Krista Mikkonen: "Luonnontilaisten ja niiden kaltaisten metsien hakkuut ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tuhoisia ja järjettömiä. Hallitus on sitoutunut luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen." (Facebook)

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vain 5% metsistä on luonnontilaiaisa, ahneet porvarit haluaisivat tuhota nekin.

Tietenkin. Eihän muulla olekaan väliä kuin rahalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No linnut esim. syövät hyönteisiä. Jos jokin ennen yleinen lintu vähenee lyhyessä ajassa runsaasti, voi mm. tuhohyönteisten määrä kasvaa ja hyönteisten levittämät taudit yleistyä. Linnut myös kuljettavat kasvien siemeniä paikasta toiseen, joten lintujen väheneminen voi heikentää kasvien levittäytymistä. En ole biologi, mutta luonnossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, sen pitäisi jokaisen tietää.

Suomessa luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on paljon isompi ongelma kuin "vain" tiaisten katoaminen. Kolme neljäsosaa suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Se on aivan valtava järistys luonnolle, jos muutamassa vuosisadassa monimuotoisuudesta ja erilaisista elinympäristöistä katoaa yli puolet. Tällainen ihmisen aiheuttama häiriö ja tuho on kaukana luonnon luonnollisesta muutoksesta ja vaihtelusta, mihin naiivisti tässäkin ketjussa vedotaan.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös ruoantuotantoa. Maaperä köyhtyy, kun ihminen riistää sitä yksipuolisella maataloudella ja metsän"hoidolla". Ei ole itsestään selvää, että massa kasvaa ruoaksi kelpaavaa ravintoa.

Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? Täähän on sinänsä hyvä keino politiikan tekemiseen ettei kenelläkään ole tässä oikeaa vastausta hallussaan joten te voitte aika rauhassa väittää jokseenkin mitä tahansa. Ja niin te näytätte väittävänkin, lähinnä sieltä pelotteluosastolta argumenttinne poimien. 

Tokihan esim. kieltämällä energiantuotannon, kaiken avustetun liikkumisen ja metsien kaikenlaisen hakkaamisen tai viljelyn saadaan muutoksia aikaan mutta siinäkin voi kysyä että onko ne muutokset oikeanlaisia tai edes tarpeellisia.

Itse olisin kiinnostuneempi todellisen saastumisen vähentämisestä kuin esim. hiilidioksidijankutuksesta tai kaiken luonnonkäytön kieltämisestä koska "biodiversiteetti" tai jotain, mutta valitettavasti viherpuolueen kampanjat tuppaa viemään sekä kaiken huomion että kaiken rahan muulta luonnonsuojelulta ja todellinen saastuminen saa jatkua niin kotimaassa kuin muuallakin kun eri tahot hakee väkisin hiilineutraaliutta (joka siis sekin on aika ontto termi jos todellisuuteen vertaa).

"Onko kyseessä siis luonnon luontainen muutosprosessi jota te koitatte estää väkisin ja hinnasta + seurauksista välittämättä vai onko tää vain teille keppihevonen jolla te ratsastatte valtaan tietäessänne ettei teillä ole mitään keinoja noiden asioiden muutamiseen tai mitään todellista todistetta siitä että noi muutokset olisi edes tarpeellisia? "

Voi huokaus. Ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

Ihmisen aiheuttama tuho luonnolle EI ole sama asia kuin luonnon luontainen muutosprosessi. Luonnon omat prosessit ovat niin hitaita, ettei ihminen juuri kykene havaitsemaan niitä, paitsi historiallisissa tuhansien tai miljoonien vuosien sykseissä. Nykyiset ihmisen aiheuttamat ongelmalliset mullistukset luonnossa ovat tapahtuneet muutamissa sadoissa vuosissa. Ne eivät ole mikään keppihevonen, vaan ihmisen ahneuden aiheuttama ja meitä itseämmekin uhkaava ongelma, jolle on ihmisen myös mahdollista tehdä jotain. Muutokset ovat tarpeellisia, siitä kansainvälinen tiedeyhteisö on yksimielinen.

