsä.

Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Eikpä noita taimikkolänttejä vanhoissa metsissä ole, koska aukon pitää olla todella iso, jotta taimet saavat tarpeeksi valoa vanhojen puiden keskellä. Harva siemen lähtee itämään paksun sammaleen päällä siten, että se saa juurensa kivenäismaahan.

On niitäkin. Tervemenoa metsään katsomaan. Meillä voi tietysti olla eri käsitykset siitä, mitä "todella iso" tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Jo sinun kirjoituksesta se, että luonnonmukaista metsää on muutakin kuin vanhaa metsää. Metsällä on luontaisesti kaikki vaiheet taimesta alkaen. Vanha metsä on joo luonnonmukainen, mutta sekin uusiutuu. Olet tainnut käydä katsomassa ns vanhaa metsää näissä reititetyissä puistoissa.

Vanha metsä* eli aarniometsä tarkoittaa metsää, jota ei ole koskaan hakattu tai johon ei ole muilla tavoin kajottu. Tämä siis pitää tietysti sisällään kaikki sukkessiovaiheet. Sinä annat väittämäsi perusteella ymmärtää, että hoitamaton metsä on vaikeakulkuinen, mikä ei pidä paikkaansa (välttämättä, voi se olla myös vaikeakulkuinenkin). Suomen metsien ikärakenne olisi kovin erilainen luonnontilaisena, eli nuorta ja hankalakulkuista taimikkoa olisi vähemmän kuin talousmetsissä. Eli siinä mielessä luonnontilaiset metsät ovat lähtökohtaisesti helpompikulkuisia.

Mitä muuten tarkoittaa "luonnonmukainen metsä", tällehän ei taida löytyä minkäänlaista määritelmää, eli yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Mikä on "ns. vanha metsä reititetyssä puistossa" ja miksei se kelpaa esimerkiksi vanhasta metsästä? Koska reitit raivataan? Jos pointtisi on, että kulkeminen on helppoa vaik koska reittejä ylläpidetään, niin ei pidä paikkaansa (jälleen: välttämättä). Olen käynyt mm. sellaisessa aarniometsässä, jossa ei ole tiettävästi koskaan harjoitettu metsätaloutta tai kulotusta, ja kulkeminen oli helppoa ilman reittejäkin. Olen tietysti ollut myös hankalassakin maastossa. Ja toki onneksi nämä kaikki metsät ovat olleet jonkinlaisia suojeltuja alueita, eikä kaikissa mitään reittejä ole ollut, koska eivät ole mitään laajalti tunnettuja kohteita. Lähtökohtaisesti arvokkailla alueilla pitäisi kulkea reittejä pitkin. Kaikkiallahan kulkee vähintään eläinten polkuja.

*ilmeisesti nykyään vanhaa metsää ei pitäisi käyttää synonyyminä aarniometsälle

Mitähän mahtaa tarkoittaa hakkaamaton. Suomessa ei hirveän vanhoja puita ja metsiä ole missään tapauksessa kun jää piti alueen puuttomana satakuntatuhatta vuotta. Loput on kaatuneet ja palaneet varmaan moneen kertaan jääkauden jälkeen joitain yksittäisiä poikkeuspuita lukuunottamatta. Tai kaadettu kun aiemminkin käytettiin puuta eri tarkoituksiin. 

Vastauksessasi on melkoisesti viisastelun makua, mutta kai minä silti vaivaudun vastaamaan. Mikä kumma saa sinut vetämään puidenhakkuun sekä kaatumisen ja palamisen välille yhdysmerkin? Jälkimmäiset ovat osa ilman ihmistäkin tapahtuvia häiriöitä, jotka palauttavat metsän sukkession alkuvaiheeseen. Tässä tapauksessa hakkaamaton tarkoittaa sitä, että vanhimmat puut ovat muutaman sadan vuoden ikäisiä ja metsä on syntynyt paloaukealle. Metsän kasvuun ei tulipalon jälkeen ole puututtu ja tuon ikäiset puut ovat vanhoja verrattuna talousmetsien puihin. Toki mänty ja kuusi voivat elää 400-500-vuotiaiksi, mutta koivut ja haavat ovat saavuttaneet maksiminsa ilman ihmisen väliintuloa. Ymmärrät varmaan, että vanha tarkoittaa eri asioita eri konteksteissa. Satojen saati tuhansien vuosien ikäinen metsä on iäkäs näissä olosuhteissa.

Onneksi et kuulosta yhtään ylimieliseltä jakaessasi jostain lukemiasi viisauksia meille taviksille. Viisautesi ei vaan oikeastaan tuoneet mitään lisätietoa asiaan. 

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaankin :D Kjeh mutta vastaako vanha metsä eri tavalla kuin keski-ikäinen tai nuori??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakkuualueilla joudutaan jo nyt ruokkimaan lintuja sekä muita metsäneläimiä, ja järjestämään linnuille pesäpaikkoja.

Hakkuut vaikuttaa ympärillä oleviin eliöistöihin. Tietenkin ruokinnan pystyy halutessaan skippaamaan, se vaan meinaa sitä ettei alueelle jää juurikaan mitään elävää.

Eikä vain hakkuualueilla vaan aivan kaikkialla. Pääsaantöisesti metsät ovat niin nuoria ja ne pidetään niin nuorina, ettei kolopuita yksinkertaisesti pääse syntymään.

Mielenkiintoista, että metsissä on runsaasti lintuja ja niille pesäpaikkoja. Harvoin olen nähnyt kenenkään kantavan metsään hyönteisiä linnuille ruuaksi vai mitä ihmeen ruokintaa tarkoitat - taimikothan ovat täynnä ruokaa toisin kuin vanhat metsät.

Ootko kuullu, että eri lajit pesivät eri ympäristöissä ja syövät ero asioita? Kolopesijät pesii niissä koloissa, mutta esim. räkättirastas ei. Niitä on meidänkin metsä kirjaimellisesti täynnä, hakattu vähän päälle 20 vuotta sitten. Siksi laitan pönttöjä puihin, että olisi muutakin elämää kuin noi pirun marjavarkaat.

Jaa luonnon köyhtyminen? No siitähän tuollainen ääliö toki osaa olla huolissaan. Mutta mitenkä se kansan köyhtyminen, johon itse on ollut vaikuttamassa?

Suomen metsiä on yritetty ”tuhota” jo 1600 luvulta asti kaikin mahdollisin keinoin, onnistumatta siinä. Ehkä nyt onnistutaan vihreiden antamilla opeilla, kun metsät museoidaan.