Tjaa, et ole esim. tulivuorenpurkauksista kuullut? Tai metsäpaloista? Tai hyökyaalloista, maanjäristyksistä, meteoriiteistä? Kuivuuttakin tuppaa jossain päin maailmaa olemaan säännöllisen epäsäännöllisesti, tai kaatosadetta metritolkulla, maanvyöryä, lumivyöryjä.

"Ihmisen ahneuden aiheuttama muutos" on taas kerran termi joka on enemmänkin mainoslause kuin todellinen tieteellinen argumentti. Varsinkin kun suomesta puhutaan ja siitä miten tuon varjolla koitetaan estää jokseenkin kaikki metsänkäyttö suomesta.

Lisäksi fakta on se, ettei todellinen tieteellinen yhteisö tuppaa olemaan täydellisen yhtä mieltä juuri mistään. Ainakin joka asiassa riittää lisää tutkittavaa ja kritisoitavaa. 

Ruokittavat linnut ovat selvästi lisääntyneet ainakin Helsingissä. Edellisinä vuosina riitti kourallinen siemeniä/pähkinöitä 2-3 päivän ajalle. Samainen määrä menee tätä nykyä päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakkuualueilla joudutaan jo nyt ruokkimaan lintuja sekä muita metsäneläimiä, ja järjestämään linnuille pesäpaikkoja.

Hakkuut vaikuttaa ympärillä oleviin eliöistöihin. Tietenkin ruokinnan pystyy halutessaan skippaamaan, se vaan meinaa sitä ettei alueelle jää juurikaan mitään elävää.

Tässä oli paljon uutta tietoa. Tähän asti tutkijat ovat kertoneet, miten hakkuuaukeilla hyönteisten määrä kasvaa ja lajisto monipuolistuu, mikä tuo paikalle lisää eri lintulajeja. Enkä ole kuullut, että kettuja tulee erikseen ruokkia, kun jänisten määrä noudattaa normaalia kausivaihteluaan. Onneksi on tämä palsta, saa kuulla asioista, joista ei muuten tietäisi eikä tiedä vielä tutkijatkaan.

Täälläpäin tuntuu kettujen määrä vaan lisääntyvän vuosi vuodelta. Asun siis helsingissä vanhalla asuinalueella ja ympärillä rakennetaan uusia taloja. Lähistöllä on puistoja ja metsiköitä. Toisaalta noille riittää rusakoita ja varmaan niitä rottiakin mitä jossain mainostettiin että helsingissä on aina vaan enemmän. En sit tiedä mitä tästä pitäisi ajatella. Ei noita ainakaan suojella sen erityisemmin vaikkei noita tietty saakaan metsästää keskellä lähiötä. 

Citykettu syö kaneja, rusakoita ja rottiakin, miksei myös kissoja ja hiiriä eivätkä ne oravaakaan kauhistele. Kettujen kasvanut määrä kertoo luonnon monipuolistuvan eli muuttuvan, voisiko Helsingin kaupunkin jotenkin estää tämän hallitsemattoman kehityksen?

Se kuvastaa vaan sitä että luonto muuttaa itse itseään. Eli taas palataan siihen että missä kohtaa on se ihannepiste jota nää vihreät yrittää säilyttää väkisin ja hinnasta piittaamatta ja miksi joku toinen piste ei ole yhtä hyvä. Tätä vaatimusta sitten kaupataan pelottelulla ja hienoilla termilitanioilla joiden ihmettely kuitataan sillä vihreiden vakioargumentilla että "ette ymmärrä". 

Kristalla on aivoissaan korkeitaan 25 watin vanha lamppu, joka sekin on mennyt rikki jo ainakin 20 vuotta sitten.

Nytkin eräässä "museo" metsässä jo niin pahat kirjanpainajan tuhot että hakkuukin jo lähellä.

nii paljo toukkaa että pitää pian joku hakata

Aikanaan myrsky pisti koko museometsän honkineen sileäksi ja tänäpäivänä jo ensiharvennus tuloja.

Metsän luonnolliseen uusiutumiseen kuuluu myös metsäpalot yms tuhot. Miksi ne aina sammutetaan kun monimuotoisuus on tärkeää? Jotkut lajit viihtyvät paremmin nuoressa metsässä, jotkut vanhassa.

Vierailija kirjoitti:

Ruokittavat linnut ovat selvästi lisääntyneet ainakin Helsingissä. Edellisinä vuosina riitti kourallinen siemeniä/pähkinöitä 2-3 päivän ajalle. Samainen määrä menee tätä nykyä päivässä.

Tuohan on ihan loogista: jos saisit itse valita, niin nauttisitko joka päivä hyvää ravintolaruokaa vai sittenkin mieluummin itse peset ja kuorit perunat, keität ne, valmistat vierelle salaatin ja käy katiskasta hakemassa kalan, tapat, perkaat ja paistat sen.

Tunnin junaradan alle jää yli 1000 ha metsää ja samalla katkaistaan jälleen kerran etelä-pohjoinen suunnassa eläinten kulkureitit yli 100 km matkalta (samalla tavalla sen katkoo jo nyt samansuuntainen moottoritie ja vanha valtatie). Jostain syystä tämä luonnontuho on hallituksen esityslistalla hyvänä ja tärkeänä ympäristöhankkeena, ei luonnontuhona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakkuualueilla joudutaan jo nyt ruokkimaan lintuja sekä muita metsäneläimiä, ja järjestämään linnuille pesäpaikkoja.

Hakkuut vaikuttaa ympärillä oleviin eliöistöihin. Tietenkin ruokinnan pystyy halutessaan skippaamaan, se vaan meinaa sitä ettei alueelle jää juurikaan mitään elävää.

Tässä oli paljon uutta tietoa. Tähän asti tutkijat ovat kertoneet, miten hakkuuaukeilla hyönteisten määrä kasvaa ja lajisto monipuolistuu, mikä tuo paikalle lisää eri lintulajeja. Enkä ole kuullut, että kettuja tulee erikseen ruokkia, kun jänisten määrä noudattaa normaalia kausivaihteluaan. Onneksi on tämä palsta, saa kuulla asioista, joista ei muuten tietäisi eikä tiedä vielä tutkijatkaan.

Ja jos olisit jaksanut kuunnella tutkijoita yhtään pidemmälle, olisit saanut tietää, että paikallinen lajiston "monipuolistuminen" tarkoittaa biodiversiteetin heikkemenistä laajemmalla mittakaavalla. Harvinaiset vanhan metsän lajit menetetään ja ne korvautuvat niillä samoilla yleisillä lajeilla, joita esiintyy jo runsaasti tavallisissa talousmetsissämme, joiden ei koskaan anneta ikääntyä kunnolla.

Monimuotoisempi ympäristö:

Metsä 1:  A B C D E

Metsä 2: F G H

Vähemmän monimuotoinen ympäristö:

Metsä 1:  A B C D E

Metsä 2: A B C D E

Olen kuullut huhua että Amazonissa olisi hyvää metsää kaadettavaksi suomalaisen metsän sijaan. Kai se käy?

Vierailija kirjoitti:

Hakkuualueilla joudutaan jo nyt ruokkimaan lintuja sekä muita metsäneläimiä, ja järjestämään linnuille pesäpaikkoja.

Hakkuut vaikuttaa ympärillä oleviin eliöistöihin. Tietenkin ruokinnan pystyy halutessaan skippaamaan, se vaan meinaa sitä ettei alueelle jää juurikaan mitään elävää.

Eikä vain hakkuualueilla vaan aivan kaikkialla. Pääsaantöisesti metsät ovat niin nuoria ja ne pidetään niin nuorina, ettei kolopuita yksinkertaisesti pääse syntymään.

Olen jo pitkään huomannut että vihreät= kaupungissa kasvaneet, täysin luonnosta ja ympäristöstä vieraantuneet kettutytöt ja -pojat (+muut sukupuolet) jotka edesajavat muista maista tuontia ja vähentävät kotimaista. Unohtaen sen, että 1) kotimaassa voidaan tuottaa valvotusti ja ympäristöystävällisesi, 2)tuominen kuljetuksineen, 3)emme voi vaikuttaa muissa maissa tuotannon ympäristövaikutuksiin, 4)elinkaariajattelu malli kokonaan.

Ovat myös näitä, jotka ovat tottuneet saamaan uuden iphonen aina kun julkaistaan, vaihtavat autoa vuosittain uudempaan malliin ja varmaan luulevat että jätteitä lajittelemalla maailma pelastuu. Tuotteen koko elinkaari suunnittelusta ja valmistuksesta alkaen merkitsee.

Terve menoa käymään hoitamattomaan metsään. Haluan nähdä kun he pääsevät siellä enemmän kuin 10m eteenpäin. Lisäpisteitä jos telttailevat yön yli ilman kännyköitä, pelkillä retkeilyvarusteilla .

Ja hoitamaton metsähän ei ole mikään kansallis- tai luonnonpuisto eikä retkeilyreitti, vaan ihan oikeasti hoitamaton metsä.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo pitkään huomannut että vihreät= kaupungissa kasvaneet, täysin luonnosta ja ympäristöstä vieraantuneet kettutytöt ja -pojat (+muut sukupuolet) jotka edesajavat muista maista tuontia ja vähentävät kotimaista. Unohtaen sen, että 1) kotimaassa voidaan tuottaa valvotusti ja ympäristöystävällisesi, 2)tuominen kuljetuksineen, 3)emme voi vaikuttaa muissa maissa tuotannon ympäristövaikutuksiin, 4)elinkaariajattelu malli kokonaan.

Ovat myös näitä, jotka ovat tottuneet saamaan uuden iphonen aina kun julkaistaan, vaihtavat autoa vuosittain uudempaan malliin ja varmaan luulevat että jätteitä lajittelemalla maailma pelastuu. Tuotteen koko elinkaari suunnittelusta ja valmistuksesta alkaen merkitsee.

Terve menoa käymään hoitamattomaan metsään. Haluan nähdä kun he pääsevät siellä enemmän kuin 10m eteenpäin. Lisäpisteitä jos telttailevat yön yli ilman kännyköitä, pelkillä retkeilyvarusteilla .

Ja hoitamaton metsähän ei ole mikään kansallis- tai luonnonpuisto eikä retkeilyreitti, vaan ihan oikeasti hoitamaton metsä.

Vierailija kirjoitti:

Terve menoa käymään hoitamattomaan metsään. Haluan nähdä kun he pääsevät siellä enemmän kuin 10m eteenpäin. Lisäpisteitä jos telttailevat yön yli ilman kännyköitä, pelkillä retkeilyvarusteilla .

Ja hoitamaton metsähän ei ole mikään kansallis- tai luonnonpuisto eikä retkeilyreitti, vaan ihan oikeasti hoitamaton metsä.

Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Vierailija kirjoitti:

 Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Jo sinun kirjoituksesta se, että luonnonmukaista metsää on muutakin kuin vanhaa metsää. Metsällä on luontaisesti kaikki vaiheet taimesta alkaen. Vanha metsä on joo luonnonmukainen, mutta sekin uusiutuu. Olet tainnut käydä katsomassa ns vanhaa metsää näissä reititetyissä puistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Jo sinun kirjoituksesta se, että luonnonmukaista metsää on muutakin kuin vanhaa metsää. Metsällä on luontaisesti kaikki vaiheet taimesta alkaen. Vanha metsä on joo luonnonmukainen, mutta sekin uusiutuu. Olet tainnut käydä katsomassa ns vanhaa metsää näissä reititetyissä puistoissa.

Vanha metsä* eli aarniometsä tarkoittaa metsää, jota ei ole koskaan hakattu tai johon ei ole muilla tavoin kajottu. Tämä siis pitää tietysti sisällään kaikki sukkessiovaiheet. Sinä annat väittämäsi perusteella ymmärtää, että hoitamaton metsä on vaikeakulkuinen, mikä ei pidä paikkaansa (välttämättä, voi se olla myös vaikeakulkuinenkin). Suomen metsien ikärakenne olisi kovin erilainen luonnontilaisena, eli nuorta ja hankalakulkuista taimikkoa olisi vähemmän kuin talousmetsissä. Eli siinä mielessä luonnontilaiset metsät ovat lähtökohtaisesti helpompikulkuisia.

Mitä muuten tarkoittaa "luonnonmukainen metsä", tällehän ei taida löytyä minkäänlaista määritelmää, eli yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Mikä on "ns. vanha metsä reititetyssä puistossa" ja miksei se kelpaa esimerkiksi vanhasta metsästä? Koska reitit raivataan? Jos pointtisi on, että kulkeminen on helppoa vaik koska reittejä ylläpidetään, niin ei pidä paikkaansa (jälleen: välttämättä). Olen käynyt mm. sellaisessa aarniometsässä, jossa ei ole tiettävästi koskaan harjoitettu metsätaloutta tai kulotusta, ja kulkeminen oli helppoa ilman reittejäkin. Olen tietysti ollut myös hankalassakin maastossa. Ja toki onneksi nämä kaikki metsät ovat olleet jonkinlaisia suojeltuja alueita, eikä kaikissa mitään reittejä ole ollut, koska eivät ole mitään laajalti tunnettuja kohteita. Lähtökohtaisesti arvokkailla alueilla pitäisi kulkea reittejä pitkin. Kaikkiallahan kulkee vähintään eläinten polkuja.

*ilmeisesti nykyään vanhaa metsää ei pitäisi käyttää synonyyminä aarniometsälle

Ainoa tapa pitää suomen luonto muuttumattomana nykytilassa on valaa se kokonaisuudessaan hartsiin kasveineen ja elukoineen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kirjoituksesta paistaa läpi se, ettet itse ole koskaan käynyt luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Hoitamaton hakattu ryteikkö on asia erikseen. Toki vanhoissa metsissä on myös avoimia alueita, joissa kasvaa taimikkoa. On myös kaatuneita puita. Sellaista on metsäluonto. Joka tapauksessa: liikkuminen on paljon helpompaa kuin hiljattain hakatussa metsässä tai nuoressa taimikossa.

Jo sinun kirjoituksesta se, että luonnonmukaista metsää on muutakin kuin vanhaa metsää. Metsällä on luontaisesti kaikki vaiheet taimesta alkaen. Vanha metsä on joo luonnonmukainen, mutta sekin uusiutuu. Olet tainnut käydä katsomassa ns vanhaa metsää näissä reititetyissä puistoissa.

Vanha metsä* eli aarniometsä tarkoittaa metsää, jota ei ole koskaan hakattu tai johon ei ole muilla tavoin kajottu. Tämä siis pitää tietysti sisällään kaikki sukkessiovaiheet. Sinä annat väittämäsi perusteella ymmärtää, että hoitamaton metsä on vaikeakulkuinen, mikä ei pidä paikkaansa (välttämättä, voi se olla myös vaikeakulkuinenkin). Suomen metsien ikärakenne olisi kovin erilainen luonnontilaisena, eli nuorta ja hankalakulkuista taimikkoa olisi vähemmän kuin talousmetsissä. Eli siinä mielessä luonnontilaiset metsät ovat lähtökohtaisesti helpompikulkuisia.

Mitä muuten tarkoittaa "luonnonmukainen metsä", tällehän ei taida löytyä minkäänlaista määritelmää, eli yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Mikä on "ns. vanha metsä reititetyssä puistossa" ja miksei se kelpaa esimerkiksi vanhasta metsästä? Koska reitit raivataan? Jos pointtisi on, että kulkeminen on helppoa vaik koska reittejä ylläpidetään, niin ei pidä paikkaansa (jälleen: välttämättä). Olen käynyt mm. sellaisessa aarniometsässä, jossa ei ole tiettävästi koskaan harjoitettu metsätaloutta tai kulotusta, ja kulkeminen oli helppoa ilman reittejäkin. Olen tietysti ollut myös hankalassakin maastossa. Ja toki onneksi nämä kaikki metsät ovat olleet jonkinlaisia suojeltuja alueita, eikä kaikissa mitään reittejä ole ollut, koska eivät ole mitään laajalti tunnettuja kohteita. Lähtökohtaisesti arvokkailla alueilla pitäisi kulkea reittejä pitkin. Kaikkiallahan kulkee vähintään eläinten polkuja.

*ilmeisesti nykyään vanhaa metsää ei pitäisi käyttää synonyyminä aarniometsälle

Mitähän mahtaa tarkoittaa hakkaamaton. Suomessa ei hirveän vanhoja puita ja metsiä ole missään tapauksessa kun jää piti alueen puuttomana satakuntatuhatta vuotta. Loput on kaatuneet ja palaneet varmaan moneen kertaan jääkauden jälkeen joitain yksittäisiä poikkeuspuita lukuunottamatta. Tai kaadettu kun aiemminkin käytettiin puuta eri tarkoituksiin.